hei sillä laillahan se toimii

Kyllä tuosta ipanasta vielä tokopiski leivotaan. Huomaan yhä useammin miettiväni mm. ruudun ja tunnarin opetustapoja vaikka Riesanhan piti tokoilla vaan ne helpot alemmat luokat...

Tiistaina suunnattiin tokoilemaan Marian ja Remun luo. Käytiin siellä viimeksi kuukausi sitten ja ollaankin sen jälkeen treenattu ahkerasti. Edistystä on tapahtunut huimasti, kesän kokeet here we come.

Aloitettiin paikkamakuulla. Riesa ei ole koskaan tehnyt paikkamakuuta muun kuin Demin kanssa, mutta Remu ei näyttänyt häiritsevän. Riesa oli vähän liiankin kierroksilla koiria jättäessä, ja nousi kun lähdin palkkaamaan. Possu! Muuten taisi pysyä ihan hyvin. Ei välittänyt vaikka Maria kävi palkkailemassa ym. Remua.

 Maria heitti Remun sisään ja me aloitettiin seuruupätkillä. Riesa seuraa muuten hyvin, mutta lähtee keulimaan vähän turhan helposti. Viimeksi ongelmana oli jätättäminen, joten nyt pitäisi löytää joku kultainen keskitie. Sen lisäksi ruvetaan hiomaan käännöksiä ja vauhdin muutoksia.
Perusasennoissa Riesa taas possuili. Istui ihan vinoon. Erehdyin kerran palkkaamaan oikeasta kädestä, mikä nyt ei ainakaan auttanut. Treenilistaan siis suora perusasento ilman vartaloapuja.

 Luoksetulo toimii tosi kivasti. Ei olla juurikaan treenattu, mutta perusasentoonhan se tulee melkein mistä kulmasta vain (suoraan osuminen on eri juttu). Ainoa ongelma on ollut liian suuri vauhti. Homma ei oikein pelitä jos koira käy minun selän takana parin metrin lenkin viallisen jarrun takia.
Lisäksi pitää opettaa se kuuntelemaan.. Tärkeintä ei ole tehdä jotain kun minä aukaisen suun, vaan kuunnella ja toimia sitten. Jätän sen luoksetulossa sanomalla vain istu ja maahanmenossa maahan, yleensä se tekee sitten ihan päinvastoin.

Kotona ollaan treenattu liikkeestä seisomista ja likka handlaa homman ihan okei käsimerkin ja käskyn kanssa. Nyt vaan hiomaan käsimerkkiä pois.
Maahanmenoa ruvetaan tekemään vasta kun seisominen on kunnossa. Veikkaisin maahanmenon kuitenkin olevan Riesalle huomattavasti helpompi liike, koska maahanmeno on sille muuten tuttu.

Onnea Demi 10v.

 Deekun synttäripäivä alkoi kevyesti rähinällä, saldona rei'ät molemmissa ranteissa. Toivottavasti eivät turpoa samaan malliin kuin pohje. Voisi olla astetta mielenkiintoisemman näköistä.

Viisi päivää Turussa, kaksi yhteenottoa. Pari viikkoa kotona, sielläkin sama saldo. Päättelen, että epävarma Riesa aloittaa helpommin rähinän täällä, jossa jännittyneessä tilanteessa joku viidestä koirasta voi esim. haukahtaa, ja se on menoa sitten. Hu hu, mutta ainakin haba kasvaa kun roikottaa molemmissa käsissä yhtä rähjäävää tolleria...

Deekulla ei vielä ikä juuri päina. Naama on hieman harmaantunut, eikä se välttämättä enää juoksentele metsässä yhtä päättömästi. Muuten se painelee melko samalla tavalla kuin ennenkin. Kovilla pakkasilla tulee herkemmin kylmä, mutta onneksi takki auttaa siihenkin.

Kymmnen vuotta on opettanut aivan valtavasti, toivottavasti meillä on vielä monta samanlaista vuotta jäljellä!
Kiitos Viiville kuvan muokkaamisesta!

kaikki on mahdollista paitsi pyöröovista hiihtäminen

Kavereiden blogit täyttyvät tavoitepostauksista, joten ehkä meidänkin on aika rustata ensi vuoden tavoitteet. Joka vuoden lopussa on kiva kurkoitella kuuta, ja seuraavana vuonna keksiä huonoja tekosyitä sille, miksei mitään saatu aikaiseksi..

Tälle vuodelle ei juuri tavoitteita asetettu, Demille muutama nolla kolmosista. Kolme virallista starttia kisattiin, joista kaksi nollaa ja yksi hyl. Epävirallisilla radoilla tehtiin nollavoitot hallimestaruuksissa, nuorten avo SM'issä, seuramestaruuksissa sekä nuorten SM'issä. Lisäksi lunastettiin finaalipaikka juniori cupin finaaliin, joka kuitenkin kaatui Demin puhjenneeseen anaalirauhaseen.
Kokonaisuudessaan Demillä oli loistava eläköytymisvuosi, jatkossa mummo kisaa enää seuran epävirallisissa kisoissa mediluokassa.

Riesalle ei varsinaisia tavoitteita rustattu, mutta sen ensimmäisen vuoden tavoitteisiin kuului yleiset käytöstavat ja alkeet agilityssä, tokossa ja nomessa.
Päästiin tavoitteeseen, eli nyt täällä on teinikoira jonka kanssa on suht helppo kulkea missä vaan, ja jota voi pitää melkolailla huoletta vapaana. Lisäksi Riesa tosiaan hallitsee alkeet ja vähän enemmänkin kaikissa lajeissa.
Tänä vuonna Riesa käväisi pentunäyttelyssä, se oli ainoa tolleri, sai KP'n ja oli näinollen ROP-pentu. Virallisista kehistä haettiin EH. TollerRacessa kakara juoksi junnuluokan voittoon loistavalla ajalla.

Riesan ensi vuoden tavoitteet on rustattu sillä ajatuksella, että kaikki menee hyvin, ja treenimotivaatio säilyy hyvänä.

2011

• Tokossa kisavalmius. Yleisesti ALOn liikkeet kuntoon, ja sen jälkeen palkkaamattomuustreeniä. ALO1 siis tämän vuoden tavoite, ehkä jopa AVO..?
•  Koira taipparivalmiiksi. Eli Riesa on jollain keinolla saatava uimaan, ja sen jälkeen työstetään vesinouto. Hakuruutuun tungetaan damien lisäksi vaakkuja, ja isonnetaan aluetta. Myös oikeaan kaniin pitäisi tutustua.
• Jos Riesa kuvataan helmikuussa luuston suhteen terveeksi, jatketaan agilityä. Vuoden aikana olisi kiva saada koira kisavalmiiksi.
• Näyttelyistä 15kk jälkeen vähintään se H.

Näissä riittää tavoiteltavaa. Todennäköisesti tässä käy niin että tekemistä on liikaa, ja lopulta emme saa mitään aikaiseksi. Mutta ei se mitään, tärkein tavoite molemmille koirille on tietenkin terveenä pysyminen ja yhteinen hauskanpito. Jos siinä ohessa saadaan jotain tuloksiakin, se on aina plussaa.

too hot to handle

Riesa sai eilen hallilla tehdä ihan samaa pätkää kuin muut 1-2lk koirakot, koska olin liian laiska kehitellääkseni omia pätkiä.

 

Radan voi klikata isommaksi.

Tehtiin rataa jossain 3-7 esteen pätkissä, eikä oikeastaan mitään ongelmaa. 

Mutta voi vau millainen raivo ipanalla on syttynyt radalla! Se paahtaa ihan täysillä, ja sikailee toisinaan minkä kerkiää. Sikailusta voi olla montaa mieltä, mutta musta on tosi kiva että sillä on tuollainen asenne radalla. Perässä pysyminen on tietysti astetta vaikeampaa, kun sen vauhti ja itsevarmuus kasvavat jokaisella treenikerralla. Olen myös jatkuvasti myöhässä, hyvin usein huomaan sen jo menneen... Mutta kai sitä pitäisi olla onnellinen tälläisestä koirasta ja vaan opetella :D

 Toisella pikkupätkällä tehtiin lyhyitä pyörityksiä, jotka menivät myös tosi kivasti.

Päätin myös, että vajaa 1v on melko sama kuin 1v, ja Riesa sai tutustua keinuun. Joku lahjoittakaa sille aivot, jotka pysyvät menossa vähän kovemmassakin menossa... Sillä on niin hirveä hinku alastulolle 2on/2off asentoon, että ei se edes tajua keinun liikettä. Eli siis treeniä vaan.. Mutta ainakin sillä on hyvät kontaktit.

