Demi ja Riesa

Aksavuosi 2011 numeroina

2012-01-02T18:16:00.000+02:00

Kai viime vuosi pitää avata vielä tilastojenkin valossa, ja miettiä mitä lähdetään hakemaan tänä vuonna.

Riesa tuli tosiaan heinäkuun alussa kisaikäiseksi, mutta juoksun takia skipattiin ensimmäiset startit. Kuun lopussa päästiin sitten aloittamaan.

Virallisia startteja kertyi 15 kipaletta, osa olisi ehkä saanut jäädä kisaamatta, mutta niitä nyt on turha enää miettiä. Pääasiassa tehtiin ihan hyvä ratoja, vain Oulun ensimmäistä ja Lempäälän molempia startteja ei muistella lämmöllä.. Meillä on vähän yksipuoliset tilastot, mutta pistetään listaten.

Nollatuloksia 4kpl (27%)
Vitosia 2kpl (13%)
Hylättyjä 9kpl (60%)

Lyhyellä matikalla tulosprosentti on 40%, mikä on meille varsin kiva lukema. Vitoset on kieltoja, tyhmiä huolimattomuusvirheitä mistä koitetaan päästä eroon. Samaten suurin osa hyllyistä on ihan puhdasta huolimattomuutta. Ärsyttää tulla radalta, kun tietää ettei edes yrittänyt kunnolla. Aksa on kuitenkin joiltain osin ihan asennelaji.

Ensi vuodelle on vaikea pistää mitään tavoitteita tulosten suhteen, koska toivottavasti ollaan hyvin pian jo siellä kuninkuusluokassa. Nollaprosenttia voi tietysti ainaa nostaa, mutta toisaalta vaikeusastekin nousee, ja me ollaan vielä kuitenkin melko kesken. Mutta jos nollaprosentti ei hirveänä pienene, niin suunta on jo oikea!

Tälle vuodelle asetan myös itselleni muutaman tavoitteen. Tietysti pitää kokoaika pyrkiä kehittymään ohjaajana ja koutsina, mutta tänä vuonna on opittava kilpailemaan. Tavoitteet hipovat taivasta, mutta edes lähelle ei pääse, jos lähtee radalle kerta toisensa jälkeen puolivaloilla tekemään peruskivaa suoritusta. Tietysti täytyy pelata oman osaamistason rajoissa, mutta joskus varmaan pitäisi poistua siltä mukavuusalueelta.. Eli ensi vuonna koitetaan tuoda kisaradoille mukaan uusia juttuja, jotka on ehkä vielä epävarmempia, mutta onnistuessaan kuitenkin parempia ja nopeampia vaihtoehtoja. Jos ne onnistuvat treeneissä, niin luulisi onnistuvan kisaradoillakin. Muutenkin pitäisi miettiä ratoja onnistumisen kautta, ja kääntää päälaelleen se perinteinen mitä-jos-epäonnistun. Tää on kuitenkin vaan aksaa, epäonnistumisista opitaan ja onnistumiset vievät eteenpäin.

Näillä vuoteen 2012, vuoden päästä taas toivottavasti vähän parempia ja viisaampia.

what the hell happened

2011-12-25T18:09:00.000+02:00

En toivota hyvää joulua, koska tässä pitäisi nyt olla hieno joulukorttikuva. Mutta eipä o. Lumet läks, jonka jälkeen väsäilin innoissani piparitaloa. Deeku viereen, ja siinä on kuva. (Riesa pysyy turvallisuussyistä kaukana kaikesta minkä voi syödä tai hajoittaa..) Talosta ei kuitenkaan (yllättäen..) tullut julkaisukelpoista, joten ollaan ilman.

Perinteisesti tässä vaiheessa vuotta käydään vuosi läpi, joten tehdään niin tälläkin kertaa. Meillä oli aivan uskomattoman hieno vuosi, paljon hienoja tuloksia sekä tärkeinpänä kaikki ihmiset. Iso kiitos kaikille, ilman teitä tämä olisi niiin paljon tylsempää!

Viime vuoden tavoitepostaus löytyypi täältä. Tokosta tosiaan haettiin huhtikuussa mukiinmenevä ALO1, ja siihen se tokoilu sitten jäikin. Kokeen jälkeen tokoiltiin ehkä.. kolmesti? Josko ensi vuonna taas! Tai sitten ei.

Taippareihin reenailtiin säännöllisen epäsäännöllisesti, kani tuli tutuksi jne, eli josko ensi vuonna. Taipparit on kuitenkin vahvasti tähtäimessä, vaikka niitä treenejä en tänne kovin usein rustailekaan. Viimeistään vuonna 2013! ;D

Aksan suhteen vuosi oli varsin loistava! Vuoden alussa piski kuvattiin terveeksi, heinäkuun lopussa tuli kisaikä täyteen ja nyt ollaan tosiaan kahta nollaa vailla kolmosissa. Vuoden ehdoton kohokohta oli Oulun reissu. Huipputyyppejä alue täynnä, eikä tuloksetkaan huonoja olleet!

Demi vietti vain eläkevuotta lenkkeillen ja erittäin epäsäännöllisesti tokoillen. Ikävimpänä juttuna silmäkulman aukeaminen, vieläkin kädet tärisee sitä miettiessä. Demsi toipui kuitenkin hyvin, ja muuten ei tainnut mitään isompia olla.

Ja sitten ne ensi vuoden tulostavoitteet kääpiölle,

Aksassa kolmosiin alkuvuoden aikana
Kolmosissa nollia (SM 2012 ????)

Mikähän järki noidenkin listaamisessa oli.. Erittäin itsestäänselviä juttuja siis. SM(&karsinta)-nollat olisi erittäin hieno juttu, mutta en rehellisesti usko, että ehditään/pystytään. Kunhan opitaan kisaamaan kolmosissa, ja kehitytään koirakkona.
Muihin lajeihin en edes uskalla pistää tulostavoitteita. Tokosta se AVO1 ei vaatisi hirveästi töitä, mutta ehkä kuitenkin liikaa meidän (minun) tokoinnostukselle.. :D

Muuten toivottavasti pidetään kiva vuosi, ja ollaan kaikki terveinä.

pakkokakkonen !

2011-12-06T16:38:00.003+02:00

Pieni, kevyt ja ilmava narttu, joka näyttää ikäistään huomattavasti nuoremmalta. Hyvä pää, mutta turhan ilmavasti kannetut korvat. Hyvä kaula. Matala ja kehittymätön rintakehä. Hyvin kulmautunut takaa. Esitetään tänään kovin niukassa turkissa. Kevyt pentumainen liikunta.
NUO H

Yee! Voimme jättää suosiolla moisen pelleilyn muille. H tuli ehkä vähän säälistä, mutta pääasiahan on se tulos. Varsin kiltti arvostelukin saatiin, tuomarin ensimmäinen kommentti: "näyttää kyllä viisikuiselta.. tai nuoremmalta." Käytöskin oli sen mukaista, olisi ehkä pitänyt jotain juoksemista harjoitella. Mutta pääsimmepäs hauskuuttamaan yleisöä ja tuomaria..

Olemme erittäin tyytyväisiä, ei jää valioituminen muissa lajeissa nyt ainakaan näyttelytuloksesta kiinni.

Karvattoman kääpiön kuva © Johanna

parempi!

2011-11-20T19:01:00.000+02:00

Eilinen kisapäivä ei lähtenyt ihan toivotulla tavalla rullaamaan, olen taas onnistunut hankkimaan pahemman laatuisen flunssan itselleni. Eipähän ainakaan ole tulospaineita, kun ainoa tavoite on pysyä tajuissaan...

Ensimmäinen rata oli profiililtaan ihan kiva, ainoastaan alku oli meille hankala. Monet kutsui putken vierestä, mutta Riesalla on melko ikävä tapa lukita kontaktit tollaisessa tilanteessa... Muuri tietysti vähän blokkaa, mutta en uskaltanut luottaa siihen.
En yhtään tiedä mitä tapahtui, mutta Riesa kääntyi putkessa ympäri?? Melkein mitä tahansa muuta osasin odottaa, mutta en tätä.
Virheen jälkeen löntysteltiin rata loppuun, maalissa vähän harmitti. Todella epätavallinen virhe Riesalta, nolla oli niiin lähellä. Noh, nuoren koiran kanssa sattuu ja tapahtuu.

Toinen rata oli myöskin profiililtaan tosi kiva, alku tässäkin meille hankala. Puomi taas sopivasti tyrkyllä. Alku olikin vähän ruma, hitusen aikaisemmin olisi pitänyt lähteä liikkeelle. Riesastakin ihan huomasi kuinka mun huonous rupesi ärsyttämään :D Muuten tehtin nättiä rataa loppuun asti. Keinu nyt oli hidas, mutta ei nillitetä pikkuseikoista. Tuloksena siis kakkosten ensimmäinen LUVA ja voitto!

Näistä radoista näkee, miten isoja harppauksia me koko ajan mennään eteenpäin. Tai lähinnä minä. Valssitkin on mennyt valovuoden eteenpäin, jee! Nykyään niitä jopa ehtii tekemään, ja koira kääntyy aina kolikolla. Ennen tuntui etten ikinä ehdi mihinkään valssaamaan, ja koira saattoi kaikesta huolimatta valua.. Nyt meninki on ihan eri, on se helppoa jos sen osaa!

Riesa nyt oli tapansa mukaan ihan huippu, varsinkin vikan radan puomin kontakti on ihan super! Tuomarikin palkintoja jakaessaan onnitteli sekä nollasta, että koirasta. On kuulema hienoin tolleri pitkään aikaan. Ja onhan se hieno, vaikka ajoittain koetteleekin mielenterveyttä.

Näiden piti olla vuoden viimeiset kisat, mutta mun on ehkä pakko ilmoittaa vielä 4pv Turkuun.. Sinne olisi lahjakorttikin!

Demsikin pääsi tällä viikolla höntsäämään hallille, en tiedä voiko pientä eläintä tuon iloisemmaksi tehdä! Hienosti oli kaikki muistissa, jopa puomin 2on/2off! On sen kanssa vaan niin erilaista mennä, melkein katsomattakin tietää missä se menee, mitä se tekee ja miten se ragoi mihinkin. Siinä on meille Riesan kanssa tavoitetta kerrakseen.

everybody loves a joke but no one likes a fool

2011-11-10T23:44:00.001+02:00

Marraskuu. Syksy on masentava, kylmää, märkää ja pimeää. Treenitkään eivät ole sujuneet ihan toivotulla tavalla, mutta onneksi tiistaina päästiin taas omalle tasolle. Rata oli hauska rallirata, pääsi pitkästä aikaa vain tykittämään kunnolla.

Ainoa hankalampi kohta oli vähän koomisestikin kolmoseste, itseltä tuppaa aina unohtumaan, miten paljon muuri oikeasti blokkaa koiran näkökenttää. Muutenkin Riesan kanssa on muurin jälkeinen elämä aina vähän vaiheessa (joku voisi siis opettaa sen kääntymään muurilta...). Palkattiin pariin otteeseen kolmosen yli, ja päästiin hyvin jatkamaan.

Piirrustuksessa on mittasuhteet ihan hakusessa, mutta seiskan jälkeen valssi, samoin ysi- ja kymppihypyllä. Valsseja ollaankin treenattu viime aikoina ahkerasti, ajoitus, liike ja ponnistuspaikan merkkaaminen on vain äärimmäisen hankalaa yhtä aikaa. Nyt tuntui, ettei olisi voinut paremmin mennä. Riesa kääntyi tosi nätisti, ja itsekin sain askeleet varsin vaivattomasti sovitettua.

Ilmoitin meidät taas vaihteeksi kisaamaan, 19pv juostaan kaksi aksarataa. Lempäälän kisoista jäi huono fiilis, mutta pää pystyyn ja etiäpäin.

Lisäksi Riesa on ilmottu näyttelyyn! Jospa saataisiin sieltä se H, ja voitaisiin kokonaan keskittyä olennaiseen. Huonolta näyttää, sillä Riesa päätti aloittaa massiivisen karvanlähdön. Ai miten niin tuomari ei ehkä arvosta alamittaista kojoottia, jolta paistaa nahka turkin läpi?! Puhumattakaan korvista. Mutta hei, tunnistan ainakin oman kääpiöni tollerijoukosta.

en mä tiedä mitä tapahtuu

2011-10-24T19:47:00.000+03:00

Lauantaina oltiin Turussa TopTeamin valintatilaisuudessa. Villi kortti -hakemus lähti matkaan abaut vartti ennen lomakkeen sulkeutumista. Itse olin silloin Virossa, joten kyseenalaiset kiitokset seurakavereille ;)

Silloin hakemus tuntui hyvältä idealta, mutta viikkojen varrella on vähän jokainen joutunut todistamaan kriiseilyjäni. Vielä edellisenä iltana koko ajatus tuntui älyttömältä, mutta onneksi Veronika suostui seurakseni! Yöunet jäivät valitettavaan neljään tuntiin, mutta ainakin oli hauskaa.

Lajiosuudet olivat siis ATT-areenalla. Medien piti alkaa klo 9.45, mutta aikataulu oli kevyesti tunnin myöhässä.
Ensin päästiin tutustumaan kontaktiratoihin. Samalla pohjalla oli 4 eri rataa joihin piti tutustua paperin avulla, kammottava! Näillä radoilla katsottiin siis lähinnä kontakteja, kellotettiin jne.

Toisenen rata oli pidempi ja suht helppo. Siinä kellotettiin käännöksiä ja pitkää loppusuoraa. Yrityksiä oli 3, ja Juha antoi aina suorituksten välissä palautetta.

Ensimmäisellä yrityksellä saatiin aikaiseksi kaksi ihan idioottia kieltoa, ja muutenkin käännökset valui. En tiedä yritinkö liikaa, vai liian vähän. Juha käski pistää vähän huolellisuutta ohjaamiseen. Ihan hävetti mennä näyttämään tollasta puolitehoista suoritusta.

Ohajusvalintoja ei muutettu muuten, kuin yhden takaaleikkauksen osalta. Siihen piti tehdä persjättö, ja tiesin etten tule ikinä ehtimään, mutten kehdannut väittää vastaan.

En tosiaan ehtinyt siihen persjättöön, ja Riesa kävi hakemassa yhden ylimääräisen putkenkin matkalla. Varmaan reagoi mun outoon mielentilaan. Muilta osin kai ihan hyvä.

Viimeisellä kerralla piti vaihtaa persjättö valssiin, ja tiesin kyllä että en vaan ehdi. En tiedä mikä vika siinä alkuperäisessä takaaleikkauksessa oli, mutta en saanut suutani auki. Viimeinen olikin meidän paras, en kylläkään ehtinyt valssiin ja yksi kohta vähän levisi, mutta muuten okei.

Loppukommentit olivat ihan positiivisia. Potentiaalia on kuulema paljon, ja kello on todella meidän puolella. Itse ohjaan hyvin, mutta pidemmillä pätkillä pakka ei pysynyt kasassa. Tuttuja juttuja siis.
Suorituksen jälkeen olin ihan positiivisin mielin, vaikka tiesinkin että paremminkin olisi saanut mennä. Tänään rupesi kunnolla ärsyttämään, koska me oltaisiin pystytty niiin paljon parempiinkin suorituksiin. Enää ei voi mitään.

Kontaktiradat tehtiin viiden koirakon ryhmissä. Se oli kamalaa. Riesa keräsi aivan tajuttomat kierrokset yhdestä ryhmän haukkuvasta koirasta, joka pariin otteeseen myös rähähti Riesalle. Kiva, kiitti.

