6. syyskuuta 2015

Juhan koulutus

Viime viikolle olin järjestänyt meidän seuralle Juha Oreniuksen koulutuksen. Olen jo pitkään halunnut päästä Juhan oppeihin, sillä hän jo kuka osaa ottaa ne viimeisetkin ylimääräiset sadasosat ajasta pois.
Riesa ei ollut ihan parhaimmillaan näissä treeneissä. Oltiin viime viikolla kaverilla koiravahtina, ja se oli varmaan Riesalle suht stressaavaa. Tosi hienosti se kuitenkin osasi tungettelevan bortsun seurassa olla, eikä viikon aikana nähty yhtään konflikteja.


Alussa ei mitään ihmeempiä, mutta 13 hyppy osoittautui todella hankalaksi meille. Ajattelin tuohon ensin japsia, mutta Juhan mielestä se ei ollut hyvä idea. Tehtiin siis 12 ja 13 esteille persjätöt. Riesahan on ollut ihan mahdoton noissa takaakiero-sokkareissa, enkä luota niihin vieläkään yhtään. Lisäksi oma rytmitys oli pahemman kerran hukassa. Siinä jäi tavallaan yksi askel vajaaksi, ja sitä sitten hinkattiin. Välissä palkattiin koiraa pelkästä takaakierrosta ja näin saatiin kohta sujumaan hienosti. Kun Riesa toisella kierroksella jo väsyi, se lähti ihmeellisesti hakemaan renkaan jälkeen 6 hyppyä... En ihan ymmärtänyt tätä, mutta äänenkäytöllä koira saatiin oikeille esteille.

Seuraava hankala paikka oli 18 hyppy. Ei niinkään koiralle, mutta ohjaajalle... Lähdin jatkuvasti liian aikaisin liikkeelle eikä koira hakenut takaakiertoa. 19-21 väliin suunnitelin kaksi persjättöä, mutta kun ehdin niin hyvin, tehtiinkin 20 hypylle päällejuoksu. Päällejuoksut kovasta vauhdista sivuhypyille onkin ihan meidän lemppareita... Not. Mutta Riesa ei yllätti! Ei mennyt kertaakaan ohi! Hienoin pikkukettu! Lisäksi vielä 23 hypylle päällejuoksu, niin saatiin kaikki ylimääräiset puolenvaihdot pois.

Treeniaikaa meillä oli yhteensä lähemmäs 30min (kahdessa osassa) ja "vähän" oli loppua kohden jalat hapoilla! En millään meinannut enää ehtiä 20 päällejuoksuun, vaikka kuinka yritin pinkoa täysillä. Todellisuudessa mummotkin olisi menneet vauhdissa ohi... Otettiin pieni juomatauko siihen ja rata alusta... Jostain sain tsempin päälle ja ehdin kuin ehdinkin!

Juha oli nyt ensimmäinen kouluttaja, joka kiinnitti huomiota siihen, miten paljon raskaampaa Riesan ohjaamisesta tulee kun se väsyy yhtään. Hänen mielestään 20 hypylle ehtiminen ei niinkään ollut omasta jaksamisesta kiinni (vaikka kyllä se sitäkin oli :D), vaan siitä, että Riesa täytyy todella tarkasti lähettää esteille, sillä muuten se lähtee heti omaan liikkeeseen mukaan.

Muutenkin saatiin hyviä vinkkejä, lähinnä juuri tuosta, että turhat puolenvaihdot pois. Mullakin kuitenkin nopeutta löytyy sen verran, että pystyn ihan vaan juoksemalla ohjaamaan ilman kikkailuja. Riesaa kommentoi sen verran, että noita takaakiertoja saisi vahvistaa edelleen. Lisäksi käski kiinnittämään huomiota siihen, että todellakin malttaa viedä ohjaukset loppuun, sillä se on niin supertarkka ohjauksista. Heti jos ohjaus tiippuu vähänkin liian aikaisin, se on kielto. Tämä etenkin väsyneenä. Toisaalta joissakin kohdissa tuo on hyväkin ominaisuus, puolensa ja puolensa.

Videolle ei valittettavasti saatu ihan kaikkia pätkiä, ja ainakin yksi ihan killerisuoritus jäi harmittavasti kuvaamatta, mutta ainakin ohjaajan hyytymisen huomaa hyvin... :D



Eilen pyörähdettiin vielä kisakentällä. Missattiin ensimmäinen startti, kun kisakirjeen lukeminen on näköjään todella haastavaa... Nollatili saatiin kuitenkin tällekin kaudelle avattua, kun Riesa pinkoi itsensä nollalla sijalle 2. Toisella radalla hetsasin Riesaa aivan liikaa vauhdikkaalla radalla ja tyyppi viiletti pari ylimääräistä hyppyä ja vähät välitti vaikka yritin muuttaa suuntaa... :D
Nollalista näyttää nyt surullisen tyhjältä, mutta eiköhän siihenkin saada täytettä kunhan saadaan tästä kisakausi kunnolla rullaamaan!