Teknisesti Riesa on tosi taitava, joillain alueilla jopa taitavampi kuin Demi, mutta joitain se ei hallitse juurikaan. Ei sen tietysti tarvitsekkaan, mutta nyt otetaan ne työn alle.
Takaaleikkauset on pakko noin nopean koiran osata. Putkilla menee yleensä ihan ok, mutta hypyillä tai muilla esteillä ei olla oikeastaan tehtykkään. En usko tämän olevan mikään vaikea asia, kunhan laitetaan vaan namialusta palkaksi.
Irtoaminen ja ylipäätään kaukana ohjaajasta työskentely on myös tärkeä taito.. Namialustaa taas vaan kehiin.
Muuta mä en itseasiassa keksikkään. Tietysti sillä on paljon esteitä opettelematta (muuri, pituus, kepit, rengas, keinu,a), mutta luulen että ne ovat tässä helpoin osuus..

Mutta ylipäätään haluan Riesasta itsenäisen ja estevarman koiran, joka on kuitenkin kuulolla.

Hallilla

Riesa oli maanantaina taas hallilla, ja Sanna pistettiin toistamiseen kameran taakse.


Ipana kehittyy koko ajan, ja oppii lukemaan rataa. Myös rimat pysyvät paikoillaan.
Mulla itellä on vaan opittavaa.. Riesasta saisi vielä ainakin tuplavauhdin irti jos en himmailisi turhia. Jos vielä oppisin käyttämään käsiä, niin aina paranee.

Vielä huomaa kuinka häiröherkkä kakara Riesa on. Toiselta puolelta hallia kuuluvat yllättävät äänet saavat sen heti hidastamaan vauhtia ja pörhistelemään, mukavat hajut kiinnostavat toisinaan liikaa jne..
Ipana täytti treenipäivänä 11kk, ja mitat ovat edelleen melko samanlaiset. Säkä 41cm (medi ♥), painoa n. 9.8kg.

pahempi toistaan

Olipas mielenkiintoinen viikonloppu. Saldona kamalat raamisisjäljet käsissä ja jaloissa, Demin rikkoutunut antura ja mulla kolme reikää pohkeessa.

Ei mene hyvin siis. Turussa oli melkein puoli metriä lunta, ja mä vähän riehutin punaturkkeja + kahta labbista pihalla. Demi juoksee, ja hyppää Riesan yli. Sitten ne olikin toistensa kurkussa. Riesa oli hetkellisesti jossain lumen alla, mutta sisupussi ei antanut periksi ihan helpolla.. Kiskaisin Demin niskasta ylös, ja siinä vaiheessa oli muutkin koirat jo kasassa. Potkin niitä pois, ja joku tikkas pohkeeseen. Epäilen Riesaa, koska jäljet on sen verran lähellä toisiaan. Ja toki jos joku labukoista olis napannu, niin saattais olla vähän rumempaa jälkeä..
Saatiin se kasa sitten selvitettyä, kun iskä tuli apuun. Demihän palautuu heti, ja Riesaa saa hetken palautella maan pinnalle.. Loppuillan ne oli kuitenkin ihan iisisti.

Yöllä olin menossa nukkumaan, ja ne oli taas toistensa kimpussa. Meinasi vähän paniikki iskeä, kun nukun alakerrassa, eikä sieltä kuule yläkertaan... Koitin ensin heittää Demin toiseen huoneeseen, mutta Riesa oli vähän turhan tiiviisti kiinni, ja jotenkin sain vaan tungettua Riesan toiseen huoneeseen ja paiskattua oven sen nokan edestä kiinni.
Sen jälkeen huomasin että Demi ontuu, ja olin ihan varma että nyt sillä on vähintään jalka poikki ja ties mitä. Kääntelin ja pyörittelin jalkaa, kunnes tajusin että mä ja koira ollaan molemmat ihan veressä.. Onneksi kyseessä oli vaan pieni haava anturassa, eikä sen isompaa. Loppuyö meni taas rauhallisissa tunnelmissa.

En nyt oikeasti yhtään ymmärrä noiden koirien käyttäytymistä, Riesa on yleensä tosi nöyrä ja Demi niin itsevarma ettei se pienestä käy päälle.
Viime kerralla Turussa niillä kävi myös vähän tunteet kuumina. Riesa rupesi yht'äkkiä rähjäämää Demille (joka onneksi pysyi käskyllä poissa), eikä Riesa meinannut palautua millään. Seuraavana päivänä ne ottikin matsia, mutta ne sai helposti erotettua..
Kotona ne on ottaneet yhteen kerran, ja siitäkin on jo vaikka kuinka kauan aikaa. Eli ilmeisesti Turku (vai muut koirat?) on joku ratkaiseva juttu tässä.

Ylipäätään Riesa on ihan kummallinen. Demi yleensä vaan rähjää (ei siis käy kiinni), ja palautuu ihan vaan karjaisusta. Riesa taas on heti hampaiden kanssa menossa, ja ihan raivopäinen. Onkohan se vaan niin epävarma teini, jonka vuoksi pelaa heti kovilla? Tai onko Demi menettämässä otettaan, vai mitä ihmettä täällä tapahtuu...

Jos/kun ne ottaa vielä yhteen, olisi varmaan fiksumpaa repiä Riesa ensin irti. Demille kun ei tosiaan tarvitse kuin karjaista, ja ehkä töniä vähän pois. Riesasta voi vaan olla vähän hankala saada otetta.. Ilman hampaanjälkiä siis.
Noh, toivotaan ettei tilanne enää toistu, ja tämä olisi joku Riesan/Demin ohimenevä uhmavaihe.

tokonillitystä

Liikaa asioita kirjoitettavana, jonka vuoksi asiat vaan kasaantuu. Äskön valmisteltu postaus venyi luvattoman pitkäksi, jonka vuoksi delete oli ehkä paras vaihtoehto.

Tänään oltiin kuitenkin Järvenpäässä Marian ja Remun luona. Ipana pääsi kunnolla juoksemaan, ja yllättävän hyvin teinikoiralla pysyi korvat mukana menossa.
Kateltiin myös vähän meidän tokoilua, tai lähinnä seuruuta. Ja voi kun ei jaksaisi taas yhtään panostaa, mutta kai pohjat on järkevää rakentaa kunnolla, jos tekeekin mieli edetä pidemmälle. Ajattelin listata esille tulleita juttuja ihan kunnolla, niin niihin on sitten helppo palata aina kun tuntuu ettei homma suju.

• Vaatiminen, koira osaa. Se ei vaan viitsi, jos mä aina helpotan ja annan apuja kun koira vähän hakee. Mun on kamalan vaikea itse passivoitua, ja antaa koiran tehdä, se osaa. Koira kuitenkin tekee ihan eri meiningillä, kun se tajusi että nyt pitää käyttää omaa päätä.
• Vartaloavut pois ihan kokonaan. Mä käännän ihan huomaamattani kroppaa, ja taas autan sitä koiraa. Että voikin olla vaikeaa. Olen kohta kuusi vuotta treenannut agia, jossa kroppaa nimenomaan pitää käyttää mahdollisimman selkeästi, joten tämä voikin olla melkoinen haaste.
• Palkkaan pitää kiinnittää huomiota. Riesa tekee ihan eri vireellä namille kuin lelulle. Namin kanssa vire säilyy koko ajan tosi hyvänä, ja tasaisena. Lelun kanssa vire taas nousee ja laskee yhtä nopeasti, mikä on nuorelta koiralta ihan odotettavaakin. Se kyllä tykkää lelusta, mutta ei jotenkin pysy kasassa.
• Vaihtelevuutta treeneihin. Riesa seuraa tosi kivasti sen pari askelta, jonka jälkeen se hakee istumista ja jää luonnollisesti jälkeen. Ai miten niin ollaan treenattu eteisessä jossa mahtuu ottamaan just ne pari askelta...

Näiden pitäisi tietysti olla ihan itsestäänselvyyksiä, mutta ilmeisesti sitä tarvitsee jonkun ulkopuolisen huomauttamaan asioista. Jos nyt jaksaisi treenata vähän enemmän, ja jos treenaisi vielä tehokkaasti niin aina paranee. Toko on vaan välillä niin tylsää, ja hidasta! Mutta eiköhän me ainakin alemmat luokat rämmitä läpi. Tiedä vaikka innostuisi enemmänkin, kun päästään ylempien luokkien vaativimpiin liikkeisiin.

todistusaineistoa

Riesa hallilla. Ihan kivastihan se menee, vaikka mä en osaa ohjata sitä yhtään. Rimat tipahtelee mun surkean ohjauksen seurauksena, toivottavasti se ei jää tavaksi.
Alla kontaktitreeniä.

Riesa treenaa

Kaiken teinikoiravalittelun keskellä voisi tietysti kirjoittaa niistä treeneistäkin.
Maanantaina käytiin aksaamassa hallilla. Pieni oli oikein pätevä. Uutena juttuna tehtiin pöytää, joka oli ihan piece of cake. Pikkukoiran päässä välähti vähän liikaakin, ja se rupesi tarjoamaan 2on/2off asentoa... Saatiin kuitenkin pöytä sujumaan, ja otettiin jotain pientä kuvioita kahden hypyn ja pöydän kanssa. Välistävedot ja takaakierrot sujuivat oikein hyvin.