Ensimmäinen oli vielä ihan okei, mutta toisella Riesa oli täysin muissa maailmoissa. Sen jälkeen sain kierrokset jotenkin alas, ja kaksi viimeistä meni ihan kivasti.
Yhteensa taisi tulla 5 puomia, 4 aata ja 3 keinua. Riesa otti hyvät ja nopeat kontaktit joka kerta aalla ja puomilla, mutta keinu oli aivan tajuttoman hidas.. Viimeksi kisoissakin Riesa hieman säikkyi sen kolinaa, joten tämä oli ihan odotettavissa.

Ylipitkän päivän jälkeen lähdettiin Kaarinaan ohjaajan fysiikkatestiin. Olin tässä melkein 2vkoa kipeänä, joten ei kovin loistavat asetelmat. Lisäksi tankkaus oli todella epäonnistunut..

Lihaskunnossa oli 30s kyykyt, selät, vatsat ja punnerrukset. Tuttuja juttuja, ja meni ihan helposti. Kyykyt 37, selät 49, vatsat 25 ja punnerrukset 30. Aika paljon (varsinkin vatsat) huonontuneet futisajoilta, voisi joskus vaikka treenata!

Näiden jälkeen siirryttiin ulos, juostiin 2x 300m 10min palautteluilla. Aikoja en enää muista, mutta ensimmäinen kulki ihan hyvin. Olisin toki voinut aloittaa vähän terävämmin, ja aloittaa loppuspurtin aikaisemminkin. Toiselle ei sitten riittäny enää paukkuja. Ei vaan pystynyt. Aika taisi huonontua 7s ensimmäisestä :D Mars lenkille siis.

Nyt vain odotellaan tuloksia. En jaksa uskoa, että suht huonosti menneen lajiosuuden jälkeen päästään mukaan, mutta katsellaan. Nyt ainakin itse tietää, että vauhti, käännökset ja kontaktit sujuvat, mutta kokonaisuudessa on vielä paljon tehtävää.

heitellään haasteita

2011-10-17T23:10:00.004+03:00

Tunnustuksen saaneen pitää:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

Kai se on pakko. Haaste saatiin tosiaan Tiialta ja Riitalta.
Itse haastan Saran, Nooran, Riman, Ainon, Joonan, Jennin, Marian ja Sannan!

1. Mun mielestä tälläiset haasteet ovat aika älyttömiä. Tai siis.. Lukeeko näitä joku? Kuka tunnustaa?

2. Kesän juoksujen jälkeen Riesasta on tullut varsinainen pikku-bitch.
...Joka nukkuu vaaleanpunaisella puputyynyllä.. Ja juoksee mun helmoihin aina, kun kova maailma käy liian pelottavaksi. Pikkuketuillakin on heikkoutensa.

3. Demi on oikeasti ihan huippu. Sen luonteessa on valtavia puutteita, joita jaksan aina haukkua. Silti se on Maailman Paras supermummo.

4. Katsoin viikonloppuna 12 jaksoa "älytöntä vampyyrisarjaa" koska Riitta "pakotti". Nyt en jaksa odottaa perjantaihin, "kiitos" Riitta! Ilmankos lenssu ei tunnu parantuvan ikinä.

5. Riesan harteille ladottiin niin monen vuoden odotukset ja unelmat. Valtava taakka pienelle punaiselle, enkä ikinä oikeasti pitänyt odotuksia realistisina. Riesa on kuitenkin täyttänyt kaikki odotukset moninkertaisesti. Huipputyyppi, lapsitähti.

6. Demin harteilla on ollut lähinnä opettajan rooli. Siihen ei voisi toivoa sopivampaa tapausta. Harrastusten osalta meillä ei koskaan ollut mitään varsinaisia tavoitteita. Ensimmäisinä vuosina vain toivoin, ettei tulikuuma tolleri revi untuvatakkia täysin palasiksi. Sen jälkeen kisattiin vain nolla kerrallaan.

7. Ensimmäisinä vuosina me treenattiin talvisin klo 9 lauantaiaamuna. Kuka oikeasti lähtee treenaamaan, tai kuskaamaan treeneihin tuohon aikaan?
Tai kuka ylipäätään lähtee kuskiksi johonkin esim. Ouluun asti, haha. Älytöntä, kiitti iskä! Ja vähän äitikin!
Pointti oli, että koiraihmisillä viiraa päässä. Pahasti. Ja se tarttuu.
Totean sen ite joka kerta kun herään (jos herään ;) talkoilemaan/kisoihin/treeneihin klo 05.00 aamulla.

8. Mulla on maailman parhaat treeni- ja seurakaverit, sekä ihan huiput koiratyttökamut! Saisitte vain kaikki muuttaa hitusen lähemmäs..! ;)

suunta ylös

2011-10-12T21:59:00.000+03:00

Alan vähitellen toipua lauantain koettelemuksesta. Ehkä. Ei mun koirat vaan tee noin. Noh, nyt teki. Ulkopuolinen ei ehkä ymmärrä järkytystäni, mutta Riesalla on (yleensä...) erittäin korkea työmotivaatio, eikä se ehdi radan aikana katsella maisemia.

Maanantaina tehtiin kuitenkin pikkutreeniä oman koutsivuoron jälkeen, teemana yllättäen välistävedot ja putki - aa erottelut.
Välistävedot menee nykyään jo melko huipusti! Palkkaan vielä paljon vastakkaiseen kääntymisestä, mutta ilman palkkaakin sujuu mainiosti. Toinen puoli sujuu vielä heikommin, mutta eiköhän se tästä lähde..

Eroitteluissa palkkasin useasti putkesta, ja sen jälkeen lähettäminen onnistui kaukaakin. Pitäisi vain tehdä näitä paljon enemmän, tottakai koira menee aalle, kun sieltä sitä palkkaa tulee useammin.

Tiistaina Lotan treenit jäivät väliin, sillä tulin sopivasti kipeäksi. Treenimotivaatio ei ole muutenkaan huipussaan. Vaikaa ollaankin ihan mahtavassa ryhmässä, ja opitaan koko ajan uutta, tuntuu ettei kuitenkaan olla viime aikoina edistytty.

Riesa hei...

2011-10-09T21:27:00.000+03:00

Eilinen oli niitä kisapäiviä, jolloin olisi kannattanut jäädä kotiin..

Vielä aamulla oli kohtuu hyvä fiilis, mutta kisapaikka paljastui aivan kamalaksi! Alusta oli oikein kiva, mutta kisapaikka liian pieni tuolle ihmismäärälle. Halli oli meidän luokkien aikaan ihan täynnä, ja meteli sellainen että korvissa soi vielä tänäänkin. Lisäksi ensimmäisen startin lähtö oli ihan hölmösti radan sivussa niin, että pelkästin jonkun astuvan Riesan hännälle.. Tilaa ei siis ollut melkein ollenkaan.

Riesa kyllä pysyi lähdössä hyvin, mutta en jotenkin ollenkaan saanut fiilistä päälle. Rata oli vielä meille hyvin hankala, jotenkin tosi ahdas. Hyllytettiin kohdassa, jossa putki oli aan alla. Lisäksi ihan vieressä oli puomi. Meille siis ihan tappokohta. Aallehan Riesa sitten meni, hetken jo luulin sen menevän putkeen, eli olin jo jatkamassa matkaa.. Loppuradalla taidettiin hyllyttää vielä kolmesti, arrg. Ei ikinä pitäisi lopettaa ohjausta sen hyllynkään jälkeen.

Toinen rata oli vielä kammottavampi.. En tiedä ollenkaan mitä tapahtui, mutta kiinnostaisi kovastikin tietää, mitä pikkuketun päässä liikkui. Alku meni hyvin, mutta yhdeltä hypyltä oli suora linja ratatyöntekijään. Takaaleikkasin sille hypylle, ja Riesa ilmeisesti bongasi työntekijän jo hypyllä, sillä rimakin tuli alas. Riesan oli tietysti ihan pakko käydä morjenstamassa ja tsekkaamassa outo heppu, aarg. Nooh siitä jatkuu, ja kohta Riesa bongaa muurin numerolapun...? Sain sen kääntymään, mutta samalla Riesa tajusi yleisön.. Uudestaan vaan, mutta vieläkin se sama numerolappu kummitteli... Sen jälkeen päästiin jatkamaan, mutta oltiin kummatkin niin kujalla että painuttiin pois.

Kyllä, Riesa on vähän häiriöherkkä, mutta ei nyt liioitella!
Toisaalta, ei varmasti ollut Riesallekaan helppo kisapaikka, muutenkin nuorelta koiralta nyt voi odottaa mitä vain.. Ja se on valeraskaanakin! Kyllä tekosyitä löytyy.

Mietin, viitsinkö edes julkaista koko videota. Kai se on pakko, ei kukaan muuten usko miten huonoja me oikeasti oltiin.

"katsellaan kakkosia vähän myöhemmin"

2011-10-06T22:13:00.000+03:00

Hienosti katseltiin taas, lauantaina korkataan kakkoset.. Mutta pitäähän tollojen rotumestiksien meininkiä käydä katselemassa.

Riesa on valeraskaana, ja vähitellen alkaa huumori loppua... Jos meininki jatkuu samana, pääsee teiniäiti hyvin äkkiä veitsen alle.

Tiistaina aksattiin kuitenkin Lotan treeneissä. Enää en muista kunnolla rataa, joten piirroksen mittasuhteet ja järjestyskin taitaa vähän heittää.

Muuten kulki hyvin, mutta 19 putki osoittautui erittäin haastavaksi.. Matka oli pitkä, enkä saanut Riesaa kääntymään putkeen. Treenilistaan siis putki-kontakti erottelut.

Paljon muuta en enää muistakaan, mutta Riesa kulki varsin näppärästi, eikä kompastuttu ansaputkiin!

Riesa juhlii nuo sm kultaa

Deekulta otettiin tikit pois eilen, raukka pääsi samalla eroon kauluristaan. Haava parani hyvin, ja muutenkin Demi on oikein hyvässä kunnossa. Nyt voitaisiinkin olla taas hetki ilman ell. reissuja.

valsseja

2011-09-28T21:57:00.000+03:00

Tiistaina Lotan reeneissä tekniikkakerta. Aiheena pakkovalssi, puolivalssi ja valssi. Eli siis tuo vasemmalla oleva rata ensin.

Tehtiin ensin pätkissä, aloitettiin pakkovalssilla. Eli 1-2. Ollaan vaan niin hyviä, että tehtiin kerran molempiin suuntiin ja sitten poies. Ei ollut korjattavaa.

Seuraavalla kierroksella puolivalssi 2-3. Taaskin pikavisiitti radalla, ei korjattavaa.

Sitten yhdistettiinkin kaikki, eli pakkovalssi kakkoselle, puolivalssi 2-3, ja vielä valssi 3-4. Kuten arvasin, homma ei sujunutkaan yhtä hyvin. Kolmosrima tuli useaan otteeseen alas, se kääntyy vähän liiankin kolikolla! Varmaan 45 rimatkin vaikuttivat. Toistoilla saatiin onnistumaan. Valssissa olin vähän edessä, ja pienellä viilauksella saatiin koko pätkä onnistumaan oikein hyvin.

Aikaa jäi, ja tehtiin oikealla olevaa rataa. Saksalainen kakkoselle, puolivalssi 3-4 ja vielä pakkovalssilla vitoselle. Tässä ei tainnut olla muuta korjattavaa, kuin että saksalaisessa pikkaisen lähempänä hyppyä ja hieman riepämmin pois alta.

Riesa on huippu ♥ !

Deekukin on! Supermummo ei edes tunnu huomaavan tikkejä, eli voi jo oikein hyvin :)

voi Deeku

2011-09-25T14:18:00.000+03:00

Pikaisesti alkuun tämän viikon muut kuulumiset; maanantaina superhyviä keppejä ja välistävetoja Riesan kanssa, tiistaina mun osalta treenit ihan lahnailua ja perjantaina Riksussa epiksissä voitettiin.

Lauantai-ilta menikin sitten vähän vähemmän mukavissa merkeissä. Riesalla ja Demillä oli pieni rähinä, seurauksena Demillä monta senttiä pitkä ja syvä haava silmän alapuolella.

Sain koirat revittyä erilleen hyvin nopeasti, kun tajusin että Deekun silmä näyttää vähän hassulta. Heti silloinkaan en tajunnut silmän tilannetta, vaan vasta hetken kuluttua tarkastelin silmää lähemmin. Haavasta ei vielä tullut verta, vaan siinä oli syvä ja pitkä haava suoraan silmästä alaspäin. Melkolailla rajun näköinen siis, ja olin ihan varma että nyt se vähintään kuolee ja sokeutuu saman tien.

Ruvettiin saman tien kaivamaan päivystävän numeroa. Tietysti juuri silloin oli toimenpide menossa, ja saatiin odotella takaisin soittoa hyvä tovi. Ell oli 45min päässä tulossa, joten siinäpä sitten odoteltiin.. Päivystävä oli onneksi Hyvinkäällä, eikä esim. Hämeenlinnassa.

Paikan päällä Deekulla kaiken lisäksi löytyi sivuääni sydämestä. Onneksi se oli aivan pieni ja paikallinen, kuulema ihan tavallinen tuon ikäiselle koiralle. Pitää vain seurailla, jos alkaa esim. yskimään.

Deeku nukutettiin ja sitten iskettiin neljä tikkiä. Nukutuksessa ei onneksi mitään ongelmia, vaikka tuon ikäisen kanssa se aina hirvittääkin...
Nyt 10pv pidetään tikkejä, samalla annetaan silmävoidetta ja antibiootteja. Vähän väsynyt se on edelleen, mutta eiköhän se tuosta ala taas piristymään. Onneksi itse silmä säästyi ehjänä.

Lotan treenit 2

2011-09-13T21:46:00.000+03:00

Eheheh, kuinka mielikuvituksellinen otsikko.. Mutta tänään taas treenattiin, ratana sama pätkä kuin viime kerralla, koska viimeksi ei selvitty ihan loppuun asti.

Viime kerralla saatiin sujumaan 1-11, eikä niissä nytkään juuri ongelmia ollut. Oli äärimmäisen helppo tehdä, kun kerrankin luotti omaan osaamiseen. Ja miksei luottaisi, viime kerrallakin osattiin!

Keppikulmaa Riesa ei osannut hakea, pitää pistää treenilistaan!
14 vähän valahti olin aika huono! Välistäveto nippanappa onnistui, ja loppuun mentiinkin hyvin.

Heti perään kerrattiin vähän 14 hyppyä, joko suhisin myöhässä, tai jäin nököttämään paikalleni.. Saatiin kuitenkin hyviä käännöksiäkin aikaiseksi, pitää vain olla tarkkana.

Toisella suoritusvuorolla tehtiin 18 putkelta loppuun. Ei ongelmia, mutta pyysin että katsottaisiin vähän meidän välistävetoja. Viimeinkin ymmärsin missä oikeasti kiikastaa! Idealamppu olisi riittänyt valaisemaan koko hallin. Mä liikun ihan superhuonosti välistävedoissa, ja jään hirmu kauas. Nyt etenin reilusti seuraavan hypyn suuntaan, joten olin ihan ajoissaa ohjaamassa! Jäin myös pikkasen lähemmäksi hyppyjä. Olipas taas hirmu vaikea tajuta noinkin yksinkertainen asia.. Näissä pitää myös palkata paljon vastakkaiseen käteen kääntymisestä.

kakkosiin !