Puomilla Riesa tuli ensin läpi. Oli ilmeisesti päässyt unohtumaan pitkän tauon aikana. Vähän muistuteltiin, ja saatiin tosi hienoja. Ehkä vähän määrätietoisemmin saisi amapista alastulolle, mutta eiköhän se varmuuskin tule toistojen myötä. Riesa kuitenkin tietää tosi hyvin mitä sitä haetaan, mihin olen tosi tyytyväinen.
Hypyillä tehtiin ihan perus kolmen hypyn puoliympyrää. Sehän sujuu! Koko ajan sillä raksuttaa niiden hyppyjen kanssa, vaikka tietysi paljon on vielä tehtävää. Tosi hyvä pohja sillä kuitenkin on.
Mutkaputkella tehtiin parit takaaleikkaukset, ei ongelmia. Kyllä siitä hieno tulee :)

Tokossa ollaan edistytty sen verran, että olen pariin otteeseen naksutellut kapulan nostelua. Kapula nousi näppärästi, ja pian mulla oli koira joka heitteli kapulaa korkealle ilmaan, öh.. Saatiin kuitenkin helposti pidennettyä pitoaikaa. Kapulan pitäminen perusasennossa onnisui myös hyvin.
Seuraamisessa ollaan edistytty lyhyisiin seuruupätkiin ilman namia. Lisäksi ollaan viimein aloitettu seisomisen treenaus.

 

Noutojuttuja ei olla juurikaan tehty, mutta yksi jälki vedettiin kestokanilla. Mä olin erittäin epäiläileväinen sen suhteen toimiiko kestokanilla vedetty jälki, mutta kyllähän se. Vedin jonkun 20m joka meni pääasiassa suoraan, mutta vähän mutkitteli.
Riesalle ihan helppo juttu. Vähän hitaasti se meni alussa, ja yhdessä vaiheessa palasi vähän matkaa takaisin, mutta pääsi kuitenkin hienosti kanille ja toi mulle. 

teinimutanttininjakil.. koira

Mä en kestä. Kehittelin mielessäni jo "vaihdetaan kusipäinen tollerilapsi hamsteriin"- ilmoitusta, mutta ehkä odotellaan vielä hetki. Ehkä.

Tiistaina Riesa totesi että luoksetulokäsky on yliarvostettu. Mulla on tapana pitää sitä iltaisin läheissä aukiolla vapaana, ja siellähän oli joku ihana haju. Apina ei edes reagoi mun käskyyn, vilkaisee vaan "joo emmä nyt ehi" ja pysyy paikallaan. Luoksetulohan on ollut meillä lähes satavarma... Eiköhän tämän kaiken kruunaa lähistölle ilmestyvä koirakko. Riesa ei onneksi välitä vieraista koirista tai ihmisistä (ainakaan vielä...). Se mörköilee nyt ihan huolella, ja tietysti koirakko oli ihan kamala, jonka vuoksi pikkukettu ryntää jalkoihin turvaan.
Lähestulkoon sama kuvio (ilman vierasta koirakkoa) toistettiin keskiviikkoiltana, ja nyt jäi sitten vapaanaolo tolla alueella..

Illan hauskuus ei suinkaan tähän loppunut. Annoin koirille luut, ja Riesa tuli tuttuun tapaansa syömään sitä mun viereen kun istuskelin lattialla. Jotain siinä kumartelin koiran yli, ja tämä murahtaa mulle. Lähti kettu aika vikkelästi karjaisun saattelemana muualle ja luu pois. Loppuilta kuluikin päätä seinään hakaten, ja miettien onko toi nyt ihan tavallista teiniperseilyä, vai onko joku mennyt pahemman kerran vikaan.

samalla tiellä nerot ja hullut

Riesa mörköilee. Ja perseilee oikein huolella. Voisin skipata tämän iän, ja siirtyä suoraan siihen kun Riesa on järkevä parivuotias. Olettaen, että tuota elikkoa voi joskus kuvata sanalla järkevä.

Syysloma vietettiin osittain mökillä, ja varsinkin Deeku otti ilon irti. Riesaa koitettiin kovasti saada uimaan, mutta ei niin ei. Se tykkää läträtä vedessä, mutta itseluottamamus loppuu siinä vaiheessa kun pitäisi lähteä uimaan. Kesällä sen uintityyli oli niin huono, että täytyy varmaan varata aika koirakylpylään. Jos se siellä oppisi pelastusliivien avulla käyttämään takajalkojaan. Ja tietysti innostuisi siitä uimisesta.
Alunperin suunnittelin vesinoutoja, mutta ei sitten. Tehtiin dameilla ja vaakulla metsässä. Ipanahan edistyy. Nyt kun saatiin kestokanikin, niin pikkukettuhan voisi olla ensi vuonna taipparivalmis. Jos se siis saadaan uimaan.

Deekun kanssa käytiin pitkästä aikaa maanantaina agitreeneissä ja Riesa sai jäädä kotiin. Mummo oli ihan liekeissä, huomaa että taukoa tuli pidettyä.. Kovin paljoa mä en viitsi sillä treenata, tai juurikaan hioa mitään kohtia. On muuten vaikeaa! Mä olen luonnostani melko pilkunviilaaja, mutta pääasia että mummolla on kivaa. Tokoiltu ollaan samalla asenteella, ja kun mä en ole puuttunut juurikaan poikitteluun niin mummohan ottaa ilon irti. Tyyppii vetää naamaa virneessä melkein poikittain.

Riesa on viime aikoina opetellut mm. sellaisia perusasioita kuin paikallaolo ja remmikäyttäytyminen.. Pikkukettu hallitsi molemmat mainiosti vielä pari viikkoa sitten, mutta kertaillaan nyt sitten. Muutenkin ipana kokeilee rajojaan huomattavasti enemmän kuin ennen, ja nenä vie vähän liikaakin. Mutta eiköhän pikkukettu saada taas nopeasti ruotuun.
Mörköjä on nykyään vähän kaikkialla, eilen se haukkui roskikselle ja tänään katulampulle. Vapaana juokseva irlanninsusikoira oli kuitenkin kamalin.

Neljäs

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Valitse kansion neljäs kuva ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva

4. Lähetä haaste neljälle bolggavalle kaverillesi.

Nuorten SM karsintaradalta nappaistu kuva. Demin vikat viralliset. 

Sara & Hukka ja Poko, Mira & Nuga ja Vuk, Saara & Celma, Verpu & Pipsa

Pätevä pikkukettu

Tänään aksattiin hallilla. Ensin tehtiin ihan vaan mutkaputkea, ja sehän hakee tosi kivasti jo. Hyppyyn yhditettynäkään ei mitään ongelmaa. Sen jälkeen totesin, että on meidänkin aika aloittaa se eteenpäin meneminen.. Eli ihan yhtä hyppyä namialustan kanssa, rima 20cm. Alkaa sillä pikkuhiljaa raksuttamaan, varmaan rimojen lisääminen auttoi hahmottamaan hyppyä.

Toisella pätkällä tehtiin ensin ihan putkea, johon myöhemmin lisättiin kaksi hyppyä mukaan. Namikippo putken päässä. Tosi hienosti meni, vaikka toki se tarvitsee vielä hyvin paljon tukea hypyillä. Riesa rupesi kuitenkin itse jo vähän lukemaan rataakin, mikä on tosi hieno juttu.
Seuraaksi vaikeutettiin vähän lisää, ja otettiin mutkaputki - hyppy - hyppy - mutkaputki.

Täähän on meille tosi vaikea, koska me ei olla koskaan menty suoraa, ilman että hyppyjen päässä on palkka. Tämä meni ihan superhyvin, aloitettiin tietysti ihan takaperin eteneminen, mutta lopussa se meni tosi hienosti. Putkeen se selkeästi hakee jo tosi hyvin, ja huomasin taas, että rimojen lisääminen oli tosi hyvä juttu hyppyjen kanssa.
Riesa pysyi yllätykseksi tosi hyvin hyppyjen väleissä, vaikka mä en voikkaan irrota yhtään sivuttaissuunnassa. Mutta sitä treenataankin sitten ihan erikseen.
Oltiin tekemässä jo viimeistä toistoa, kun mulle iski joku demimoodi päälle, enkä ohjannut Riesaa yhtään niin selkeästi kuin olisi pitänyt. Ohihan se tuli. Muutama toisto vielä, että saataisin lopetettua onnistuneeseen.
Mä itse onnistuin myös telomaan jalkani, ja nyt sitten klenkataankin ainakin loppuilta..

Omaa vuoroa odotellessa Riesa päätti vähän hauskuuttaa itseään.. Mehän ollaan treenailtu takajalkojen nostamista matalalle puutuolille ym. Hallilla on puutuoleja myös.. Täähän sitten tarjoaa ties mitä, kunnes se tajuaa että tuoliltahan pääsee ylös pöydälle... Ei hyvä.

Erittäin Hyvä Riesa

"Sweet little bitch. Lacking substance and light over all. Sweet feminine head. Medium longht of neck. Good back. Correct angulation. Nice coat. Movement still a bit erratic. She is a happy girl." 
JUN EH

Ihan hyvä arvostelu siis kääpiölle! Nauratti ihan, kun muut junnuluokan nartut oli paljon isompia, ja tämä rääpäle jonon jatkona. 
Seisominen sujui ihan hyvin, samoin tuomarin tutkiminen. Liikke ei sitten mennyt ihan niin hyvin. Ipana on jostain syystä päättänyt että nlyremmi on tosi inhottava, ja se oli sillä vähän väliä suussa.. Mutta ei se mitään, ainakin ipanalla oli hauskaa ;)

Nyt jää misseilyt muille, antaa sen kehittyä rauhassa. Toivottavasti korkeus pysyy samoissa lukemissa, Riesa on juuri passelin kokoinen medi, vaikkei sitä nlykehissä arvostetakkaan.

Riesa 9kk

Vie tollanen nyt sitten huomenna kehään... Säkää edelleen 40cm-41cm, ja painoa 9,8kg.
Raukalla on taas teipit korvissa, ja pikkukettua ärsyttää.. Niitä saa laitella pari kertaa päivässä uudestaan.

Tänään pitäisi vielä kertailla seisomista ja juoksemista. Huomenna saattaa joka tapauksessa olla luvassa melko koominen esitys.

Pinkoo pinkoo

Tänään vietettiin mukava päivä toller racessa, paikkana Hyvinkään vinttikoirarata. Riesalla on juoksu vasta loppunut, joten me startattiin viimeisenä, ja lämpättiin vähän sivummalla.

Alkuun tutustuttiin räsyyn, jonka perässä oli tarkoitus juosta. Riesa oli ihan innoissaan. Repi, hyppi ja juoksenteli räsy suussa.
Ensimmiseksi otettiin lyhyt harjoituspätkä, ja Riesa lähti vauhdilla räsyn perään. Sen jälkeen päästiinkiin juoksemaan koko matkaa, eikä nytkään mitään ongelmaa. Lähti vauhdilla, ja juoksi korvat hulmuten... Aika 6,0s. Toinen startti meni samalla tavalla, aikakin oli sama.

Riesa voitti juniorit, ja sai 15kg ruokaa. Säkki oli paljon isompi kuin ipana :')

Ihan yllätyin Riesan vauhdista. Koko kisan nopein aika taisi olla jotain 5,7s, eli ipana ei kovin kauas jäänyt! Kun se vielä kerää lihaksia, ja oppii suuntaamaan jalatkin oikeaan suuntaan niin siitä tulee ihan tykki ;) Tällä hetkellä sillä on jalkojen hallinnassa pieniä ongelmia.. Jalat heiluu joka suuntaan, välillä meinaa takajalat mennä kovempaa kuin etujalat, eikä jarruttaminen aina osu ihan oikeaan kohtaan :D

Mummo sairastaa

Eilen illalla huomattiin Demin toisen anaalirauhasen turvonneen. Se ei näyttänyt kovin pahalta, joten soitettiin vasta tänään aamulla eläinlääkäriin. Aika saatiin onneksi jo tälle päivälle.
Yöksi ja aamupäiväksi laitettiin Demille kauluri kaulaan, mutta eläinlääkärissä anaalirauhanen oli puhjennut. Siinä oli siis ihan reikä, josta oli valunut jotain, minkä takia hännässäkin oli jonkinnäköistä ihottumaa. En muista oikeastaan mitään eläinlääkärin sanomisista, kun koko juttu etoi sen verran..
Demi kuitenkin rauhoitettiin, jotta rauhaset päästäisiin putsaamaan ja tutkimaan kunnolla. Molemmat rauhaset oli ihan täynnä, ja erite oli ihan rakeista, minkä vuoksi ei sitten ole tyhjentynyt tavalliseen tapaan..

Demi sai parin viikon kipulääkkeet ja antibiootit, ja nyt vain seuraillaan. Yleensä noita haavoja ei ommella kiinni, mutta jos se ei parissa viikossa umpeudu, katsotaan uudelleen. Nyt Deeku on nukkunut lähes koko päivän, muutaman kerran käytin sen nopeasti ulkona.
Harmittaa ihan älyttömästi ettei huomattu aikaisemmin, mutta se ei ole oireillut oikeastaan mitenkään ennen viime iltaa :/ Sillä ei myöskään ole ollut koskaan aikaisemmin mitään ongelmia anaalirauhasten kanssa, joten eipä tuota osattu odottaakkaan.

Juniori cup finaali

Plaah. Mä en tiedä miten kommentoisi tän päivän rataa.. Tuloksena kuitenkin kaksi rimaa, ja nopein aika.
Käänsin mutkissa aivan liian voimakkaasti, ja tämähän meillä tosiaan tietää niiden rimojen lentelyä. Muuten rata meni oikein hyvin, eikä oikeastaa harmita tämä kymppi. Lähinnä ärsyttää, koska mummo oli niin hieno, ja meikä mokaa.

Se oli nyt kuitenkin viimein kisa maksiesteillä, nyt jatketaan hauskanpitoa mediesteillä ja osallistutaan ehkä oman seuran mestaruuskisoihin medeinä :)

 

//edit. Taisi lentäneet rimat johtua ainakin osittain täyttyneistä/tulehtuneista anaalirauhasista :/ Ärsytys omaan ohjaamiseen vaihtui ärsytykseen siitä, kuinka en huomannut aikaisemmin! Raukka on selvästi kipeä, ja joutui silti radalle :(

Riesan onnistumisia ja epäonnistumisia

Tämänpäiväisten onnistumisien jälkeen tekisi mieli jättää edelliset treenit kirjoittamatta, mutta jos nyt kuitenkin aloitan niistä..

Viime viikonloppu kului Turussa treenaillen noutojuttuja. Perjantaina tehtiin ihan perusnoutoja damilla, ja koska osasin jo varautua ipanan perseilyyn, laitoin sille liinan perään. Ensin Riesa painelee ihan pokkana dami suussa ohi... Tallasin liinan päälle ja murahdin, jonka jälkeen dami tuli luokse. Tehtiin vielä muutama toisto, ja yleisilme oli suoraan sanottuna ihan syvältä. Damit ei millään meinanneet tulla käteen asti, ja ipana pelleili damin luona. Loppuun saatiin vielä ihan ok nouto, ja jätettiin siihen.

Sunnuntaina oli vuorossa vaakku.. Damin kanssa pelleily ei ollut mitään tähän verrattuna.. Vaakun luona Riesa tiputteli, ja korjasi kokoajan otetta. Avustin vähän remmillä ja vaakku tuli luokse (jalkoihin...), mutta meininki oli vähän "onko pakko" tyylistä. Tehtiin vielä muutama vastaava, ja sitten saatiin vakku ihan hyvin käteen asti, ja lopetettiin. Toivon todella, että tuo perseily johtuu juoksusta.

Viikolla lähinnä temppuiltiin, tokoiltiin ja kierrettiin puita. Koeviikon lähestyessä treenaaminen lisääntyy yllättäen ihan räjähdysmäisesti.
Riesa oppi mm. peruuttamaan 2on/2off asentoon matalalle tuolille.. Ipana tajusi yllättävän nopeasti mitä siltä haetaan, ja tuohan hallitsee takajalkansa varsin hyvin, minkä takia niiden heittäminen tuolille ei ole mikään ongelma. Voin kuvitella millaista meidän menosta agiradalla tulee.. "Hoo, kontaktipinta!" ja siellähän se sitten on.

Perusasento on edistynyt ihan hurjasti. Riesa on oikein pätevä, eikä ole enää kiinni namissa. Se on myös tarjoaa katsekontaktia perusasennossa oikein kivasti, josta sitten innoissani naksuttelen. Seuraamisessa ollaan vielä aikalailla kiinni namissa, mutta sekin on edennyt ihan huimasti. Koeviikko tekee ihmeitä.

Pitkästä aikaa ollaan pelleilty myös vähän puiden kanssa. Ipanasta löytyy täysin uusi vaihde.. Mä en tiedä tykkäänkö mä tästä vaihteesta.. Riesa nostaa ihan ihmeelliset kierrokset, haukahtelee mennessään, ja jos mä olen huono, niin palaute tulee kyllä heti. :D Eiköhän tästä hyvä tule kun opitaan ymmärtään toisiamme paremmin.
Sylkkärissä meillä oli jossain välissä ongelmia, eikä se meinannut millään sujua. Yksi ilta sitten tajusin että Riesa tosiaan on melkein 10cm matalampi kuin Demi, eikä tää nyt ihan toimi.. Mä vein sitten käsiä vähän matalammalle, ja johan kääpiöki rupesi hahmottamaan.