2011-09-11T20:37:00.000+03:00

Tänään kisattiin kahden startin verran Turussa. Tarjolla olisi ollut kolme rataa, mutta päätin jo etukäteen, että joko me noustaan tai mennään niin huonosti, ettei tarvitse kisata kolmatta.

Tuomarina toimi tanskalainen Stefanie Semkat, jolla olikin hirmu mukavat rataprofiilit.
Ensimmäisellä radalla hyllytettiin jo neljännellä esteellä, hehe.. Riesa luki aan jo kauan ennen kolmatta hyppyä, ja sinnehän se sitten meni. Loppuun mentiin ihan ok. Keinulla Riesa pelästyi rämähtävää keinua, ja jäi pitkäksi aikaa katselemaan taakseen. Pitihän se varmistaa ettei keinu rämähdä niskaan.. Toiseksi viimeisen esteen niisto ei myöskään onnistunut. Ei mikään ihme tuolla ohjauksella..

Jäi vähän sekavat fiilikset radasta. Periaatteessa kulki ihan hyvin, mutta jotenkin ei saatu ihan kunnolla rullaamaan. Riesa myös vierasti tosi paljon hallin kumirouhetta, ja meinasi mennä nokalleen pariin otteeseen. Demillä ei koskaan ollut ongelmia tuolla, ehkä se on tottumuksesta kiinni.

Toinen rata oli ehkä meille profiililtaan parempi, ja se menikin paremmin. Keinu oli taas tosi outo ja pelottava, en meinannut saada Riesaa pois millään.. Ennen aata syyllistyin myös todella rumaan valssiin. Rima kolahtikin uhkaavasti, mutta pysyi onneksi ylhäällä. Loppuun hyvin -> nollavoitto ja SERT!

Riesa varoi vieläkin vähän alustaa, mutta kulki mielestäni paremmin kuin edellisellä radalla. Olen myös erittäin tyytyväinen siihen, etten syyllistynyt turhiin varmisteluihin, vaan luotin siihen että Riesa osaa. Ja kyllähän se osasikin, hienoin pieni!

Nyt treenaillaan, ja katsellaan kakkosia vähän myöhemmin.

Lotan treenit

2011-09-10T00:52:00.000+03:00

Tiistaina oli tosiaan kauan odotettu Lotan ensimmäinen valkkakerta. Aloitettiin radan rakentaminen vähän liian myöhään, ja keskusteltiin paljon, minkä vuoksi itse treenaamiselle ei kovin paljon aikaa sitten jäänytkään.

Aluksi katsottiin vähän millä tasolla kukin on, eli tehtiin rata vain kerran kisanomaisesti. Sen jälkeen käytiin läpi ongelmakohtia, ja kaikilla neljällä ne oli aikalailla samat. Meillä kusi vähän koko rata. En ollut yhtään mukana. Onnistuin aamulla menemään kouluunkin puoli tuntia etuajassa, ja sama meininki jatkui näköjään illallakin. En tosin ollut ajoissa, muuten vain vähän pihalla!

Tällä kertaa keskityttiin vain alkuun, eli meidän kohdalla 1-11. Ensimmäisellä kerralla varmistin nelosen takaakiertoa ihan hölmösti vastakkaisella, ja sitten kierrätin vitosen vielä kolmosen puolelta (muuri oli muka niin lähellä!). Lisäksi kympin päällejuoksussa olin liian varovainen. Jälkeenpäin ajateltuna ihan idiootteja ohjausvalintoja!

Toisella kierroksella heitin paljon rohkeammin takaakiertoon koiran puoleisella kädellä, liikuin samalla kohti vitosta ja tein valssin ennen kutosta. Tämä tuntui todella paljon paremmalta! Olin koko ajan edellä kertomassa koiralle mihin mennään, joten kaarrokset pysyivät kasassa. Myös päällejuoksu oli parempi.

Huomasin siis jälleen, että me osataan jos vain luotan koiraan ja omaan tekemiseen. Koitan nyt sunnuntain kisoissakin jättää turhat varmistelut pois ja keskittyä vain sujuvan ja nopean radan tekemiseen.

nyt on vahaliitu eksynyt leipäveitsiosastolle

2011-09-06T15:27:00.000+03:00

Sunnuntaina yllätin itseni ja lähdin tokoilemaan! Lähdettiin tosin ilman suunnitelmaa tunnin jahkailun jälkeen. Mutta tokoa se on sekin. Jos tästä taas ryhdistäytyisi.

Päätin pikaisesti katsastaa millä mallilla avoliikkeet ovat.

Seuruu oli varsin hyvää! Joku ehkä treenaa Riesalla salaa..? Käännökset hyviä ja perusasennot nopeita. Muuten tiivistä, mutta juoksuosuudella leviää.
Jäävissä seisomista pitää muistutella, tarjoaa hirmu herkästi maahanmenoa jos ei ole ihan varma mitä pyydetään.
Kaket meni lyhyeltä matkalta hyvin! Palkkasin jokaisen vaihdon. Vähän täytyy malttia treenata, Riesalle menee helposti ennakoinniksi kun kaikki on vain niin kivaa!
Paikkamakuuta tehtiin ihan näkyvillä. En halua kiirehtiä tämän kanssa, vaan muistutellaan se mieleen pikkuhiljaa.
Luoksari ei toimi! Jos opetan kaikki muut hyvin, ja otan tästä sen vitosen... ;)

Hyppyä ja noutoakin pitäisi muistutella mieleen. Mikäli jaksaa.

Riesa ja emä Riimi Oulussa © Pirkko

Eilen alkoi agilityn hallikausi. Mulla on koutsattavana ihan huippu ryhmä! Otin Riesankin mukaan, ja tehtiin sen kanssa pienesti ryhmän jälkeen.

Putken tilalla oli aa, ja ysi mentiin toiseen suuntaan. Meidän ainoa ongelmakohta oli yllättäen 15-14.. Miten se voikin olla niin vaikeaa! Jossain tilanteissa toimii, yleensä ei.. Demin kanssa toimi aina! Pää hajoaa. Saatiin se lopulta jotenkin räpellettyä. Ei ruvettu hinkkaamaan, koska ns. vitutti siinä vaiheessa jo liikaa.

Tänään kuitenkin alkaa Lotan treenit. Niitä onkin odotettu! Meillä on sielläkin ihan huippuryhmä, jee!

Sunnuntaina kisataan kaksi starttia Turussa, aikomuksena tietenkin hakea se viimonen nolla!

kaasu pohjaan

2011-08-28T22:08:00.000+03:00

Lauantaina aherrettiin koko päivä oman seuran kisoissa, ja sen jälkeen jäätiin treenaamaan Viitasen 3lk hyppyrataa.

Itsellä alkoi jo siinä vaiheessa päivää olla energiat aika vähissä, mutta saatiin kuitenkin rataa rämmittyä melko hyvin eteenpäin. Treenin plussiin kuuluivat ehdottomasti kepit, Riesa osaa! Kesti myös vedätyksen ilman mitään ongelmia. Lisäksi välistäveto onnistui! Siis välistäveto, keskellä rataa! Ei se nyt kovin kaksisesti mennyt, mutta edistystä joka tapauksessa.

Ylipäätään kolmosten rata ei tuottanut meille juurikaan ongelmia, mikä oli varsin yllättävää! Lisäsi vähän uskoa tähän touhuun.

Ensi viikosta lähtien treenataan Lotta Vuorelan vetämässä valmennusryhmässä, niin huippua! Kisaamaan olisi myös kova hinku, alustavasti suunnittelinkin että haetaan tässä syksyllä se viimeinen nolla ja katsellaan kakkosia sitten hitusen myöhemmin. Olisi tietysti mukava nousta kolmosiinkin tämän vuoden puolella, ja saada arvokisanollat kasaan, mutta ne eivät taida olla ihan vielä tämän/ensi vuoden juttuja.

aina siellä

2011-08-24T21:33:00.000+03:00

Eilen oli tosi vähän porukkaa treeneissä, joten tehtiin ihan pientä pätkää. Koitin ennen rataa nostaa ipanan kierrokset tappiin wuban avulla. Ärsyttävän tasainen otus. Noh, ehkä ihan hyvä että edes toisella pysyy pää kasassa. Kierrokset ei vaikuta vauhtiin tai intoon, joten menköön noin.

Rata meni hyvin. Ei tunaroitu putkiansoihinkaan, vaikka vähän riskillä heitinkin. Kepeille koitin heittää sylkkärillä. Ei olla tehty koskaan ennen, mutta onnistui ihan ongelmitta. Deekulle en saanut opetettua tätä viidessä vuodessa... Jotain on opittu.

Sivussa otettiin keinua ja pöytää. Keinulla tehtiin ohijuoksuja, ei yhtään lentokeinua, edes etupalkalla! Vielä täytyy tehdä paljon toistoja eri keinuilla ennen kuin uskallan luottaa siihen täysin (ettei juokse suoraan läpi), mutta nyt näyttää hyvältä. Pöydässä ei ollut mitään ongelmia, hyvä kuitenkin kerrata.

kuinka siinä kävikin niin

2011-08-21T00:49:00.003+03:00

Tulosten puolesta ihan hyvä kisapäivä tänään. 0, 5, hyl.

Ensimmäinen rata oli profiililtaan meille hirmu hankala. Lähinnä loppu tuotti ongelmia, suoran putken jälkeen piti vääntää ja leikata joka suuntaan. Riesa ei vielä irtoa kovin hyvin, joten vauhti aikalailla hiljeni ja ihan kaamean näköistä menoa loppuun. Sain kaikesta huolimatta koiran nippanappa oikeille esteille, mistä siis nollavoitto. Jee!

Toinen rata oli ensimmäinen rata toisin päin. Jäin alussa kuin tikku paskaan, enkä saanut Riesaa enää käännettyä oikealle esteelle. Suoran putken jälkeen tuli myöskin pientä hämminkiä, mutta tuomari ei antanut virhettä. Pysäytin kunnolla kontaktille ja uskalsin jopa luottaa kepeillä, jotka siis menivät varsin hyvin. Tulos 5, sij. 2.

Viimeinen rata oli hyppäri. Se oli Riesalle tässä vaiheessa uraa liian paljon, enkä itsekään ollut yhtään skarppina. Keppien jälkeen sössin koiran väärään päähän putkea.. Seinän vieressä Riesa haukahti myös pari kertaa ratatyöntekijöille, muuten ei ongelmia. Samanlainen loppu kuin ensimmäisellä radalla, ja se menikin tällä kertaa vähän paremmin.

Treenattava

Keppien, kontaktien ym. keskittymistä vaativien esteiden jälkeiset ansaputket
Putkien jälkeen eteenlähetykset

nuo SM kuvia ja treenit

2011-08-12T22:49:00.000+03:00

Kuvat Sari Eskelinen.

Oulun reissun jälkeen ei olla tehty melkein mitään. Reissu oli matkoineen sen verran rankka, että skipattiin maanantain treenit. Torstaina painuin takaisin koulun penkille, ja illalla käytiin tekemässä pikkutreeni vieraalla kentällä.

Tehtiin vain ihan pikkujuttuja. Kontakteja ja keppejä erikseen, ei ongelmia. Oulusta saatu uusi lelu oli ihan huippu. Lisäksi tehtiin monen hypyn suoraa, jossa oli rimat eri korkeuksilla ja joka kerta vaihdettiin korkeuksia. Ipanan keskittymisen oikein huomasi, kun se tajusi ettei nämä kaikki olekaan ihan sitä samaa.

Riesa on ilmoitettu seuran omiin kisoihin viikon päähän. Kolmen startin verran kisataan, ja sen jälkeen pidetään vähän taukoa kisoista. Ei viitsi nuoren koiran kanssa kuitenkaan kovin usein kisoissa rampata, omissa on kuitenkin pakko käydä. Tiistaina Riesa myös hierotaan, ollaan sitten ihan iskussa lauantaina ;)

nuorten SM, Oulu

2011-08-07T13:41:00.001+03:00

Perjantaina kuudelta aamulla pakattiin koirat ja kamat autoon, ja lähdettiin ajelemaan kohti Oulua. Perjantaina oli ihan tavallinen, kaikille avoin iltakisa. Hyllytettiin vähän tyhmästi, ja Riesastakin näki, että se oli ihan väsynyt matkan jäljiltä.

Lauantaina uudestaan kisapaikalle, kaikista säkä- ja tasoluokista karsittiin 3 parasta finaaliin. Ykkösten rata oli helpohko, ja siinä oli vain 16 estettä! Tehtiin hyvä rata, mutta kepit oli hitaat. En vain luota niihin, vaikka tiedän sen osaavan! Radalta kuitenkin nollavoitto ja finaalipaikka, jee! Ensimmäinen LUVA siis taskussa.

Finaalirata oli profiililtaan varsin mielenkiintoinen. Siinä ei ollut keppejä, ja ainoa kontakti oli aa. Radan alussa oli hyppy, rengas ja pituus, jolta käännyttiin 90-astetta toiseen suuntaan. OKK'lla on hajoava rengas, mitä Riesa ei ole tehnyt kuin kahdesti. Jäin liikaa varmistamaan, ja Riesa teki varmaan kymmenen metrin lenkin pituuden jälkeen.. Olin myöhässä, ja seuraavassa kohdassa lenkitettiin taas.. :D Sen jälkeen sain Riesan hanskaan, ja nollalla maaliin! Hienoin pieni!

Nollia näytti tulevan aika paljon, ja me hukattiin kaarroksiin todella monta sekuntia, joten ei yhtään tiedetty sijoituksia. Riesan nolla oli kaikesta huolimatta nopein, eli nuorten SM kultaa!
Radat oli meidän puolella, teknisimmillä radoilla ei välttämättä olisi pärjätty, mutta kyllä me juosta osataan.

Kisapaikalla tavattiin Riesan emä Riimi omistajineen, sekä pikaisesti myös veli Leo. Sukulaisten jälleennäkeminen ei ollut kovin lämmin, mutta kyllä ne sukulaisiksi tunnisti ;) Nähtiin myös kasa muita tuttuja, oli ihan huippukiva kisapäivä!

kettu kisoissa

2011-07-30T15:04:00.001+03:00

Riespu starttasi kisauransa Janakkalassa, ja nollat oli ihan tyrkyllä. Kahden hyvät hyllyn kanssa kotiin, ei haittaa.

Ekaksi Riesa mitattiin virallisesti mediksi, huh. Meni ihan heittämällä alle 43cm, vaikka sitä ehdinkin jo stressata.

Ensimmäinen rata oli varsin suoraviivainen, heti toisena esteenä puomi. Puomilta Herrala antoi meille ylösmenovirheen, mitä en kyllä videon perusteella allekirjoita. Siinä on kolme tassua kontaktilla. Kuulin kuinka Masa selostaa jotain virheestä, meinasin törmätä hyppyyn jne... Luulin riman pudonneen, mutta onneksi ei niitä kuitenkaan ruvennut räiskimään.

Aan jälkeen olin myöhässä, ja rintama heitti koiran väärään päähän putkea, pöh. Mietin tutustumisessa toista puolta, mutta en sitten toteuttanut sitä. Olisi pitänyt! Tämän jälkeen pakka hajosi ja keppien aloituksessa pientä sählinkiä, loppuun hyvin.