Tänään pakkasin damit mukaan, ja lähdettiin kentälle. Olin jo henkisesti valmistautunut siihen, että ipana perseilee samaan tapaan kuin viime viikolla, mutta ipanahan oli ihan superpätevä! Kaikki damit tuli hienosti käteen asti! Ihan yllätyin tästä edistyksestä.
Kentällä meni noudot niin hyvin, että uskalsin viedä damin ihan maastoon. Vietiin dami yhden tasaisen kiven luokse, ja tuo heittää takajalat siihen ja tarjoaa 2on/2off... Jätettiin dami kuitenkin siihen, ja sekin tuli oikein hienosti käteen. Toisella kerralla vietiin dami kiven luokse, mutta eri paikkaan. En lähettänyt sitä ihan heti hakemaan, vaan kierreltiin hetki kentällä. Riesa lähti heti kiven luokse, eikä meinannut ensin löytää. Kirosin jo itseäni liiasta vaikeuttamisesta, mutta ipana etsi tosi hienosti ja löysi damin. Palautti käteen. Tähän lopetettiin, ipana oli niin hieno!

Riesa juoksee

SIIS MITÄ IHMETTÄ, milloin siitä muka tuli noin iso?! En tiedä yhtään, milloin Riesan juoksu on alkanut. Tänään havahduin sen lisääntyneeseen itsensä putsailuun, ja paperilla pyyhkäisy varmisti epäilyt. Tarkemmin mietittyä, tajusin että sehän on putsaillut itseään epätavallisen paljon jo vaikka kuinka kauan. Yhtään tippaa en ole lattioilta löytänyt, joten en tajunnut aikaisemmin. Kätevä tietysti tuollainen siisti elikko.

Se on ollut koko ajan ihan normaali, päivittäin ollut lenkeillä vapaana jne. Muuten se kokeilee rajojaan, mutta luoksetulosta ei ole toistaiseksi vielä edes yrittänyt luistaa. En tiedä, pitäiskö jatkaa lenkkeilyä vapaana normaaliin tapaan, vai pitää se nyt kiinni.. En viitsisi ottaa riskejä, mutta remmilenkkeily on pidemmän päälle niin tylsää.

"en kykene näkemään koiraa, se on liian pieni"

 Riesalle tuli viime viikolla jo 8kk ikää. Paino ja säkärkorkeus on pysynyt hyvin pitkään samoissa lukemissa, joten ehkä voin jo todeta saaneeni medikoiran. Nyt vain pelätään tulevaisuudessa tehtävien terveystarkkien tuloksia. Jos luusto on terve, niin seuraava jännitettävä asia onkin se, opinko koskaan ohjaamaan  vikkelää ja hemmetin nopeaa pikkukettua.

Riesa on ilmoitettu noutajien pääerkkariin.. Se on ipanan ensimmäinen kerta junnuluokassa, ja voi olla ettei arvostelu ole kovin imarteleva. Se on karvaton kääpiö, joten sieltä voi tulla melkein mitä vain. Ilmoitin sen myös Toller Raceen.

Hallin kausikortti loppui, joten Riesan treenailut jää nyt aika minimiin. Viimeisellä kerralla hallilla tehtiin puomin alastuloa ja putkea. Alastulo oli hieno, kuten aina. Ipana päätti myös tutustua vähän omatoimisesti kokonaiseen puomiin, ja yht'äkkiä huomaankin pikkuketun juoksevan keskellä puomia oikein innoissaan.. Hienon 2on/2off se teki kokonaisen puominkin jälkeen!

Putkea tehtiin namikuppipalkalla, otettiin tällä kertaa takaleikkauksetkin mukaan. Ipana pinkoi ihan innoissaan, eikä tuntunut välittävän yhtään siitä että mä vaihdoin puolta. Koska se haki tosi hienosti putkea, otin mukaan yhden hypyn takaakierron, ja lähetin siitä putkeen.
Riesa pääsi myös seisoskelemaan aan alastulolle, hoksasi tosi hyvin mitä haetaan. Mua vähän pelottaa sen kontaktihulluus, tai lähinnä 2on/2off-hulluus. Voi tuottaa tulevaisuudessa ongelmia, mutta se on sitten sen ajan murhe.

Demi treenasi maanantaina. Tehtiin putkeen lähetyksiä, ja yhtä mukavaa rataa. Demi teki medirimoilla, ja hienosti tekikin. Mä pystyin heittämään sen suoran putken toiseen päähän, ja seistä itse toisessa päässä.
Rata meni myös hyvin. Kontaktit vähän hajoili, mutta palautettiin mummo nopeasti maan pinnalle.

Mummon tokoiluissa on ollut kamala tauko, joka on ilmeisesti tehnyt ihan hyvää. Se tekee tosi kivasti, ja meidän ongelmat jäävissä ovat toivottavasti taakse jääneitä. Koko se tokoiluhan on täynnä ärsyttäviä tekniikkavirheitä, jotka olen sille joskus opettanut. Mutta kun me tuskin kokeisiin enää lähdetään, niin seuratkoon sitten vinossa ja edessä ym.

Riesan kanssa ollaan tokoiltu sen verran, että perusaseno alkaa olla ihan kiva. Mä vaan olen saanut sen riippuvaiseksi namista.. Se pyörähtää oikein hienosti perusasentoon, ilman käsiapuja, kunhan mulla on nami kädessä.. Joopajoo, ennen Riesan tuloa päätin että en sitten opeta sitä tuollaiseksi, ja tässä sitä ollaan. Mutta nyt vaan namiapuja häivyttämään.
Imutusseuraamista ollaan tehty parin askeleen pätkissä. Se ei ainakaan vielä yritä pahemmin poikittaa ym. Paikallaolo on myös oikein kivalla mallilla. On kätevää kun on oma häiriökoirakin sille jo olemassa.

Damit ja vaakut onkin jääneet vähän taka-alalle. Meillä on mahdollisuus treenata vaakuilla vain Turussa, ja viime kerralla unohdin tyylikkäästi.. Sitä ennen oltiinkin monta viikkoa putkeen kotona. Ensi kerralla on pakko jo treenailla vaakulla.
Damin kanssa Riesa on ruvennut ihan käsittämättömäski pelleilijäksi.. Loistavat palautukset ovat jääneet jonnekkin pentuajoille.

Kaikki kuvat © Maria Sorvali

Nuorten SM, Tampere

Olipa reissu! Demihän on tällä kaudella kisannut hirmu vähän, mutta tahkonnut nollaa ihan mukavalla prosentilla. Odotukset oli siis vähän sekavat, ja lähdettiin hakemaan pääasiassa hyviä ratoja. Toivottavasti saan ratapiirrokset ja videot ensi viikon aikana blogiin!

Kolmosten rata oli helpohko 3lk radaksi, ja nollia tulikin mukava määrä. Myös me tehtiin ihan kiva nolla! Kolme parasta pääsi finaaliin, ja me oltiin lopulta sijalla 2.
Paikalla oli paljon nopeita koirakoita, jonka takia oli varmaan ihan hyvä etten pysäyttänyt Demiä puomilla. Vapautin Demin heti, kun huomasin sen koskevan kontaktipintaa. Meidän ja kolmanneksi tulleen koirakon välissä taisikin lopulta olla vain muutama sadasosa. Voittajalle jäätiin muutama sekunti.

Finaaliin lähdettiin käänteisessä järjestyksessä, mikä tarkoitti sitä, että me startattaisiin koko kisojen toiseksi viimeisenä. Finaalirata oli helppo, melkoista nuorten aliarviointia Kari Jaloselta! Mukana oli toki myös 10-13 vuotiaita osallitujia, mutta me ollaan varmasti joskus kisattu vaikeammalla mölliradallakin... Radalla oli käytännössä mahdoton hyllyttää, muutama sujahti väärään putken päähän, tai lähti lapasesta. Nollia taisi tulla ainakin mineissä melkoinen määrä.

Makseissa taisi useammalla lennellä rimat, koska nollia tuli lopulta vain kaksi. Meille toinen näistä, ja samalla nuorten SM kultaa !
Mä en ainakaan tajunnut jännittäväni, mutta videolla olin vähän tönkkö, ja rimat oli vaarassa.. Yksi rima kolahtikin uhkaavasti, mutta ei kuitenkaan tipahtanut ! Sen jälkeen olinkin melkoisesti myöhässä, kun jäin vähän liikaa jännittämään riman kohtaloa.. Muuten ihan jees rata, loppusuoran puolessa välissä tajusin jopa juosta.. :D

Ei tässä voi oikein muuta kuin olla tyytyväinen. Demi päättii virallisen kisauransa tähän, ihan hieno lopetus mummolle. Tässä kuussa kisataaan vielä SAGIn juniori cupin finaali, jonka jälkeen treenaillaan talvi, ja osallistutaan ehkä joihinkin epiksiin.

Ensi vuonna kisat olisikin ilmeisesti Oulussa.. Se on mulle viimeinen kilpailuvuosi, ja jos Riesa olisi kisavalmis agissa ja tokossa, voisi matkaan jopa lähteä.. Ne olisikin Riesalle sitten tavallaan kotikisat :D

Seuramestari '10

Maanantaina kisattiin oman seuran mestaruuksista. Rata vaikutti ensialkuun ihan kamalalta, mutta tarkemmin tutustuessa se oli oikeastaan tosi kiva rata. Lisäilen ratapiirroksen myöhemmin.
Ennen starttia Demi vaikutti tosi oudolta, enkä meinannut saada siihen mitään kontaktia. Lähdettiin tekemään hyvää rataa, nolla ei tuntunut kovin mahdolliselta.
Nolla me kuitenkin väännettiin, kontaktit sujui hyvin (vaikka ne yleensä leviää kisatilanteissa), mutta muuten rata ei ollut kovin nätti. Olin koko ajan ihan pihalla, ja parissa kohdassa totaalisen myöhässä. Pistetään se kamalan flunssan piikkiin..
Rata oli sen verran kinkkinen, että nollia tehtiin vain kaksi. Demillä oli näistä nopeampia nolla, joten voitettiin seuramestaruus! Hauskasti vielä kaikki sijoittuneet olivat tollereita.