Toisen radan alkua mietin tosi kauan. Siihen olisi sopinut jaakotus paremmin kuin hyvin, mutta en muistanut osaako Riesa sitä... Mielestäni käänsin voimakkaasti, mutta video kertoo taas vähän muuta, ja Riesa melkein irtoaa edessä olevalle aalle. Sain käännettyä, keppien aloituksessa kuitenkin jotain ihme sählinkiä. Ja tälläkin radalla väärä putken pää! Minun piti joko jäädä tarpeeksi koiran taakse, ja kääntää voimakkaasti, tai sitten heittää vastakkaisella. Nooh, olin koiran vieressä ja heitän koiranpuoleisella.. Hylly siis siitä. Muuten hyvin loppuun, mutta lopussa jätin Riesan kontaktille (minkä kesti hyvin), enkä ohjannut vikaa hyppyä ollenkaan, Riesa tuli ohi.

Riesa oli ihan superhieno ! Kontaktit toimi, eikä se vierastanut lainkaan uusia esteitä tai alustaa. Riesasta tulee kuulema vielä kunnon riesa muille koirakoille, kunhan saadaan kaikki palaset paikalleen ;) Ja niinhän siitä tuleekin, tietenkin.

Ohjaajaa ei taas voi kehua. Ensimmäillä radalla kädet olivat ihan liian levottomat, toisella sentään vähän parempi. Kepeistä keräsin hirveän stressin, noi tollaset kulmat on mulle itelle tosi vaikeita. Muurin takia oli tosi vähän tilaa, ja tykkäisin joko lähettää kepeille kunnolla, tai sitten suoristaa edes linjan kunnolla. En siis osannut ollenkaan ohjata kohdassa, missä ei mahtunut oikein tekemään kumpaakaan. Pitäisi kuitenkin vain luottaa siihen että koira osaa.

Seuraavan kerran kisataan viikon päästä Oulussa, jos sitä ennen kävisi tekemässä parit jaakotukset..!

aamutreenit ja mökkeilyä

2011-07-27T18:28:00.002+03:00

Maanantaina käytiin aikasin aamulla tekemässä pieni treeni. Rata toimi hyvin, ei ongelmia. Putkijarrutuksia ei ole tehny vähään aikaan, mutta ihmeen hyvin Riesa muisti. Myöskään rengas suht vaikeassa kulmassa ei tuottanut ongelmia.

Kasihypylle piti vähän soveltaa, olin suunnitellut kierrättäväni sitä puolta missä piirrustuksessa on numero. Eihän sinne millään ehtinyt, joten oli pakko ottaa poispäin-käännöksellä toiselta puolelta. Sujui kuitenkin hyvin myös niin. Varsin onnistuneet treenit siis, ja hyvillä mielin lauantaina Janakkalaan!

Treenien jälkeen lähdettiin pariksi päiväksi mökille, jossa Riesa mm. päätti lähteä pienelle uintiretkelle järven ympäri, Demi yritti kävellä kellariin rappusia pitkin, mutta menikin lentäen jne.. Selvittiin kuitenkin hengissä kotiin asti.

aksaa pitkästä aikaa

2011-07-23T02:05:00.000+03:00

Olipas hurjan kivaa päästä pitkästä aikaa aksaamaan! Rata oli melko tylsähkö, mutta ei jaksettu kolmisin mitään ihmeempiä kehitellä. Jonkinlaisena teemana kuitenkin päällejuoksu ja putkikulmat.

Riesa oli tauonkin jälkeen ihan huippupätevä, vaikka jo pelkäsin sen unohtavan kaiken..
Ensimmäisellä kerralla oma keskittyminen vähän hajosi, minkä takia seiska- ja kymppihypyt vähän tökki. Lähdin vaan tapani mukaisesti rynnimään ja unohdin koiran.. Saatiin kuitenkin ihan siistiä rataa tehtyä.

Toisella kierroksella päätin, että tehdään nolla, ja sehän tehtiin. 13 hypylle heitto oli kuitenkin ihan luvattoman huono, minkä vuoksi otettiin vielä putkelta uudestaan. Nyt saatiin myös varsin nätti loppu, jee!

Riespu on maailman pätevin pieni aksakoira, varsin malttamattomina jo odotellaan kisauran aloitusta.

Loppuun vielä vanha HAU Openin episvideo:

Tuon rintamasuunnan jälkeen voi sitten miettiä, miksi se koira meni aalle.. Mutta jotkut asiat vaan täytyy oppia kantapään kautta ;) Muutenkin Riesa tuntui vähän vierastavan vieraita esteitä ja kenttää, mutta tähän ei nyt auta muu kuin kisaaminen. Keinuepisodia en jaksa edes kummemmin kommentoida.. Samainen keinu on kuitenkin herättänyt jonkun verran keskustelua juttupalstoilla, syytän siis sitä, enkä hukassa olevaa ohjaajaa, hah!

ei mitään

2011-07-19T20:16:00.000+03:00

Ollaan oltu niin tajuttoman laiskoja, ettei olla tehty oikeastaan yhtään mitään. Yhden ainoan kerran pysähdyttiin futiskentälle tokoilemaan. Tehtiin seuruu, paikkis ja jäävät.

Seuruukaavio oli suht pitkä, sisältäen kaikki suunnan- ja vauhdinmuutokset. Palkkailin jokaisesti perusasennosta, joten ei ongelmia. Juoksuosuudella meinaa yhä irrota hieman liikaa sivusuunnassa, mutta kun pysähtelin usein (Riesa hakee perusasentoon kiinni jalkaan), alkoi Riesakin pysyä paremmin oikealla paikalla. Myös lähes kaikki käännökset olivat huonoja. Miten olisi se treenaaminen vähän useammin?

Jäävät molemmat ok. Riesa kestää vähän huonosti sitä, että kävelen sen taakse, mutta ehkä tähänkin auttaisi se treenaaminen..

Paikkis 3min, olin piilossa vaihtokopin takana. Joku ystävällinen kriminaali oli tehnyt siihen pieniä reikiä, joista pystyin hyvin tarkkailemaan Riesan tekemisiä. Loppua kohden alkoi pieni maan haistelu, mistä kielsin, sen jälkeen taas hyvin.

Viikonloppuna vaakkuiltiin, mikä oli kunnon pohjanoteeraus. Riesa oli saanut katsella edellisen koiran suoritusta, mutta ei kuitenkaan nostanut mitään älyttömiä kierroksia.
Aloitettiin ihan tavallisella helpolla muistinoudolla (mikä jäi myös ainoaksi..). Riesalla ei ole mitään ongelmaa vaakkujen löytämisessä näin, (tai vaikka ruudussa) mutta voisi se nyt ystävällisesti myös noukkia ne talteen. Juuri kun ajattelin, että tämähän sujuu, treenit menevät ns. vituiksi. Sen jälkeen oli kunnon hanskat naulaan - olo, mutta näin jälkeenpäin syytän optimistisesti juoksuja, katsellaan taas parin viikon päästä uudestaan.

Agilityä me sentään osataan, vaikkei ollakaan päästy treenaamaan. Ilmoitin Riesan 30pv Janakkalaan, missä siis startataan kisaura. Siitä viikon päästä käännetään nokka kohti Oulua ja nuorten SM kisoja. Perjantaina on tavallinen iltakisa, sisältäen yhden startin, ja lauantaina toivottavasti kaksi starttia. Samalla tavataan Riesan sukulaisia, huippua!

Riesa juoksee

2011-07-05T20:18:00.001+03:00

Aha, no enpä olisi halunnutkaan lähteä viikonloppuna Lappeenrantaan. Eihän tuota reissua suunniteltu ja odoteltu kuin se muutama kuukausi. Vaikka tietenkin, kirjoittamattoman säännön mukaan kisailmo on takuuvarma keino aloittaa koiran juoksut. Olisihan se pitänyt tietää.

No, ei voi mitään, leuka rintaan, kohti uusia pettymyksiä jne. Virallisen kisauran aloitusta siirrettiin nyt loppukuuhun, eikä treenitauko ainakaan huonoa tee. Jospa sitä innostuttaisiin vaikka tokoilemaan, kun ei voida agilitykenttää kuluttaa. Todennäköisesti kuitenkaan ei.

kuvei

2011-07-03T21:43:00.001+03:00

Pakon sanelemana Sara heitti meille valokuvahaasteen! Kuvien etsiminen oli hieman hankalaa, koska tiedostoistani löytyy läjä yksittäisiä kuvia, sekä n. miljoona kansiota nimellä "salkjahfsa" tms. Puhumattakaan kansiosta "kesä" josta löytyy viime vuoden talvikuvia?? Jos erehtyy avaamaan kansion, saattaa sieltä löytyä vielä muutama kansio lisää. Ne ovat toki myös varustettu yhtä informoivilla nimillä. Kansioiden kansioissa olevista kansioista puhumattakaan! Ei ole helppoa tämä.

1.Tältä näytimme muutama vuosi sitten, cee Saara

2. Toisinaan Demi on hyvin edustava

3. Tästä kuvasta voi päätellä mitä harrastamme

4. Tästä kuvasta tulen aina hyvälle tuulelle

5. Päässäni surisee kysymyksiä tätä kuvaa katsellessa

6. Tahtoisin elää tämän hetken uudelleen; nuorten SM 2010.

7. Mm. nämä persoonat ovat huippuja!

8. Ei paljoa naurattanut...

9. Tämä on minusta kaunis kuva, cee Maria (joo näistä on vähän vaikea saada kauniita kuvia, joten..)

10. Lopuksi paras (tai ainakin yksi niistä) kuva ikinä.

Haastan Miran & Verpun !

HAU Open ja helletreenejä

2011-07-02T18:05:00.000+03:00

Maanantaina käytiin paikkalemassa hallilla valmennusryhmässä. Jotain kummallista oli tapahtunut, sillä käsien holtittomuus oli ihan minimaalista! Jee, voittajaolo. Ainakin hetken.

Keskiviikkona suunnattiin Purinalle epiksiin. Rata oli 2lk rata ja etukäteen vähän hirvitti viedä alle kisaikäinen kakara kakkosten radalle.. Rata oli kuitenkin melko simppeli.

Kisapaikalla meinasi vähän paniikki iskeä, kun tajusin että Riesa on aksannut vain hallilla ja kentällä, enkä tiennyt ollenkaan miten se reagoi vieraisiin esteisiin. Hyvä kuitenkin että tajusin tämän epiksissä enkä viikon päästä agirodussa. Turhaan panikoin, sillä Riesa kulki varsin hyvin. Pientä varovaisuutta oli havaittavissa, mikä on ihan ymmärrettävää nuorelta ja kokemattomalta koiralta. Itse rata päättyi hylättyyn, koskan en tajunnut aan vetävän Riesaa niin voimakkaasti. Nytpä tiedän senkin, ja hyvillä mielin agirotuun.

Perjantaina törkeässä helteessä vapaatreenihin. Sävelsin radan taas lennosta, mutta se oli itseasiassa varsinkin kiva!

Flexitrackissa on muihin esteisiin verrattuna jotenkin hirveän pitkä puomi, minkä vuoksi etäisyydet näyttävät aika hurjilta..

Radalla ei muita ongelmia, mutta 12. putkellä lähdin hieman liian aikaisin rynnimään ja sain koiran kääntymään takaisin putkesta. Rynniminen on ikuisuusongelmani, pitäisi vain malttaa, mutta kuitenkin luottaa siihen että koira osaa esteet.

Viikon päästä lähdetään ties kuinka aikaisin ajamaan kohti Lappeenrantaa, jee! Lauantaina kaksi virallista starttia, ja sunnuntaina rotujoukkue sekä nuoren avo sm- rata.

treenintäyteinen juhannus

2011-06-26T20:18:00.000+03:00

Mitäpä muutakaan sitä juhannuksena tekisi, kuin viettäisi aikaa mökillä kera damien, lokkien, vaakkujen ja pupun? Niinpä.

Olen tosi huono kirjoittamaan noutotreeneistä, mutta jos nyt tämän kerran. Perjantaina tehtiin suht pientä ruutua dameilla. Tässä ei ongelmia, ja saatiin likka käyttämään nenäänsäkin paremmin, kun se ei vain törmäillyt dameihin ruudussa. Palautukset ovat edelleen huippuluokkaa, loistavaa. Muutenkin ipana työskentelee damien kanssa tosi kivasti, eikä niiden poimiminen kaukaakaan ole ongelma.

Lauantaiaamuna tehtiin vesinoutoja lokin kanssa. Vesi on Riesan kanssa vähän vaikea elementti, koska se nostaa kierrokset kattoon ja kuulon minimiin. Itse noudoissa ei kuitenkaan mitään ongelmaa, mutta ensimmäinen palautus oli ihan luokaton. Kyllä tuollaisillakin taippareissa pärjää, mutta kun meillä tuodaan kaikki käteen asti. Loput oli parempia, jatkossa tähän täytyy ottaa joku ihan superpalkka jotta linnut todellakin tulevat suoraan minulle asti.

Päivällä vaakkuiltiin. Vaakku nousee jo varsin mallikkaasti, varsinkin kun Riesa huomaa että vaakun nostaminen on superhyvä juttu ja minulta saa paljon ruokaa. Vaakku nousi jo vähän kauempanakin kivasti mukaan, mutta sitten ahnedin ja tein vähän liikaa.. Miten olisi se treenien suunnittelu? Jatkossa pitää vahvistaa vieläkin enemmän sitä, että vaakun todellakin voi poimia mukaan myös kaukana minusta. Tajusin myös, että joka kerta kun Riesa nostaa vaakun maasta, pistän pileet pystyyn. Kun Riesa on kaukana, en tietenkään näe, ja kehujen puuttuminen saattaa saada sen epävarmaksi. Tähän täytyy kiinnittää huomiota. Riesan itsevarmuus vaakuilla on kuitenkin parantunut hurjasti, minkä vuoksi jopa elättelen toiveita syksyn taippareista.

Illalla käytiin vielä tekemässä Riesan ensimmäinen kanijälki. Tässäkään ei suurempia ongelmia, pienen ihmettelyn jälkeen pupu tuli takaisin, mutta ei ihan käteen asti, murr. Tulevaisuudessa tähänkin superpalkka.

Sunnuntaina käytiin ajamassa vielä yksi verijälki, mitäs sitä vapaapäiviä pitämään..
Alussa oli pieniä lähtövaikeuksia, mutta sen jälkeen Riesa kulki varsin mallikkaasti. Nenää se osaa käyttää, mutta vähän hakusessa se, miksi tätä ylipäätään tehdään. Jäljen päässä oleva sorkkakaan ei kiinnostanut, joten ensi kerralla kunnon palkka jäljen päähän.. Itse en ole lajista niin innoissani, mutta ainakin sillä saa pikkukoiran väsytettyä varsin tehokkaasti.

tahmassa

2011-06-22T22:24:00.001+03:00

Hyh.
Maanantaina tehtiin samaa rataa, ja huomattavasti paljon paremmin. Tänään pyöritykset tahmasi tosi pahasti, minkä vuoksi Riesakin tuppasi pomputtamaan. Ei näin. Riesasta (ja mustakin!) lähtisi niin paljon enemmän irti, miksi mä en koskaan saa niitä suorituksia videolle? Toisin sanoen, miksi mä en koskaan ohjaa ja liiku kunnolla.

Luotto koiraan on kuitenkin parantunut hurjasti, kumartelu on poissa ja kädetkään ei heilu enää niin pahasti. Hurjaa edistystä siis, vielä kun saisi videollekin sellaisen suortuksen missä kaikki osuu kohdilleen. Olisi jotain mitä fiilistellä, aina kun tuntuu ettei osaa mitään.

Juha Oreniuksen koulutus

2011-06-12T15:22:00.000+03:00

Huh, mikä helle! Onneksi oltiin ensimmäisessä ryhmässä, niin lämpötila pysyi suht siedettävällä tasolla. Riesalle vain paljon vettä, märkä pyyhe häkkiin ja kastelua tasaisin väliajoin, niin sekin pärjäsi helteessä. Rata tehtiin kahdessa n. 10min pätkässä, joiden välissä oli n. 40min.

Alkuun suunnitelin kaksi niistoa. Hyvä suunnitelma, toteutus ei. Ensimmäisellä kerralla koira oli puomilla ja itse tyrkkäsin kolmosen nurin... Seuraavilla kerroilla parempaa sijoittumista ja liikkumista, niin johan lähti sujumaan. Päästiin kasille asti hyvin, mutta ysille vein hieman huolimattomasti ja seiskallehan Riesa sujahti.

Koska Riesa tuppasi lenkittämään melkoisesti kutosella, opetettiin sille pikaisesti koottu hyppy. Pallo hypyn taakse ja suhinalla merkki siitä, että käännytään tiukasti. En uskonut Riesan oppivan tuota kovin nopeasti, mutta niin se vain hyppäsi hyvin ilman palloakin. Pitää vain muistaa suhista tarpeeksi ajoissa. Näitä täytyy treenata paljon erilaisissa kohdissa.

Aloitettiin uudestaan kutoselta, kasilta puolivalssilla ysille ja siitä valssilla kepeille. Oli vähän kehno, mutta haki kuitenkin. 13 putkelle en heittänyt kunnolla, ja Riesa hyppäsi putken yli, ehhehe.. Alkoi varmasti väsy iskeä, ja jätettiin siihen koska aika oli mennyt jo yli.

Toisella kerralla otettiin ihan alusta. Ensin taisi niisto mennä ihan päin puuta, mutta sitten onnistuttiin. Suhinalla kääntyi hyvin, mutta kasin jälkeen oltiin taas seiskalla. Kokeiltiin seiskalle vastakäännöstä, jonka avulla jäisi enemmän aikaa liikkua takaperin kohti ysiä. Aluksi en meinannut tajuta vastakäännöstä millään, vaikka lopulta se olikin ehkä maailman yksinkertaisin ohjausliike.. Helle pehmensi aivot. Kun viimein tajusin, se sujuikin ihan törkeän hyvin! Taas uusi ohjausliike Riesan kanssa käytettäväksi.

Tällä kertaa heitin 13 putkeenkin onnistuneesti, ja päästiin keinulle asti. Koitin heittää valssin ennen keinua, mutta en ehtinyt. Kokeiltiin tätä pariin otteeseen, enkä millään ehinyt kunnolla. Otettiin siis keinun jälkeen päällejuoksuna, mikä sujuikin hyvin. Tässä vaiheessa loppui aika ja aloin itsekin olla täysin kuollut helteessä juoksemisen jälkeen. Juha kuitenkin halusi nähdä meiltä koko radan uudestaan. Alusta. Ei muuta kuin lähtöön vaan, ja toivomaan että pysyn vielä hengissä.

Ensimmäinen niisto valui taas, plaah. Toinen hyvä. Kutosella kääntyi taas suhinalla hyvin, ja vastakäännös toimi seiskalla. 13 putkenkin haki ilman mitään ongelmaa. Juoksusuoralla meinasi jalat lähteä alta, mutta jotenkin selviydyttiin putkelle 20 asti. Sen jälkeen Riesa haki viereisen putken ties kuinka monta kertaa. Veikkaan että sekin alkoi olla niin veto pois, ettei keskittyminen enää pelannut. Lopulta hain Riesan ihan putken suulta, enkä varmaan ole ollut koskaan iloisempi maaliin pääsystä. Ei olisi irronnut enää yhtään enenpää.

Riesa sai ihan hirveästi kehuja, ja minustakin se oli oikein hieno! Se on kuulema paras Juhan näkemä meditolleri, ja sen vauhdilla voi yltää vaikka maajoukkueeseen. Milloinkohan saadaan ohjaaja samalle tasolle..? Mutta jäi kyllä todella hyvä fiilis treenistä, vaikka aika tappotreenit olivatkin. Estehakuisuus ja radanluku on lisääntynyt Riesalla hurjasti, itsekin alan viimein ymmärtää miten Riesaa pitää ohjata. Ihan mahtava huomata kuinka palaset alkavat loksahdella paikoilleen.

sinne meni

2011-06-05T21:50:00.001+03:00

Ensimmäinen kisailmo nimittäin! Eihän tähän voi sanoa muuta kuin hui saakeli. Joku voisi kysyä, onko juuri kisaikään tullutta koiraa järkeä viedä kisoihin, ja pohdin sitä itsekin. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että Riesa osaa suorittaa jokaisen esteen, lukea rataa ja edetä itsenäisesti. Kaikki vaatimukset siis kasassa, suurin kompastuskivi on remmin toinen pää. Ei tuloksella väliä, lähdetään vähän katsomaan miltä ykkösluokan radat näyttävät nykyään. Minullakin melkein vuosi edellisestä kisastartista, ja ykkösluokasta ties kuinka kauan.

Treenattu ja tehty ollaan aivan törkeästi, sitä se koulun loppuminen teettää. Maanantaina saapuu taas paluu arkeen töiden muodossa, mutta eiköhän me silti ehditä treenata ja touhuta riittävästi molempien kanssa.

Muita treenejä en enää muista, mutta perjantaille väänsin ylläolevan radan. Mittasuhteet on taas mitä on, mutta kutakuinkin noin. Suurin ongelma oli seiskaputki. Päätin valssata 6. jälkeen, koska toista kautta kierrättäminen ei tuntunut hyvältä idealta. Putken pää oli houkuttelevan lähellä, ja meinasin taas kumarrella.. Onneksi Jenni oli palauttamassa järjestykseen. Saatiin melko vaivattomasti onnistumaan, kunhan muistin pysyä pystyssä, kääntää ajoissa ja vielä heittää sen koiran hypylle.

Kepeillä tein persjätön, kesti hyvin. 9-11 ei myöskään mitään ongelmaa. Loppuun oli pakko koittaa jotain extremeä mitä ei olla koskaan tehty. Eli 12 ennen takaaleikkaus, vastakkaisella veto ja työntö 13, ja siitä vielä ohjaamaan 14 takaakierto. Toimi aivan törkeän hyvin! Milloin tuo kakara on ruvennut lukemaan rataa ja hakemaan esteitä noin hyvin? Hienoin pieni!

Lopussa tehtiin vielä takaaleikkausta kepeille. Jenni oli palkkaamassa tokaa väliä, ja ipana tajusi jutun alta aikayksikön! Parin palkkauskerran jälkeen pystyin leikkaamaan molemmilta puolilta ilman ongelmia, superpentu!

Lauantaina juostiin roturace-tapahtumassa. Team Tollot koostui Riesasta, Rauhasta, Edistä ja Nemosta. Midijoukkueita oli yhteensä 32, ja me olimme lopulta sijalla 5! Riesan aika oli 7.40, jolla se oli kaikista n. 128 koirasta sijalla 6. Ei huono! Ihan vikkelä kettu ilmeisesti.

Viikon aikana erehdyttiin jopa tokoilemaan, ehkä sekin tästä vielä elvytetään. Tai sitten jätetään se talvilajiksi, ja keskitytään kesä agilityyn ja taippareihin treenailuun. Todennäköisesti teemmee näitä kaikkia. Seura hankki myös pari flyball -boksia, joten eiköhän sekin kuulu meidän kesään. Demillekin laji voisi sopia!

kunto loppuu

2011-05-31T21:46:00.000+03:00

Eilen treenattiin ja tänään treenattiin. Riesalle ei mikään ongelma, mutta itse meinasin hyytyä helteessä.
Eilen mentiin ihan huipusti, Riesa hakee keppejä koko ajan paremmin ja itsekin pysyin suorassa, eikä kädetkään ihan holtittomasti heiluneet.

Tänään meni vähän kehnommin. Aluksi Riesa teki tosi kivasti, mutta sitten se bongasi treenikaverilla pallon ja koko homma meni ihan pieleen. Plaah, koira kiinni ja kohta uutta yristystä. Nyt mentiin paremmin, vaikka pimeä putkikulma oli jostain syystä hankala? Yleensä Riesa hakee putket tosi hyvin, mitä lie tänään tapahtunut. Välistävedot olivat ok, saatiin tehtyä heti kun käänsin kunnolla, mutta en vieläkään osaa ohjata niitä niin että Riesa ei kyselisi yhtään. Suunta kuitenkin ylöspäin. Riesa teki tänään myös pari toistoa isolla okserilla, ei ongelmia.
Kuljetukset menivät ihan pieleen. En ottanut koiraa mukaan ja se luki hyvin usein väärän putken pään.

Itse pysyin lähes pystyssä, mutta kädet lähtevät turhan herkästi heilumaan, varsinkin silloin jos olen myöhässä. Muutenkin ohjaus oli paikoitellen todella kehnoa ja löysää, mikä näkyy heti koirassa ja sen vauhdissa, mutta suunta tässäkin ylös päin.

problem solved

2011-05-28T02:14:00.001+03:00

Tästä viikosta tulikin kunnon aksaviikko. Keskiviikkona käytiin paikkaamassa poissaolijaa ja perjantaina treenattiin vapaissa treeneissä. Kolme treenikertaa viikossa on kyllä ehdoton maksimi, vaikkei duracell-ketussa näykään väsymystä.

Keskiviikkona ylläolevat radat. Pidemmän pätkän mittasuhteen saattavat vähän heittää, mutta eiköhän tuostakin selvän saa. Tarkoituksena siis treenata poispäinkääntöjä hypyillä 6 ja 10.

Alku tehtiin pakkovalssilla, mikä sujuikin hyvin kunhan muistin liikkua enkä jäänyt odottelemaan. Kepit haki tosi hienosti, mikä yllätti! Taisi olla ensimmäinen kerta kun tehdään keppejä oikeasti keskellä rataa kunnon vauhdilla. Poispäinkääntökin sujui superhyvin, Riesan kanssa täytyy ehdottomasti käyttää näitä.

Kepit eivät sujuneet yhtä hyvin takaisin päin, kova vauhti vaikeutti melkoisesti. Ei oikein saatu näitä paremmiksi, koska Riesa jäi jostain syystä katsomaan minua toisessä välissä? Loppu meni kuitenkin hyvin, ei ongelmia.

Toisen radan välistävedot eivät meinanneet millään onnistua, huoh. Lopussa kokeilin eleettömänpää ohjausta ja johan lähti rullaamaan. En jäänyt liikaa jälkeen, mutta sain kuitenkin käännettyä hypyille. Tämän kun vielä jatkossa muistaisi.

Perjantain radan suunnittelin lennosta, mutta oikein mukava rata saatiin aikaiseksi. Putkien päät oikeasti vierekkäin, mutta ratapiirrustusohjelma ei tuntenut tälläistä mahdollisuutta.

Riesa oli ihan ihmeellisillä kierroksilla, pitäisi muistaa vähän tokoilla tms. sen kanssa ennen radalle menoa, ei ehkä kaahottaisi niin päättömästi.

Itse rata meni ihan kivasti. Aluksi R ei meinannut hakea kepeille ollenkaan, paineli vaan menemään. Aika monta yritystä vaadittiin ennen kuin saatiin ipana keskittymään. Oikea putken pää löytyi helposti, ja välistävedotkin sujuivat! Olipas hassu tunne ohjata välistävetoja niin että jää itse vähän jälkeen, ja heilauttaa vaan kättä. Hyvin se kuitenkin toimi. Kepeillekin hyvin, mutta sitten juoksin itse melkein putkeen.. Ei muuta kuin uudestaan ja loppuun hyvin.

Toinen kierros heti perään ja aina ysille asti ongelmitta. Riesa oli jotenkin hirveän epävarma kepeillä, sama juttu kuin viime ke. Jenni(kin) huomautti levottomista käsistäni ja ne rauhoittamalla saatiin parannettua. Tietysti itse mokasin pari kertaa lopussa, kun rupesin kaivamaan palloa taskusta liian aikaisin...

Lopussa mentiin vielä uudestaan ja varsinkin kepeillä tuli suuria oivalluksia! Jenni huomasi, että kun lähetän Riesan kepeille rupean helposti "sipsuttelemaan", jolloin koira jostain syystä menee tosi epävarmaksi ja kyselee hirveästi. Jos juoksin kutakuinkin normaalisti, Riesa meni todella hyvin eikä kysellyt lainkaan. Mistähän lie tämänkin keksinyt? Olenkohan kutsunut Riesan pois kepeiltä sen hakiessa väärään väliin, juuri jotenkin steppailemalla? Ilmeisesti. Nyt tiedetään kuitenkin miten kepit kannattaa ohjata, vaikka tietysti kepitkin täytyy opettaa niin varmaksi, että koira suorittaa ne vaikka minä tekisin kärrynpyöriä.

Viime aikoina olen katsellut tosi paljon Demin vanhoja aksavideoita ja koittanut selvittää milloin menetin käsieni hallinnan. Ilmeisesti tämä on ihan uusi juttu, koska Demin videoista ei löytynyt vastaavaa. Kumartelua olen harrastanut ennenkin, mukaan mahtuu myös mm. taputukset, liiallinen vastakkaisen käden käyttö, yleinen myöhässä oleminen - etenkin valsseissa sekä käden kattoon nostaminen. Olen päässyt näistä kaikista jo kertaalleen eroon (kopkop), joten uskon että levottomat kädetkin rauhoittuvat joskus. Tai ainakin paras olisi.

Ja koska tuli ihan mieletön ikävä Deekun ohjaamista, oli pakko heittää esille sen yksi viimeisistä kisastarteista viime kesältä.

maailman huonoimmat jaakotukset

2011-05-25T14:26:00.003+03:00

Maanantain ryhmätreenit peruttiin sateen takia, joten koeviikon kunniaksi käytiin tiistaina reenaamassa omatoimisesti. Assalta poimittiin mukaan Pipsa ja Veronika, jonka käsialaa kuvat ja videotkin ovat.

Pääteemana kepit ja putki-puomi erottelu. Treenien suunnittelun kanssa kävi samalla tavalla kuin aina ennenkin. Tiesin mitä halusin treenata, mutta radoista ei mitään käsitystä. Suunniteltiin rata samalla kuin rakennettiin, huono idea, ensi kerralla kunnon suunnittelu!

Alussa meno oli hieman lahnailua ja videolta huomaa kyllä miksi. Jos minä itse menen vähän sinne päin - asenteella, niin tottakai se vaikuttaa koiraankin. Heti kun minä tsemppaan, niin koirakin tekee ihan loistavalla asenteella. Raukka on vain niin kiltti ettei uskalla antaa palautetta surkealle ohjaajalle, vaan jarraa itse mikä vaikuttaa menoon ja hyppytekniikkaan.

Putki-puomi erottelut sujuivat hyvin, tunnisti käskystäkin. Puomi on Riesalle sellainen lemppari, että sille ei melkein tarvitsisi edes ohjata, putkeen vaatii vähän vahvempaa kääntämistä. Kuitenkin huomattavasti helpompi pitää poissa puomilta kuin Demi.