Demi on tehnyt ihan kivasti nollia tällä kaudella. Startteja on takana vain viisi, mutta niistä neljä nollaa.
Toivottavasti sama meno jatkuu, kun suunnataan huomenna kohti Tamperetta ja nuorten SM kisoja!

Paluu arkeen

Niin se pari kuukautta vierähti, ja tänään sitä marssittiin lukion ovista sisään. Riesa on ollut koko kesänä tosi vähän yksin, mutta ilmeisesti ipana oli ollut ihan hienosti. Koitin aamulla ottaa sen kanssa jotain pieniä tokojuttuja, josko se sit nukkuisi pidempään.

Eilen käytiin hallilla Riesan kanssa, tolla ipanalla on tosi hyvä keskittymiskyky! Se ei välittänyt mitään, vaikka muut teki suht vieressä rataa. Hienoa.

Aloitettiin ensin yhellä hypyllä, rima oli hypyn "jalan" päällä, toinen pää maassa eli korkeutta joku 3cm.. Tehtiin vaan lähetyksiä namikupille, ja se taisi  hoksata paremmin ne siivekkeet siinä ympärillä. Otettiin pari toistoa yhellä hypyllä, niin että mä olin molemmilla puolilla, ja sitten kerran kahella hypyllä. Meni tosi hyvin.

Putkea otettiin myös namikuppipalkalla. Putki suorana, mutta suht lyhyenä. Tässäkin se taisi hoksata nyt paremmin, että palkka tosiaan tulee siitä putken läpi menemisestä. Se ryntäili läpi ihan innoissaan, ja kun käveltiin vesikupille, ipana ryntäs suoraan yhteen mutkaputkeen.. :)

Puomin alastulo nostettiin taas minipöydälle, ja ipana loisti jälleen. Se hakee niin hyvin, voin itse jatkaa matkaa, ja tyyppi vaan pysähtyy. Jossain valissä pitäisi varmaan kasvattaa vauhtia ja etäisyyttää joka suuntaan. Varmaan ensin kovennetaan vauhtia, koska mä haluan että se tulee mahdollisimman aikaessa vaiheessa.

Kiitos ilmoittautumisestasi

Ei mummo jääkkään vielä eläkkeelle.. Mietin eilen treeneissä sen menoa, ja totesin että en mä voi toista laittaa vielä kokonaan eläkkeelle.. Demi rakastaa agilityä, ja on todella hyvässä kunnossa. Sen verran kevennetään treenejä, että mennään medirimoilla, ja treenaillaan muutenkin järkevästi.

Riesan pentunlystä sain muutaman kuvan, ipana ei näytä kovin edustavalta :D Esiintyminen oli vähän sinne päin, ei oikeastaan olla treenattu niitä nlyjuttuja ollenkaan.

Mä en oikeen tiedä mitä noissa kahessa vikassa tapahtuu :D Liikekuva näyttää siltä kun mä koittaisin kurisaa ton, ja vikassa koira seisoo ihan päin honkia, enkä mä edes pidä remmistä kiinni :D

Hyvinkään pentunäyttely

Riesa käväisi tänään Rune Fagerströmin arvosteltavana:

"7kk. Erinomainen koko. Hienot rungon mittasuhteet. Sievä feminiiminen pää. Kallon tulee vielä levetä takaosasta. Hyvät tummat silmät. Hyvä keskipitkä kaula. Pysty olkavarsi. Riittävä rinnan syvyys. Hyvä ylälinja. Riittävä luusto. Rodunomaiset liikkeet. Hyvä väri ja värimerkit. "

KP ROP-pentu

Riesa oli ainut tolleri, mutta oli se KP ihan kiva saada.

Treenailut

Maanantaina oli tavalliseen tapaan Demin treenit. Tehtiin kahta helpohkoa radanpätkää.

Aurinko paistoi aika ikävästi hypylle nro. 2, ja varmaan siksi rima tuli muutaman kerran alas. Otin 2-3 välin jaakotuksella, ja se ei sitten vaan toimi.. Kaamea lenkki. Toki aa oli melkoisen kutsuvana suoraan edessä. Tehtiin alku sitten ihan tavallisesti pyörimällä, eikä lenkittänyt niin paljoa.
Aan kontakti oli tosi hyvä, ja 6-8 sujui sen kummempia lenkittämättä. Kymppiputkeen vaan heitin, ja juoksin 11 hypyn taakse. Keppien loppuun tein persjätön, mutta ekalla mä tääs vähän jyräsin.. Uudestaan, ja nyt maltoin antaa sille koiralle tilaa. Kokeilin myös keppien takaaleikkausta, ja se sujui myös.

Alku jaakotuksella, joka sujui paljon paremmin tällä radalla. Ei lenkittänyt yhtä paljon.
Suoralle putkelle olin ajatellut takaaleikkaukset, mutta radalla huomasin ehtiväni ihan hyvin valssaamaankin.
9-10 kohtaan valssi, ja ennen putkea persjättö.

Riesan kanssa tehtiin minipöydän päälle nostettua puomin alastuloa. Se tajusi tosi nopeasti mitä siltä haettiin. Rupes tarjoamaan ihan innoissaan 2on/2off asentoa. Hieno pikkukettu. Ainoa ongelma tässä oli se, että ipana tarjos välillä asentoa ihan sivustakin.. Mutta toivotaan että se jää pois, kun palkkailee vain oikeista.

Eilen Riesa täytti 7kk. Painoa oli tänään 9,8kg ja säkää edelleen vajaat 40cm. Alan pikkuhiljaa uskoa, että se jää mediksi.

Tommosen rimpulan kanssa sitten huomenna pentukehään :') Teipit korvissa huomisen takia.

Eilen käytiin hallilla Riesan kanssa. Aloitettiin putkella. Suora putki, ja namikuppipalkka. Tehtiin lähinnä vaan suoraan lähetyksiä putken läpi palkalle, koska jos otti vähänkään kulmaa, ipana ei tajunnut, vaan juoksi ohi. Ensi kerralla pitää ottaa paljon lyhyempi putki, josko se niin hoksaisi paremmin.

Siivekkeillä tehtiin ensin välistävetoja ja takaakiertoja kahdella vierekkäisellä hypyllä. Se oli kamalaa, toi on niin hyvä kääntymään, että mä en meinaa pysyä perässä. Toivon että "ongelma" poistuu kun mukaan tulee rimat, ja kun tuo oppii hakemaan itse hyppyjä. Saatiin me silti onnistuneita toistoja, mun pitää vaan treenata :D

Tehtiin myös kolmen suoraa, mutta jotenkin Riesa ei näytä hoksaavan niitä siivekkeitä ympärillä, se vaan juoksee läpi. Ei sen toki tarvitsekkaan tajuta, mutta tehdään varmaan jatkossa vaan yhdellä hypyllä.

Lopuksi tehtiin vielä minipöydän päälle nostettua puomin alastuloa. Ipana oli ihan super, se pysähty kuin seinään vaikka ite kävelinkin ohi :) Nyt pitää vaan työstää tätä järkevästi, kun se on noin hyvällä mallilla.

Piikkiön syövereissä

Käytiin viime viikolla moikkaamassa Jennaa ja valkkaripentu Akua Piikkiössä.

Ajatuksena oli käydä joku metsälenkki ja antaa ipanoiden riehua. Metsälenkki me todellakin kierrettiin.. Pari tuntia ryteikössä, ilman polkua ja suurin osa ajasta vielä ylämäkeä.. :D Riesalle maasto ei ollut mikään ongelma, se hyppeli tottuneesti, vaikka välillä maasto olikin melko vaikeakulkuista.
Riesa pysyi myös tosi hyvin kuulolla, ja käyttäytyi muutenkin oikein kivasti.

Muuten ollaan treenailtu noutoa ja 2on/2off asentoa. Noudossa tuo kyllä läheltä hyvin ihan käteen asti, mutta jos matka kasvaa vähänkin, niin mikään ei toimi. Tyyppi juoksee dami suussa mun ohi, ja kiertää lenkin ennen kun tuo damin.. Odotellaan vaan sitä hetkeä, kun se keksii ruveta kunnolla lällättelemään.
Eli siis, nyt vaan ilmeisesti lyhyitä noutoja ja paljon palkkaa. Ärsyttää vaan, kun kuitenkin alusta asti panostettu nimenomaan siihen palauttamiseen, ja nyt se sitten uhkaa levitä käsiin.