Kepit meni vaihtelevasti. Joskus jätti kesken..? En tiedä johtuiko omasta lahnailusta vai, eikö ollut varma mitä vaadin? Haki kuitenkin ihan ok ja teki muutenkin todella hyvin, jos miettii että vasta viime treenikerralla häivytin käsiavun.. Nyt keppejä täytyy vaan tehdä keskellä rataa, vahvistaa kulmia jne.

Tehtiin myös pientä radanpätkää. Veronika oli Pipsan kanssa jaakottanut yhdellä hypyllä, ja tiestysti pienen minikoiran kanssa ehtiikin ihan hyvin. Itselle ei sitten tullut mieleen että ei tälläisen koiran kanssa heitetä jaakotusta tuollaiseen kohtaan.. Kamala. En muutenkaan hirveästi perusta kyseisestä ohjausliikkeestä, mutta jos sen tekee, niin tekisi edes oikein..

Muutenkin ohjaus oli enemmän tai vähemmän surkeaa. Jatkossa täytyy tosi tarkkaan miettiä jarrutukset hypyillä, Riesa lukee kroppaa & käsiä niin hyvin, että tulee helposti kieltoja kun lähden ajoissa kääntämään. Tai sitten päinvastoin, käännökset valuu jos en käännä riittävästi. Hankalaa. Lisäksi syyllistyn jälleen kerran kumarteluun! Ihan hirveän näköistä, häiritsee ohjaamista ja koiraa. Pitää varmaan ottaa Demi joskus mukaan kentälle, se palauttaa huonon ohjaajan nopeasti ruotuun.

<p>&amp;amp;lt;br&amp;amp;gt;&amp;amp;lt;br&amp;amp;gt;ps</p>

ps. meidän RotuRace-joukkue tarvitsisi vielä yhden tollerin!

lahjattomat reenaa, me ei

2011-05-22T00:38:00.001+03:00

Pitäisikö ryhdistäytyä? Maanantaina päästään agittamaan, mutta tokoakin voisi hieman harjoittaa. En vaan voi sille mitään, että aina reeniparkkikselle päästyäni päädytään treenaamaan puunkiertoja tai 2on/2off-asentoa katukivetyksellä.. Parkkiksellakaan ei olla vierailtu entiseen malliin, mutta onneksi koeviikko lähestyy. Mikään ei pakota treenikentälle tehokkaammin kuin parisataa sivua luettavaa.

Ollaan me sentään kerran käyty katsomassa missä jamassa AVO on. Sanoisin että huonossa jamassa. Kaket ei toimi, luoksari ei toimi, nouto on kesken, hyppyä ei olla edes otettu ja paikkamakuu on täysin keskeneräinen. Jäävät sentään (vielä) toimivat, eikä seuruussakaan varsinaista vikaa ole.
Alkuperäisen tavoitteen mukaan meidän pitäisi olla koevalmiita joskus kesä-heinäkuussa. No ei olla. Uusi tavoite on elokuu ja nuorten SM. Viimeinen mahdollisuus näihin skaboihin, pakko mennä!

Treenaamisen sijaan ollaan keskitytty lenkkeilyyn ja Riesan kanssa käytiin kerran uimassakin. Vesikammo on historiaa, ipana oli vaikea pitää poissa vedestä!

Vaakkua tsekattiin tänään taas pitkästä aikaa, tehtiin ihan pelkkää vaakun talteen ottamista. Alkukankeuden jälkeen vaakkuu nousi mukaan varsin mallikkaasti, mutta haluaisin sen ottavan vaakun mukaan ihan alusta asti. Ei me voida taippareissakaan pyytää tutustumiskierrosta.

omaa peliä, tekopaikoista hitit, ei turhia jäähyjä

2011-05-15T13:20:00.003+03:00

Blogin päivittäminen näköjään hieman jäissä. Täällä ollaan keskitytty penkkiurheiluun, mutta eiköhän me kohta taas saada ote koiraurheilustakin. Jos siis selvitään jotenkuten järjissään illan pelistä.

Viime viikolla treenattiin maanantaina ja käytiin keskiviikkona paikkaamassa yhtä poissaolijaa. Molemmilla kerroilla samat radat, teemana pimeät putkikulmat.

Maanantai meni vähän sähläten. Saatiin kyllä tehtyä nollalla läpi, mutta meno oli hieman holtitonta. Liekö johtunut ensimmäisistä ulkotreeneistä pitkään aikaan. Pimeät putkikulmat ei kuitenkaan tuottaneet mitään ongelmia, jees.

Toisella pätkällä keppejä, meni ok. Ei suurempia edistysaskelia.

Keskiviikkona ihan toinen ääni kellossa. Varsinkin kepit lähti rullaamaan! Riesa lähti ekaa kertaa ihan kunnolla hakemaan sisäänmenoa kauempaakin. Ei haitannut vaikka jäin vähän jälkeen tai irtosin sivuttaissuunnassa. Ihan loistava ipana! Toisellakaan radalla ei ongelmia.

Viime maanantai katsottiin peliä eikä treenattu, mutta keskiviikkona treenattiin niisto-sokkaria. Sitä niisto-sokkaria piti sitten tietysti tunkea joka kohtaan, eli ainakin hypyille 3, 5, 7, 9. Hyppy 7 aiheutti hieman ongelmia, Riesa haki tosi helposti pöydän. Pöydällä tekikin sitten niin hienoja suorituksia, että olihan siitä pakko palkata. Sen jälkeen olikin astetta vaikeampaa pitää Riesaa poissa sieltä.. Saatiin kuitenkin onnistumaan. Putken suu tuotti vähän ongelmia, mutta kun pisti kinttua toisen eteen ja käänsi kunnolla, pysyi koirakin poissa ansaesteeltä.

Toisella radalla takaaleikkauksia, ei ongelmia. Hieno ipana! Ensimmäiset kisastartit heinäkuulle katsottuna, hih!

Hallimestikset

2011-04-26T15:43:00.000+03:00

Eilen kisattiin oman seuran hallimestaruudet, ensi viikosta lähtien treenataankin jo ulkona.
Koitin ottaa näihin skaboihin teeman, ohjaus koko ajan päällä! Ei kai tarvitse kertoa, että epäonnistuin surkeasti.

Alussa Riesa bongasi ihan suoraan radan laidalla olleen aan. Videolla näkee kuinka ipana lukitsee jo sen jo ennen toista estettä, itse kuvittelen Riesan hakevan putken enkä edes ohjaa. Ei näin. Sain Riesan kuitenkin käännettyä ennen aalle ehtimistä.
Seuraavat hypyt hyvin, lukuunottamatta ihmeellistä putkelta odottelua.. Mutta ohjaus kuitenkin koko ajan päällä! Suoran jälkeen mutkaputkeen heitto on surkea, mutta Riesa haki kuitenkin. Tästä alkaakin alamäki, ennen keppejä rauhoitin ihan liikaa. Käännös on surkea, ja kepeillä autoin kädellä..? Miksi? Riesa osaa kepit hyvin ilman apuja, nyt vain häiritsin sitä.
Pussilla ihan perusvirhe meille, en ohjaa ja lähden pinkomaan eteenpäin, koska kiire kiire. Riesa irtoaa tosi hyvin edessä olevalle pituudelle, mistä hyl. Lopussa vielä takaaleikkaus valuu aika rumasti, plaah.

Mölliluokassa ei jaettu hyllyjä (hyl=10), eli tuloksena 20 ja sij. 3. Hieman ärsyttää oma mokailu, kyllä nyt yksi möllirata pitäisi osata ohjata. Lohduttaudun sillä, että olin pahassa flunssassa. Voin siis unohtaa omat mokailut ja keskittyä siihen, että Riesa oli taas oikein hieno eläin!

I really need a sunny day

2011-04-24T14:53:00.000+03:00

Varsin täynnä toimintaa tämä viikko.

Maanantaina agitettiin ihan hienosti. Kepit ja rengas edistyy hurjaa vauhtia, hieno pieni! Kepeillä pitää vähän kasvattaa malttia kun kierrokset nousee ja sen jälkeen päästäänkin treenaamaan ihan kunnolla kulmia jne. Luulen, että Riesalle kepit on lopulta hyvin helppo este, kunhan ensin hahmottaa aloituskohdan satavarmaksi ja malttaa pujoitella oikomatta. Tekniikka kuitenkin kohdillaan.

Itse radoista en muista enää mitää, toisella taisi tulla rimoja jotenkin tosi paljon alas, äh. Sillä radalla ei tietenkään ollut koutsia, joten ei mitään hajua mistä nyt kiikasti. Epäilen että asialla oli kuitenkin jotain tekemistä levottomien käsien kanssa.. En vaan saa tehtyä asialle mitään, vaikka muka joka kerta ajattelen, että rauhoita kädet..! Kesällä on kuitenkin otettava joku käsiprojekti, eihän tästä muuten tule yhtään mitään.

Tokot on sujuneet vähän vaihtelevasti. Ollaan keskitytty avon liikkeisiin, mietin että oltaisiin joskus kesä-heinäkuussa koevalmiita. TK2 voisi olla ihan kiva kerätä, kun kuitenkin tulee elokuussa todennäköisesti pyörähdettyä nuorten sm'issä eikä kisakokemus ole koskaan pahitteeksi. Katsellaan.

Nouto alkaa olla ihan ok kunnossa. Puunouto siis, sen jälkeen kun metsku putosi mun varpaille totesin, että se meni nyt jäihin..
Palautuksessa tarvitaan vähän käsiapuja, mutta aika pätevä kettu alkaa jo olla!

Paikkamakuussa palattiin hetkeksi ihan alkuun, jäin tosi lähelle ja palkkailin tiheästi. Haluan siltä ehdottomasti sen istumaan nousemisen pois. Nyt ollaan pidennetty aikaa ja matkaa, olen käynyt auton takana piilossa eikä mitään ongelmia. Toisinaan tylsyyden iskiessä Riesa on koittanut haistella maata, mistä olen vaan kieltänyt. Pitkä matka tässä on vielä edessä, mutta eiköhän tuolle ihan kelvollinen makuu saada aikaan.

Luoksarin stoppia ollaan tehty vähän liiankin monella tavalla.. Palloilin vielä käsimerkin ja suullisen käskyn välillä, mutta kallistuin käsimerkkiin. Tehtiin ihan lyhyellä matkalla ja heitin aina namin taakse palkaksi. Kerran tehtiin myös yksi pidempi, ja pysähtyi tosi hienosti! Hyvä tästä tulee. Tai sitten ei, mutta ei se mitään. Pitää vaan laittaa tekniikka kuntoon lyhyillä matkoilla, ennen kuin rupeaa ottamaan pidempää matkaa. Treenien suunnittelu ei myöskään olisi pahitteeksi.

Eilen käytiin talven jälkeen muistuttelemassa vähän noutojuttuja. Tekisi mieli todeta vain no comments, mutta kai nämäkin täytyy rustata ylös. Ehkä jollain olisi vaikka jotain vinkkejä meille, olettaen siis että joku on jaksanut lukea tänne asti.. :D

Tehtiin siis ehkä kuuden linnun ruutu, variksia ja lokkeja.

Ennen ruutuun lähettämistä otettiin pari ihan perusnoutoa, ensin vaakku ei meinannut nousta lainkaan, mutta hetken päästä lähti sujumaan. Ei muuta kuin koira ruutuun.

Rupesin siinä sitten miettimään että ei helv, eihän tuo ole koskaan tehnyt ruutua linnuilla.. No markkeerausheitto tuli hyvin ruudusta, ja sen jälkeen löysi lokin. Eihän Riesalla riittänyt itsevarmuus sen nostamiseen, plaah. Menin lähemmäs jonka jälkeen nousi ja toi hyvin. Lähetin uudestaan siinä toivossa että alkuvaikeuksien jälkeen linnut kyllä nousevat. En muista mahtoiko tässä välissä tulla varis ruudusta, mutta lopussa ipana löysi taas lokin. Ja sama homma, höh. Lähdin taas vähän auttamaan, nosti kun olin ehkä 10m-15m päässä. Jätettiin siihen, koira autoon ja seuraava koira ruutuun.

Ajattelin että ihan lopussa teen pienen ja helpohkon ruudun pelkillä variksilla, jotta saataisiin kunnon onnistuminen loppuun. No eihän siitä mitään tullut, Riesa hengailee ruudussa eikä viitsi etsiä tai noukkia lintuja talteen. Possu. Kutsuin pois, mutta eei. Ipana sikailee minkä ehtii, eikä meinaa tulla luo. Karjuin astetta kovempaa ja johan tuli. Koira autoon. Teki mieli viskata koko otus kuuta kiertävälle radalle, mutta ei kai tässä(kään) auta muu kuin katsoa peiliin. Mitäs heitin talven jälkeen noin keskeneräisen koiran ruutuun.

En silti ymmärrä mistä se keksi tuon ruudussa hengailun. Osaisin kuvitella sen käyttäytymisen olevan ihan toisestä ääripäästä, en tosiaan tätä.

No ei muuta kun ruudun treenausta dameilla ja itseluottamuksen kasvattamista riistoilla. ..Ja niiden treenien suunnittelu ei tosiaan olisi pahitteeksi..

Kaikki kuvat Porvoon kokeesta, © Maria S.

hyvästit remmiseuruulle

2011-04-16T18:29:00.001+03:00

...se nyt on vaan totuus, että remmi kädessä kävelemin on vaikeaa! Onneksi sitä ei tarvitse enää ikinä harrastaa, sillä Riesa haki Porvoosta oikein mukavan ykkösen. Seuraavaksi meidät nähdään avoimessa, hui.

Tuomarina Harri Laisi ja pisterivi seuraava
Luoksepäästävyys 8 Nousi, viereisesestä kehässä heitettiin metskua ja se vei aikalailla Riesan huomion.
Paikkamakuu 10 Ei yhtä levoton kun pelkäsin, ihan hyvä siis. Ylös kaksoiskäskyllä, mutta tuomari ei näköjään huomannut.
Remmiseuruu 9½ Hyvää, en tiedä mistä puolikas lähti.
Seuruu vapaana 9 Loppua kohden väljyyttä käännöksissä ja juoksuosuudessa
Liikkeestä maahan 10 Hieno oli
Luoksetulo 7½ Kaksoiskäsky, ja lopussa pomppasi vasten
Liikkeestä seis 9 Ainakin vino perusasento
Hyppy 10 Ihan ok, käskyn jälkeen hiipi vähän mutta tuomari ei rokottanut
Kokonaisvaikutus 10 Hyvää yhteistyötä ja hyvä koira.

ALO1 183,5p. Sij. 3./17

Niin hieno Riesa! Kaikista tuomarin pisteistä en ole ihan samaa mieltä, mutta mehän otetaan mitä annetaan. Riesalla säilyi vire koko kokeen oikein hyvänä, eikä oikeastaan muutakaan sanomista sen kehäkäytöksestä.

En näköjään vieläkään osaa vuosilukuja, moneenkohan videoon olen jo ehtinyt heittää väärän vuoden?

Kiitos Claudialle videon kuvaamisesta!

Tollot treenaa

2011-04-15T15:32:00.000+03:00

Viimeiset treenit ennen koetta treenattu, tiesin sortuvani paniikkitreeneihin mutta tänään ei enää treenata. Ehkä..

Keskiviikkona treenattiin parkkiksella tolleriporukalla. Riesa näki veljensä Torstin ensimmäistä kertaa sitten pentuajan. Torsti oli oikein komea ja mukava tuttavuus, ipanat oli heti samalla aaltopituudella. Tollojoukkoa vahvistamassa myös Edi ja Donna.