2on/2off sujuu ihan loistavasti. Olen yhdistänyt käskysanan, ja ipana ryntää oikeaan asentoon vaikka mä olisin paikallani, tai liikun ite eteenpäin. Hieno eläin. Lisäsin tänään myös häiriötä siihen asennossa pysymiseen, ja mä sain aika huoletta viskellä nameja ja leluja, ja tuo lähti vasta luvan saatuaan. Loistavaa.
Tänään on Demin treenit, ja ipana voisi päästä taas seisokelemaan puomin alastulolle.

Kääpiö

Tultiin koirien kanssa keskiviikkona Turkuun, ja tänään pyörähdettiin mätsärissä hakemassa vähän käsittelykokemusta.
Riesa seisoi tosi hyvin, välillä koitti tarjota maahanamenoa ja istumista, mutta tajusi kuitenkin nopeasti jutun juonen. Antoi myös tuomarin käsitellä hyvin.
Liikkeessä taas tuli hyvin esille meidän treenaamat asiat.. Joihin ei siis kuulu näyttelyravaaminen.. :D
Riesa käveli mun vieressä ja tapitti koko ajan suoraan silmiin. Otin kaikki namit pois kädestä, ja katsoin itse eteen, mutta kakara vaan kulkee tapittaen silmiin. Pätevä pentu siis, katsekontaktiahan me ollaan treenattu.. Tuomarikin naureskeli tälle tokokoiralle. Sinisen kanssa siis poistuttiin kehästä.
Nauhakehässä ei sen kummempia, Riesa jatkoi silmiin tapittamista, mutta seisoi tosi hienosti. Ei sij.

Märsäripaikalla bongattiin muutama muukin tolleripenikka. Meinasin kuolla nauruun kun eräs nainen kysyi onko Riesa ihan puhdas tolleri, kun on niin kovin pieni. Naisella oli itsellään vajaa viisikuinen tollerinarttu, joka oli isompi kuin Riesa.. Säkää niillä oli suurinpirtein saman verran, mutta toisella oli enemmän massaa.

Kyllä mä olen tiennyt, ettei Riesa mikään iso ole, mutta että noin pieni! Noh, siitä voisi tosiaan jäädä se medi.
Naureskellen mennään 8.8. pentukehään. Jos sitä ei edes meinaa tolleriksi tunnistaa, niin tuskin kovin suurta menestystä on odotettavissa. Eipä tuo mitään, ihan söppänä se on. Meidän tavoitteet on muutenkin alusta asti olleet ihan jossain muaalla kuin näyttelykehissä.

Muuten me ollaan treenailtu pääasiassa noutojuttuja, ja meidän palautukset alkaa leviimään käsiin.. Sisällä Riesa tuo tosi kivasti lähes poikkeuksetta käteen asti, mutta ulkona se saattaa pudottaa damin, tai sitten tehdä kamalan kunniakierroksen ennen palauttamista.
Nyt me tehdäänkin ihan lyhyitä noutoja, pääteemana palauttaminen. Jotenkin tylsää vaan tehdä juttuja, jotka koira periaatteessa osaa. Mä pelkään että tuo kyllästyy, kun vaikeusaste pysyy samana, ja sitten palautukset leviää entistä enemmän.  Toivotaan nyt, että toi olisi vaan jotain pikaisesti ohi menevää.

Riistaa ei olla nyt näillä heltellä otettu sulamaan, kun mut tuntien se unohtuu ja lähtee sitten hetken kuluttua kävelemään.. Siiven voisi kyllä ottaa.
Jos Riesasta jää noin kääpiö, niin mä en tajua miten se ikinä pystyy suorittamaan taippareita.. Viimeksi kun näytin lokkia, niin lintu oli suurinpirtein koiran kokoinen.. Toi ei yksinkertaisesti saa siitä kunnon otetta. Viimeksi se sai siitä jonkinlaisen otteen, mutta koska lintu oli niin iso, Riesa tuntui välillä enemmänkin raahaavan kuin kantavan sitä.

Ollakko vai eikö olla

Talvitreenien ilmottautumiset aukes. Mä en vieläkään tiedä mitä mä teen ton mummon kanssa. Demi täyttää joulukuussa 10v, ja se on VANHA.
Nythän se on tosi hyvässä kunnossa, alittaa helposti 3lk ihanneajat jne. mutta onko näin vielä parin kuukauden päästä? Mielummin lopetan aikaisin, kuin liian myöhään.
Toisaalta, voisihan sen kanssa tehdä mini/medirimoilla, teemana vain yhteinen hauskanpito..
Kisaurahan me lopetetaan nyt junnu cupin finaaliin. 65cm rimat ei varmaankaan ole kovin terveelliset, vaikka ei tuolla niiden kanssa mitään ongelmia ole. Jossain epiksissähän sen kanssa voisi toisinaan käväistä.

Eläköitysmipäätös on vaikea! Mummo on opettanut mulle ihan valtavasti, enkä varmasti osaisi ohjata tätäkään vähää, jos mulla olisi joku helpompi agilitykoira.
Demi on kuitenkin hyväkuntoinen koira, eikä ollenkaan huvittaisi jättää sitä lähinnä kotikoiraksi. Se rakastaa agilityä ihan valtavasti.
Nyt ei auta kun pohtia, ehkä tähänkin joku tolkku saadaan.

Sata faktaa

Maria tunki meille 100 faktaa haasteen, ja mehän tottakai tartuttiin haasteeseen.
Joten tässäpä olis, sata asiaa meistä.

1. Demi haettiin 11vko'n ikäisenä
2. En edes tahtonut koiraa.
3. Mä taisin silloin olla jossain eskarissa.
4. Äiti keksi Demin nimen.
5. Idioottimaisen nimen keksikin..
6. En vieläkään tajua, miksi meille muutti tolleri.
7. Se ei ihan vastaa mun näkemystä mukavasta ja leppoisesta kotikoirasta.
8. Demin kanssa tie on ollut pitkä ja kivinen
9. Sen nätin ulkokuoren alla piilii uskomattoman kiero eläin, joka on samanaikaisesti tajuttoman herkkä, tulinen ja kova kusipääelukka.
10. Ei siis mikään ihanteellinen lapsiperheen lenkkikaveri.
11. Demin olleessa neljän, eksyttiin koirakentälle.
12. Keksin jostain kummasta lajin agility, ja sitähän piti sitten päästä harrastamaan.
13. Muistan pääsykokeesta vaan sen, kuinka onnistuin astumaan koiran tassun päälle heti alkuunsa..
14. Jotenkin me onnistuttiin pääsemään kurssille.
15. Meidän yhteistyö oli kyllä kaukana hyvästä.
16. Demi olisi varmasti ollut ihan tykki harrastuskoira, jos se vaan olisi päätynyt jollekkin pätevälle koiraihmiselle.
17. Miedän treenit alkuaikoina meni lähinnä siihen, kun koira hyppii vasten ja koittaa saada selvää mun säälittävästä ohjauksesta.
18. Monta kertaa meinasin jättää leikin kesken.
19. Tässä sitä silti ollaan, 5½ vuotta myöhemmin.
20. Jotenkin kamalan surullista jättää mummo eläkkeelle syksyllä, kun me ollaan noustu kirjaimellisesti pohjalta aina kolmosiin asti.
21. Se on myös opettanut mulle ihan valtavasti.

 22. Riesa on monen vuoden haaveilun tulos.
23. Taisin kinua toista koiraa suunnilleen siitä asti, kun Demin kanssa aloitettiin harrastaminen.
24. Jos siihen olisi suostuttu, mulla makoilisi täällä sheltti, westie, berni, flatti, pyrtsi, holsku tai bordercollie.
25. Kun lupa irtosi, päädyin kuitenkin tolleriin.
26. Se vaati kuitenkin paljon miettimistä.
27. Demin kanssa oli aikoinaan niin paljon ongelmia, enkä halunnut toista samanmoista.
28. Lopulta päädyin kuitenkin siihen tulokseen, että hallitsen toisenkin tollerin.
29. Sainhan mä Demistäkin lopulta ihan yhteiskuntakelpoisen elukan.
30. Takaraivossa tykyttää kuitenkin pelko epäonnistumisesta.
31. Riesan kanssa on kuitenkin toistaiseksi sujunut hyvin.
32. Huomasin etten olekkaan ihan käsi sen kanssa, ei se koiranpennun kanssa eläminen mitään salatiedettä ole.
33. Riesan nimi päätettiin pari vuotta ennen sen tuloa.
34. Nimi sopii ipanalle kun nenä päähän.
35. Parin vuoden päästä voidaan sitten sanoa, oliko järkevää nimetä koira Riesaksi, kun se virallinenkin nimi on Too hot to handle.
36. Toisaalta, sitten kun me ollaan kisattu pari vuotta ykkösissä, voin vain todeta sen olevan Too hot to handle.
37. Demi on koiratyttöjen keskuudessa simpanssi.
38. Mä olen räkä.
39. En edes jaksa valoittaa nimen alkuperää, se ei kuitenkaan liity mitenkään räkään.
40. Parissa vuodessa sitä on tottunut olemaan räkä, sen kummempia ajattelematta. 

41. Mä uskon ettei koirankoulutus ole mitään salatiedettä.
42. Sitä saa mitä vahvistaa.
43. Joskus useita vuosia takaperin, kun päätin saada Demin ruotuun, tulin lukeneeksi Peetsan kirjan.
44. Siinähän sitä mentiin, suoraan metsään nimittäin.
45. Mä olin tulla hulluksi, kun näin sen jälkeen joka puolella koiran vallankaappausyrityksiä.
46. Sen jälkeen päätin, että on aivan sama missä kohdassa tuo kulkee lenkillä, miten se kantaa häntänsä tai koska se saa ruokaa.
47. Mulla on vaatimaton tavoite koiraharrastuksessa: tahdon olla paras.
48. Se on melkoisen mahdoton tavoite, joten ensialkuun olisi ihan mukava olla loistava ohjaaja, kouluttaja, koulutusohjaaja ja koiranomistaja.
49. Tekemistä siis riittää!
50. Tulevaisuudessa olisi ihan kiva tehdä töitä eläinten parissa.
51. Ala on vielä avoin.
52. Päätin kesäkuussa peruskouluni.
53. En kovin kummoisin arvosanoin.
54. Viimeisenä vuonna homma lähti vähän lapasesta, jonka takia ehdin jo pelätä sitä, pääsenkö lukioon.
55. Pääsin kuitenkin kevyesti sisään, keskiarvoraja oli 5,75.
56. Lopetin koirailun takia muut harrastukseni.
57. No okei, tanssimisen lopetin aikoinaan futiksen takia.
58. Futis taas söi lopussa mun ajasta suunnilleen viisi päivää viikosta, jonka takia sitä saikin heittää hyvästit muullee elämälle.
59. Molemmista harrastuksista on kuitenkin ollut suuri hyöty, ajatellen agilityn ohjausta.

60. Mulla on täällä nyt kaksi väsynyttä tolleria.
61. Kahden tunnin lenkki, kamalassa helteessä ei ollut ihan kuningasidea.
62. Mutta pitäähän koirien nyt juoksemaan päästä..
63. Riesa on varmaan iloisin koiraeläin ikinä.
64. Narulelut on jee, pehmolelut on jee, vinkulelut on jee, patukka on jee, pallot on jee, ruoka on jee, juokseminen on jee, kaikki on jee.
65. Riesa on musta ihan fiksu elikko.
66. Se on myös varustettu ihan kivalla moottorilla.
67. Siitä siis toivottavasti tulee ihan mukava harrastuskoira.
68. Kunhan terveys sallii..
69. Mä en kuitenkaan jaksa stressata luustokuvia vielä.
70. Demi on epätyypillinen noutaja.
71. Se ei mikään syöppö, eikä aina edes koske ruokaansa.
72. Se ei myöskään juurikaan pidä vedestä.
73. Se tippui pentuja laiturilta, ja ui sen jälkeen vasta joskus viisivuotiaana.
74. Nykyään se ui, jos sille heitetään jotain.
75. Aina se ei edes hae heitettyjä tavaroita..
76. Vuosi 2008 oli mun ja Demin huippuvuosi.
77. Sinä vuonna voitettiin nuorten suomen mestaruus, noutajamestaruus sekä seuramestaruus. Oltiin myös seuran agilityharrastajia.
78. 09 noustiin kolmosiin, mutta kummoisempaa menestystä ei saatu aikaan.
79. Tänä vuonna ollaan kisattu vaan vähän, ja tehty ihan kivaa tulosta. Hallimestaruus, juoniori cupin finaalipaikka ja nuorten avo sm kultaa.
80. Ihan mukava eläköitymisvuosi siis mummolla.
81. Riesan kanssa toivottavasti jatketaan siitä mihin Demin kanssa jäätiin.
82. Vaikka olenkin jo henkisesti valmistautunut siihen että me tahkotaan ykkösissä pari vuotta, ja siihen perään kakkosissa toinen samanlainen.
83. Ja siihen että taipparit saadaan läpi joskus kun koira on kymmenen.
84. Vaikka ei niillä tuloksilla niin väliä, kunhan molemmilla on kivaa.
85. Demi rrakastaa mummolaa.
86. Musta se on aivan tajuttoman raivostuttavaa. 
87. Koira piippaa ja kävelee remmissä juuri niin ettei vedä.
88. Se luultavasti johtuu siitä, että koira on pienestä pitäen saanut siellä jotain herkkuja, eikä mummi juuri komenna.
89. Toivon ettei Riesa ota mallia.

90. Koiraharrastus on siitä kiehtova, ettei kukaan voi koskaan tietää kaikkea.
91. Mä olen kuitenkin utelias ihminen, ja tahdon oppia mahdollisimman paljon.
92. Koulutusohjaajakurssi oli oikein mielenkiintoinen.
93. Mun vieressä sattui istumaan silloinen kaksinkertainen (nykyään kolminkertainen) suomenmestari ja maailmanmestari, joka on aloittanut lajin harrastamisen ennen kun mä olin edes syntynyt.
94. Siinä vaiheessa sitä mietti miksi mä olen siellä.
95. Läpi kuitenkin päästiin, ja kotiin lähdettiin pää täynnä uusia ajatuksia.
96. Mä elättelen yhä toivoa siitä, että Riesa jäisi mediksi.
97. Se on nyt vajaa 7kk ja korkeutta yhä vajaa 40cm.
98. Siitä tulis niiin makee.
99. Sitten harmittaa, jos siitä jää joku 44cm.
100. Tärkeintä on kuitenkin yhteinen hauskanpito, oli se minkä kokoinen tahansa.

No siinä olis. Viimenen kymppi otti vähän koville. Toivottavasti en kamalasti toistanut itseäni, kirjoitin aika monessa pätkässä, enkä muista mitä olin aiemmin kirjoittanut.

Haastan Verpun ja Saaran !

Hallilla

Käytiin porukalla hallilla, ja tehtiin tuon näköistä radan pätkää. Jotkut kulmat saattaa vähän heittää.
Demi kävi vähän turhankin kierroksilla, ja se sitten purkautui haukkumisena.

Menin numero kakkosen kohtaan kutsumaan, selkä hyppyyn päin ja käänsin koiran siitä pakkovalssilla. Ekalla kerralla lähti keinulta ihan suoraan aa'lle, kun otin uudestaan ja vähän vahvemmin, niin sain vitoselle. Siihen saksalainen.
Keppien jälkeen persjättö, ekalla kerralla jätti kesken kun jyräsin ihan totaalisesti.. Rupesin itekkin miettimään että mitä helv mä olen tekemässä. Toisella kerralla hyvin.
Putkeen haki ok, pitää vaan ite muistaa kääntää kunnolla ja olla kiirehtimättä. Jos ite kiirehdin, niin Demi lukee sen heti. Kymppiputkeen sain sen hyvin, vaikka puomi oli ansana.
Kepeille takaaleikkaus, joka meni hyvin. Putki-aa kohta sujui ihan ongelmitta, kun tuo on niin kontaktihakuinen.. Otin sen myös pari kertaa hypyltä putkeen, ekalla painui aalle, mutta muilla kerroilla sain hyvin molempiin päihin.

Riesan kanssa tehtiin suoraa namikuppipalkalla, rimat matalimmalla ja vinoina. Ensin sen oli vaikea hahmottaa sitä, ettei nyt juostakkaan suoraan. Se ei kuitenkaan osunut rimoihin, vaikka eihän sen noin matalia tarvitse edes hypätä. Kauhulla odottelen rimojen nostoa, rupeeko se tiputtelemaan kun on tottunut tykittämään suoraan, tai sitten tollasiin yli astuttaviin 10cm rimoihin.. Noh, se on sen ajan murhe sitten.

Putkea tehtiin taas namikuppipalkalla, haki hyvin. Laitettiin myös vähän mutkaa, eikä siinäkään mitään ongelmia. Kokeilin myös lelupalkkaa, mutta liikkumaton lelu ei ollut tarpeeksi hyvä palkka. Joten siis namikupilla jatketaan.

Kokeiltiin myös puomin alastuloa. Laitettiin alastulo pöydälle, ja ensin otettiin alusta asti vaan namin perässä. Riesa on niin honkelo, että aluksi oli vaikeuksia kropan hallitsemisessa. Se ei silti pelännyt yhtään. Alastulolle pysäytin sen namilla ilman mitään käskyä, ja Sanna piteli takakroppaa paikoillaan.. Toisella kerralla nostin sen vaan puoleen väliin, ja vedätin siitä alas. Nyt käveleminen oli jo helpompaa, mutta jalat vielä meinasi lipsua alastulolla. Parin toiston jälkeen sen liikkuminen parani huimasti, ja se pysyi 2on/2off asenossa ihan hyvin. Lopetettiin yhteen tosi hyvään.

Demin kanssa otettiin vielä kontakteja, aa'lla pysähtyy hyvin, puomilla meinasi jäädä liian ylös.