Aloitettiin Torstin ja Edin kanssa paikkamakuulla, Riesa keskellä. Jälkikäteen ajateltuna Riesa oli ihan liian isoilla kierroksilla paikkamakuuseen. Mulla on vaan jäänyt eräs keskeinen asia oppimatta tuosta koirasta, ei ole hajuakaan miten saan sen kierrokset alas.. Kaikki kuitenkin ok niin kauan kun kierrokset ei mene yli.
Paikkis meni siis vähän levottomissa tunnelmissa. Pysyi muistaakseni hyvin, mutta liikehti levottomasti.

Päätin jo etukäteen että tehdään ihan vaan muutama yksilöliike, päädyin luoksariin ja jääviin. Riesan vire oli taas ihan katossa, hyvä vaan.
Luoksarissa pysyi tosi hyvin, ei reagoinut millään tavalla Jennin liikkurointiin. Kävin palkkaamassa paikallaan pysymisestä. Loppuosa myös varsin kiva. Ei ehkä ihan tyylipuhdas, mutta supersöpö ;)

Jäävistä tehtiin ensin maahanmeno. Seuruuosuudessa Riesa lähti vähän keulimaan, mutta eipä tuo haittaa. Itse maahanmeno hyvä.
Seisominen ei sitten sujunutkaan! Höh, se on kerran aikaisemmin samalla kentällä unohtanut mitä seiso-käsky tarkoittaa.. Seurasi vaan ihan pokkana mukana, huoh. Muistuteltiin vähän ja saatiin onnistuneita toistoja.

Eilen illalla tehtiin vielä paniikkitreeni, jäävät ja paikkis kaikki ok. Huomenna ihan hyvillä mielin Porvooseen, katsellaan miten käy.

I’m gonna win this little game

2011-04-12T19:43:00.000+03:00

Eilen hallilla ylläolevaa, rata oli ihan niin kamala kuin miltä se kuvassa näyttääkin.. :D Rimat 40cm, osa tuli alas.. Voisin toki opetella rauhallista ohjaamista, kun Riesa on tuollainen sähikäinen. Muutenkin takaakierrot korkeammilla rimoilla vaatii paljon toistoja.

Mulle oli tosi vaikea päättää mitä kautta ohjaan, tuntui että aina olen myöhässä tai jyrään koiran väärin päin esteelle. Päädyin sitten lopulta pakkovalsiin kakkoselle (jonka tein joka kerta todella rumasti, hups..), 3 & 4 takaa siltä puolelta missä numerotki on ja vitoselle vippaus. Sen jälkeen niin lujaa kun ikinä kintuista irtoaa, mutta en siltikään saanut kasille kunnolla.. Aina Riesa pyörähti, tai sitten muuten vain jyräsin sen rumasti sinne. Loppusuora ok, esteiden välissä lopetin taas ohjaamisen, huoh. Milloin sitä oppii että tuon kuuliaisen otuksen kanssa on pakko pitää ohjaus koko ajan päällä? Muuten se kyselee lisäohjeita Sen vuoksi ei saatu loppuun ihan sellaista vauhtia mitä olisin halunnut, ja oma ohjauskin tönkköä. Ihan ok silti.

Toinen rata oli simppeliä juoksua, tykkäsin! Kiva välillä tehdä näitä ratoja joilla lähes satavarmasti onnistuu. Nelosputkella onnistuin pitämään ohjauksen koko ajan päällä, jes! Tuli tosi näppärästi. Vitoshypyllä menin ottamaan vastaan vitosen ja kutosen väliin, kääntyi todella makeesti. Demi ei oikein ikinä oppinut niitä koottuja hyppyjä, Riesalle ei näköjään mikään ongelma.

Kepit haki hyvin, mutta itse kepittely ei aina ihan suju.. Riesalla on hirveän hyvä tekniikka, ja sitten kun sille saadaan vähän malttia lisää, niin aivan varmasti tulee ihan superkepit. Nyt Riesa meinaa välillä vähän oikoa, huoh. Treeniä, treeniä. Pitää vaan itse olla todella rauhallinen, niin Riesakin keskittyy.

Näyttääpäs se hitaalta, hoh. No ei se siltä kyllä tuntunut ;D

15kk

2011-04-11T14:32:00.000+03:00

Koeviikolla ei tunnetusti ole muuta kuin aikaa turhille blogipostauksille.
Viikonloppuna tuli nappaistua pitkästä aikaa ipasta jonkinlainen kasvukuva, vaikka eihän se kyllä ole kasvanut vähään aikaan.
Eli siis, Riesa 15kk, 41cm 9kg:

Joku voisi tulla opettamaan mulle miten otetaan koirasta seisotuskuva itsekseen.. Nyt tehtiin liikkeestä seis, ja painun nappaamaan kuvaa. Noh, lopputuloksen jokainen näkee ylempänä..
Riesa ei suinkaan ole karvaton (vaikka aika kaukana ollaan viime kesän turkista), vielä muutama kuukausi takaperin se oli aivan totaalisen kalju. Kasvattaisi nyt nopeasti karvat takaisin, niin voitaisiin käydä hakemssa kirpulle se valio-H (you wish.. ;)

Paikkamakuun kanssa ollaan parin viime päin aikana kamppailtu ihan riittävästi. Riesa on jostain keksinyt nousta kesken kaiken istumaan, arg! Jos ensimmäiset 10s menee hyvin, tiedän että se pysyy maassa. Viime päivien ajan ollaan muutenkin kiikuttu siinä rajalla ollaanko tehty paikkiksia ihan överisti liikaa, vai vaan liikaa. Pakko kuitenkin saada se ennen lauantaita kuntoon, nyt ollaan tehty parit paikkikset niin että käyn palkkaamassa lähes heti, mikä onkin vaikuttanut ihan toimivalta.

Muiden liikkeiden osalta ollaan oikein hyvillä mielin, en ota ressiä. Jos koira toimii edes jotenkin samoin kuin treeneissä, olen tyytyväinen.

Deekun korvakarvat vaatisivat vähän huoltoa.. Ylipäätään voisi näyttää koirille harjaa vähän useammin, tai siis Demille. Riesassa ei ole mitä harjata..

tätä lisää

2011-04-08T22:27:00.000+03:00

Munhan ei pitänyt enää tänään treenata.. Kahden viime päivän aikana ollaan reenattu kolmesti, ja kaiken järjen mukaan nyt olisi oikein hyvä kohta lepopäivälle. Nooh, oli vaan niin tajuton treeni-into ja ihan loistava kurakenttä vieressä etten voinut hillitä itseäni..

Aloitettiin paikkamakuulla, jätin Riesan vähän kehnosti ja nousi! Murr.. Tajusi kyllä mennä takaisin maahan kun lähdin vihaisesti kohti. Tehtiin joku 2-3min, pysyi hyvin vaikka takana meni porukkaa ohi ja joku muksu soitti pyörän kelloa.
Ihan treenin lopuksi otettiin aikalailla samanpituinen paikkamakuu, kävin palkkaamassa kahdesti. Nyt pysyi tosi hyvin, pitää siis ilmeisesti kiinnittää huomiota siihen miten jätän koiran makaamaan.

Seuruuta tehtiin inhojen vesilätäköiden yli, ja pysähdyttiin tietysti niihin kuraisimpiin kohtiin. Riesa teki ihan tajuttoman hyvällä vireellä, vähän lähti keulimaan mutta en ota ressiä. Pääasia että koiralla on hauskaa ja se on täysillä mukana :) Maa ei tuottanut mitään ongelmaa, jes!

Jäävät ok, mun pitää vaan itse olla tosi selvä käskyissä. Jos Riesa ei ole täysin varma mitä siltä pyydetään, se tekee sen mitä se olettaa mun käskeneen. Yleensä siis ihan jotain päinvastaista.. Kura ei tässäkään tuottanut mitään ongelmaa, ja perusasentojen ennakointikin on jääntyt pois!

Lopuksi hubailtiin vähän pallon kanssa, ja tehtiin luoksarin pysäytyksiä. Ensin Riesa ei muistanut koko hommaa. Jossain välissä huomasi että hetkinen, tolla on käsi ilmassa.. Nooh ei mitään, uudestaan vaan. Sitten muisti ja pysähtyikin ihan okei. Pitää ehkä kehittää tähän joku treenisuunnitelma, takapalkka? Näin tämä ei ainakaan kovin kummoisesti toimi.
Viimeiseksi vielä ihan aloluoksari, Riesa ihan törkeillä kierroksilla, mutta ei varastanut! Kävin palkkaamassa pysymisestä. Itse luoksari tosi jees!

Aika paljon tuli kyllä tehtyä yhdeksi treenikerraksi, nyt täytyy ainakin pitää pari päivää taukoa... Mutta aivan tajuttoman hieno Riesa! Kenttä oli tavallaan vieras (ei olla käyty puoleen vuoteen tuolla), maa oli tosi inhottava, mutta silti ipana oli ihan loistavalla vireellä ja yleisilme vähintäänkin loistava. Vire ei hyytynyt missään vaiheessa, päin vastoin. Tuntuu että se vaan nostaa virettänsä mitä pidemmälle suorituksessa ehditään.. Hyvä niin, koe ei varmasti tuota ongelmaa! ;) Olettaen siis että saan Riesalle saman vireen koepaikallakin..

this can go so wrong

2011-04-07T15:54:00.000+03:00

Porvoossa 16.4. olisi meille koepaikka. Hui. Toivotaan että kenttä on kunnossa ja koe toteutuu.

Pakka alkaa vähän hajoilla käsiin, mutta onhan tässä vielä viikko tehokasta treeniaikaa.. Väänsin jonkinnäköistä treenikatsausta.

Pmakuu oli satavarma eiliseen asti, jotenkin arvasin.. Märkä maa on vaan niin ällöttävä! Tänään vähän ärähdin istumaan nousemisesta, ehkä herkkiskoira muistaa sen. Nyt vaan paljon pmakuutreeniä vaihtelevilla ajoilla ja ennenkaikkea siellä märässä maassa..
Seuruu ihan perushyvää.
Liikkeestä maahan oli ihan loistokunnossa - eiliseen asti.. Se kurainen maa... ;) Voi pikkukettua kun joutuu kylmässä makaamaan. Tätä on vaan treenattava, maahan mennään vaikka olisi nilkkoihin asti vettä.
Luoksarissa ei ongelmaa.
Liikkeestä seis, ei ongelmaa.
Hyppy, ei ongelmaa.

Ainiin luoksepäästävyys.. Noh treeni on jäänyt hieman vähiin, mutta en usko että ilmenee kummempia ongelmia.

Sellaista siis. Luvassa ahkeraa treenausta ja toivottavasti hyvin vähän takapakkeja.

pää osuu kattoon jos kulkee koko ajan ylöspäin

2011-04-03T00:09:00.001+03:00

Tällä viikolla agitettiin kahdesti, maanantaina omassa reeniryhmässä ja tiistaina käytiin paikkailemassa valmennusryhmässä.

Maanantaina ylläoleva helpohko rata. Ei pätkitty kun oli niin helppo, kontakteilla palkkasin. Rimat 40cm.
Muuten tosi kivaa menoa lukuunottamatta lentokeinua. Riesalla ei näköjään liiku yhtään mikään päässä noilla suorajuoksuilla. Täytyy itse melkein kääntyä kohti jotta se ymmärtää jarrata. Seuraava projekti on ilmeisesti jonkinlainen jarrutuskäsky, eihän tästä muuten tule yhtään mitään. Onneksi Riesa ei pienestä hätkähdä, yleensä painuu vain takaisin esteelle..

Toisella pätkällä tehtiin - yllätys, yllätys - välistävetoja. Ei taas jotenkin yhtään kulkenut. Välit oli tosi pienet, joten pistetään niiden syyksi. Kyllähän ne tavallaan onnistuivat, mutta kun en vaan osaa. Ajauduin itse hassusti koko ajan takaperin, ja jos olin etuperin koira valui. Noh, pääasia että me saatiin niitä välistävetoja ylipäätään tehtyä. Pari viikkoa sitten ei olisi onnistunut.

Tiistain rataa en enää muista, mutta ylläolevaa pätkää hinkattiin. Aluksi työsin Riesan n. kymmenen kertaa suurinpirtein suoraan aalle, vaikka kuvittelin kääntäväni sen oikein tyylikkäästi... Hirveällä kiireellä vaan ryntäsin viemään kolmoselle ja siitä liian pitkälle.. Sen jälkeen käänsin pariin otteeseen liian aikaisin, jolloin koira ei hypännyt koko estettä...

Mulla on tapana vähän heitellä koiraa esteeltä toiselle, kun Demin ohjaaminen vaan tapahtui niin. Tosi pienieleistä ja koira teki radalla ne esteet mitkä nokan eteen osui. Helppoa, suorilla sai itse keskittyä vain juoksemiseen jne. Tämän takia mun on ihan hirveän vaikea pitää Riesan kanssa se ohjaus koko ajan päällä, ei mitään lepotaukoja. Siihen kun lisätään Riesan ihan uskomaton ohjaajaherkkyys ja kääntymisnopeus niin homma vaikeutuu entisestään.

Saatiin kuitenkin onnistumaan, ja onnistuessaan kuvio olikin ihan näppärä. Kyllä me osataan jos vain itse keskityn. Riesassa ei edelleenkään ole mitään vikaa vaan kaikki ongelmat lähtevät lähinnä kartturin pääkopasta.. Mutta suunta siis (toivottavasti) ylöspäin, eikä haittaa vaikka pää vähän kattoon kolahtaisikin.

I guess it's up to me

2011-03-23T16:12:00.000+02:00

Suuria oivalluksia. Vähän liiankin suuria, niin suuria että niiden olisi ehkä pitänyt olla itsestäänselvyyksiä..

Eilen pääsin kuitenkin purkamaan jotain patoutumia välistävetoja kohtaan, ja nehän meni hyvin! Ratana oli meille viikko sitten suuria ongelmia tuottanut Vuorelan rata, sattuneesta syystä keskityttiin välistävetoihin.. Aloitettiin pelkällä takaakierrolla, Sanna palkkasi ja itse sain keskittyä pelkästään ohjaamiseen. Muutamaan otteeseen Riesa taisi kiertää koko esteen, mutta sitten pikkupikku päässä taisi tapahtua jonkinlaista aivotoimintaa, ja homma lähti rullaamaan. Sain otettua etäisyyttä jne.

Sen jälkeen koitettiinkin ottaa toinen hyppy (4) mukaan, Sanna taas heittämässä narupalloa. Sehän lähti kuin lähtikin sujumaan! Jossain välissä mulla itellä naksahti ja tajusin että ei hemmetti, välistäveto on välistäveto. Aina. Mä voin aivan hyvin ohjata noi perusohjaukset niin kuin ohjaan Demiä. Totesinkin siinä yhdessä vaiheessa että Riesa on Demi. No eihän se kyllä ole, mutta aivan samalla tavalla mä voin sen kanssa tehdä! Mulle on jotenkin itselle jäänyt päähän se, että Riesaa täytyy viedä ja tukea. Mutta eihän sitä pidä, koska Riesa on aivan tajuttoman hieno aksakettu! Saatiin tuo koko 3-5 kuvio onnistumaan ja hitsi vie kun fiilis nousi ihan kattoon. Viime maanantaina turhauduin ihan totaalisesti koko touhuun, joten tosi hienoa että saatiin se nyt onnistumaan.

Tehtiin vielä pikaisesti 6-8 kohtaa kun sekin tuotti viimeksi vähän ongelmia. Nyt ei mitään ongelmaa, jes. Alan ehkä itsekkin taas uskomaan omaan osaamistasoon.

Toisena pätkänä oli tälläinen kuvio. Päästiin siis oikein kunnolla tekemään välistävetoja tai mitä nyt haluttiinkaan. Otettiin kertaalleen jokainen välistä ja kertaalleen jokainen takaa, hieno pieni! Ja ehkä ihan vähän hieno minä, hoin kokoajan itselleni "Riesa on Demi", ja kyllähän se tulosta tuottaa. Mun pitää ehkä kirjoittaa tuo mun treenivaatteisiin..

Lopussa tehtiin vielä keppejä. Joku on treenannut mun koiralla salaa.. "Helpompi" puoli kepeistä sujuu ilman käsiapuja! Toki se tarvitsee vielä paljon tukea, eikä ne missään nimessä ole edes puoliksi valmiit, mutta hurja edistysaskel kuitenkin.
Toinen puoli ei sitten suju yhtä hyvin, mikä mua tässä opetustavassa ehkä eniten risookin. Mutta minkäs teet kun resurssit on mitkä on, nyt vaan treeniä.

pikkujuttuja

2011-03-20T18:13:00.000+02:00

Maanantain treeneistä aletaan toipua. Ehkä. Koirahan on ihan loistava, mutta olen totaalisen kyllästynyt itseeni ohjaajana tällä hetkellä. Huomenna on kuitenkin treenit, sama rata ja selkeät suunnitelmat mitä lähdetään työstämään.
Kovin on ikävä tuttua ja turvallista(?) Demiä radalla, sekin voisi taas pitkästä aikaa tulla joku kerta hubailemaan.

Keskiviikkona kävin Lotta Vuorelan kontaktikoulutuksessa ja fysiikkatreenissä. Lotta esitteli Silvia Trkman tavan opettaa 2on/2off kontaktit, tapa muistuttaa aika paljon sitä millä opetin Riesalle kontaktit, joten oppeja on helppo soveltaa. Koulutuksen jälkeen "vähän" juostiin, ja sen jälkeen olinkin pari päivää oksennustaudissa. Kiva. Lotan treenit ei selvästi ole tarkoitettu mulle.. =D

Kuitenkin keskiviikon treeneistä innostuneena kaivoin lipastostani yhden laatikon ja muistuttelin Riesalle ihan alkeita. Ei tarvinnut kauaa muistutella, 2on/2off tulee sillä jo selkäytimestä ja hyvä niin.
Lotta toi esille mm. sen että koiraa voi palkata kontaktilla muullakin kuin namilla. Eihän mulle tullut mieleenkään, että kontaktilla seisovaa koiraa voisi revittää lelulla.. Olin ihan varma että Riesa unohtaa koko kontaktiasennon siinä vaiheessa kun tungen sille patukan/narupallon/narun suuhun, mutta mitä vielä! Ipana pysyi hienosti, ja vapauttamisen jälkeen tarjosi lelu suussa asentoa. Hassu elikko.

Tokon suhteen olla tehty lähinnä noutoa. Päätin että kesällä se on viimeistään avo-kunnossa, kunhan saataisiin tuo alo nyt alta pois. Mulla on myös hirveä hinku päästä opettamaan kaikkia kivoja ylempien luokkien liikkeitä!
No mutta asiaan, nouto edistyy oikein kivasti. Musta tuntuu että toi 250g on vähän liian painava. Koiralla on lieviä hallitsemisongelmia sen kapulan kanssa, mutta kun se osaa tuon niin kevyempi on lasten leikkiä, right? Aluksi aloitettiin ihan siitä että Riesa istuu kapula suussa. Se olikin astetta hankalampi projekti, terkkuja alakerran naapureille.. Jotenkin se lähti siitä rullaamaan, ei hajuakaan miten, mutta päämäärä on tärkein.
Perusasenoon hakeutuminen oli taas aluksi vähän vaikeeta, mutta Riesa tajusi pian pitää pään paikallaan ja heittää takapään oikeaan paikkaan. Hienoa. Paljon toistojahan tämä vielä vaatii, mutta voiton puolella mennään. Seuraavaksi sitten käsittelyyn metsku..

Hyppyä ollaan treenattu ihan sisätiloissa, ja teinpä mielenkiintoisen havainnon. Jos katson hypyn toiselle puolelle, Riesa hyppää ilman kyselyjä. Jos katson Riesaan niin kyselee. Tämä tukee teoriaa siitä että Riesa katsoo tosi paljon myös mun katseen suuntaa, pitää muistaa agiradalla katsoa sinne mihin haluan koiran..

Avo-hyppy ei tuottanut sen kummempia ongelmia, istumiseen saattaa joskus vaatia kaksoiskäskyn mutta muuten aikalailla piece of cake hyppyrotalle.

turhautumista

2011-03-17T18:18:00.000+02:00

Etukäteisvaroitus; luvassa erittäin sekavaa treenijorinaa ja angstailua.

Jos ikinä on sellainen fiilis että voisi vaihtaa koiraharrastuksen kultakaloihin, niin nyt.

Lotta Vuorela koulutti meitä maanantaina hallilla, rata oli meille kyllä niin vääränlainen kuin ikinä voi olla. Hienosti samaan rataan ympätty kaikki ne jutut mitä me ei osata.

Loppua muutettiin sen verran että 26 oli numeroimaton hyppy, ja rata loppui siihen.

Alku meni hyvin, eli siis 1-2. Siihen se sitten jäikin. Välistävedot on meidän suurin heikkous, Riesa lähtee takaakiertoon tosi hyvin, mutta hyppääminen sitten yleensä vähän jää.. Luulen että tämä on seurausta siitä että pentuna mentiin ilman rimaa, ja nyt pitää siis kääntää melko voimakkaasti. Sen jälkeen en vaan millään ehtinyt neloselle. En antanut tilaa, rupesi jo ärsyttämään ja hutiloin. Mulla on Lotan mukaan tosi levottomat kädet, mikä on ihan tottakin, ja se tuli varsinkin tässä esille.

Lotta meni nelosen taakse palkkaamaan Riesaa, jolloin saatiin tuo välistäveto onnistumaan sen pari kertaa. Ei olisi kyllä onnistunut ilman valmiina olevaa palkkaa, sen verran tukea tarvitsee siinä takaakierrossa että jään vaan jälkeen. Ohjaus oli niin huonoa että pallo oli ainoa mikä Riesaa veti hypyn yli..

4-6 hyvin kun ei tuossa kohdassa oikein mitään pieleen mentävää ole. Muuria ei lukenu kunnolla plaah. Toinen meidän ongelmakohta - suorien putkien jälkeen pitää näyttää tosi selvästi kaikki muut paitsi tavalliset hypyt ja kontaktit. Lotta neuvoi katsomaan vaan kokoajan koiraan, mutta näin jälkikäteen ajateltuna tämä ei toimi näissä Riesalle. Riesa katsoo näissä tilanteissa tosi paljon mun katsetta, ja jos mä katson koiraan, se tulee luo. Tästä pitää kyllä päästä eroon, koska jonkinlainen katseyhteys koiraan on välttämätön.

Palkkasin pallolla muurin yli, ja sen jälkeen Riesa luki senkin kohdan hyvin. Väänsin sen jälkeen valssia, ja Riesa tuli vähän kehnosti mukaan. Pitää kuulema palkkailla sitä vaan paljon noihin ohjauksiin mukaan tulemisesta. Keppejä ei otettu lainkaan, kun ne on niin kesken.

Sitten saatiinkiin vähän pidempi pätkä onnistumaan, 12-16 hyvin. 17 jälkeen valssi ja takaakierroilla 18 & 19, poispäin käännöllä putkeen. Valssi 20 jälkeen ja siitä putkeen, muurilta kääntyi hyvin mutta sitten mulla loppu kunto... Eli kaksi vikaa meni ohi kun lopetin ohjaamisen jotenkin ihan kokonaan, ei haittaa. Olin kyllä niin kuollut tuon jälkeen etten ikinä, hinkattiin noita kohtia niin paljon, ja huhhu sai vaan pinkoa kokoajan sen minkä kintuista pääsi.

Loppu antoi ehkä vähän uskoa siihen että edes jotain osataan, mutta pääasiassa treeneistä jäi vaan turhautunut olo. Lotta kyllä kannusti ja kehui Riesaa, siitä tulee kuulema vielä kunnon menijä. Ei vaan paljoa auta kun itse on niin kehno. En ymmärrä miten mä en vaan osaa. Kyllä nää kaikki jutut Demin kanssa menee, mutta Riesan kanssa ei ole toivoakaan. Mulle sanottiin, että pitää vaan tehdä tosi paljon noita ohjausjuttuja ilman koiraa jotta oppii hallitsemaan ne kädet jne.. Siinä vaiheessa teki mieli juosta huutaen ulos, kyllä mä nyt oikeasti kuuden vuoden jälkeen nämä jo pikkuhiljaa hallitsen (toivossa on hyvä elää..). Ei se vaan Riesan kanssa missään näy, joten näytän siltä kuin olisin harrastanut kuusi viikkoa vuosien sijaan.

Alle sitten jotain muistiinpanoja joihin voidaan palata aina kun tuntuu siltä että homma muka sujuu.

Kädet, niiden ei tarvitse käydä koko ajan.. Koiralle paljon selvempi kun liike on rauhallinen koko ajan.
Palkka ohjaukseen mukaan tulemisesta, valssit hankalissa paikoissa varsinkin. Pitää varmasti ottaa tähän ihan kaikki muutkin ohjausjutut niin saadaan niitä vahvistettua vaikka toimiikin ihan ok. Palkka aina siihen suuntaan mihin liike jatkuisi.
Välistävedot no tarviiko tätä erikseen eritelläkään.. Treenaa treenaa treenaa. Estevarmuutta sen verran vaan lisää että voin itse irrota ja antaa tilaa jolloin ehdinkin paremmin. Palkka avustajalta.
Takaakierrot varmoiksi ilman vahvaa kääntämistä. Kääntökäden (vastakkainen) kunnollinen opettaminen.
Selkä suoraksi, tää tuli nyt takasin.. Pari vuotta sitten pääsin siitä eroon, ja nyt se tekee tuloaan. Ei vielä ole yhtä paha kuin ennen, ja täytyy pitää huoli että enää ei kyykistellä.
Putkijarrustukset, ei tullut tällä radalla esille, mutta suora putki muistutti silti siitä että nekin voisi olla ihan kätevät.
Putken jälkeinen elämä, kenties jonkinnäköistä targettia esteiden taakse tms..? Tätä on hirmu vaikea lähteä työstämään, kun koira toimii tosi erilailla riippuen vähän päivästä jne.

Turhauttaa, mutta tästä on suunta vain ylöspäin, eikä ylöspäin mennä ilman suunnitelmallista ja raakaa treeniä.

Riesaan olen kuitenkin tyytyväinen, se ei hyytynyt mun lukuisista mokista huolimatta, ja jaksoi loppuun asti hyvällä vireellä vaikkei ikinä olla näin pitkäkestoista treeniä tehty.

pikaharppauksella kesään

2011-03-09T20:50:00.000+02:00

Riesa oli taas maanantaina ihan huippu reeneissä. Jokainen lukija kohta kyllästyy tähän mun ainaiseen ipanan kehumiseen, mutta kun se on vaan niiin makee!
Eihän se tietenkään huippuja nollaratoja treeneissä vedä, vaan kokoajan tulee vastaan juttuja joita ei olla ikinä tehtykkään, eikä ne aina onnistu ykkösellä, mutta yleisfiilis radalla on kokoajan aivan mahtava! Kunhan saadaan kepit ja rengas kuntoon, niin Riesa olisi aikalailla kisavalmis. Kisaikäinen se ei ole vielä pitkään aikaan, ja meillä on hyvin aikaa opetella kaikkia tarpeelliset ja tarpeettomat asiat.

Maanantaina rata oli tosiaan tämä, esteiden paikat/kulmat ei kaikki vastannet piirrustusta, mutta pääasiassa tommonen. Alun otin kutsuna kolmosen vierestä (hypyt olivat niin ettei voinut ottaa suoraan kolmosen takaa), liikuin ja valssasin ennen keppejä. Toimi hyvin, varsinkin nyt kun ipana ei tosiaan ole itsenäinen pujottelija.
Putkeen haki ok, hyppy oli aikalailla suoremmassa ja "alempana". Sitä ei meinattu saada millään onnistumaan. Oma moka, kun oli muka niin kiire jatkamaan, vaikka olisi pitänyt vain odotella sen verran että saa hypyn kunnolla näytettyä.

12 hypyllä oli myös hieman ongelmia, varmasti totuttua korkeampi rima (medirima), sekä hieman "puun takaa" tullut hyppy vaikuttivat. Saatiin onnistumaan kun suoristin kunnolla. Loppuun hyvin.

Toko alkaa pikkuhiljaa hajoilla käsiin, oma vika varmaan jälleen kerran. Mulla on vähän tapana kangistua kaavoihin ja tehdä liian yksipuolista treeniä.. Nyt olenkin sitten pistänyt kaiken mielikuvituksen peliin, ja luulen että homma alkaa taas rullaamaan.

Uutena asiana ollaan opeteltu metskua, naksun avulla likka hiffasi asian melko nopeasti, vaikka metalli ei pysykkään suussa kovin kauaa. Selvästi vähän inhottava suussa, mutta eiköhän Riesa pian totu.

Tavallinen puunouto pitäisi kyllä ensin saada mallilleen, ennen kuin rupean metskua enempää kasaamaan. Luulen että lähdetään liikkeelle ihan vain pitotreenistä, koska ote on melko hatara. Mietin myös eteentulon opettamista, onhan koiran helpompi tulla eteen istumaan, kuin kierähtää sivulle kapula suussa.

Huhtikuun tokokeeseen ollaan silti kovasti tähtäämässä, toivottavasti saadaan pakka kasaan ennen sitä!

Ulkoasu vaihtui vähän ööh.. kesäisempään, saisi tämä talvi oikeasti nyt pikkuhiljaa väistyä niin ulkoasukin sopisi vuodenaikaan.

selkärankaa

2011-03-05T20:33:00.001+02:00

Hienosti taas luen ruotsin uusintaan, hehee. Muttamutta, Riesa on varsin ahkerasta touhuillut parina viime päivänä. Demikin on jonkin verran tokoillut. Tuntuu että mummo jää väistämättä sivuun blogin kirjoituksissa, en yksinkertaisesti jaksa vaivata päätäni sen treenien analysoimiseen. Pääasia että mummolla ja mulla on kivaa, vaikkei niin tyylipuhtaasti menisikään.

Torstaina käytiin koirakylpylällä uittamassa koiria. Mukana Jenni & Edi, Sanna & vesiläiset sekä Laura & Vatanen.
Riesahan ei ole juuri uinut, joten sai aloittaa uittajan kanssa. Uskomatonta millaiset kierrokset ipana nosti uimisesta. Ensialkuun koko touhusta ei meinannu tulla mitään, Riesa vain pomppi vedessä (pelastusliivien avulla pysyi pinnalla), eikä edes yrittänyt uida. Nopeasti se kuitenkin tottui veteen, joten otettiin pelastusliivit pois. Uittajan kanssa jatkettiin vielä, koska Riesa tarvitsi vielä tukea. "Hieman" soti omia ajatuksia vastaan heitellä koiralle lelua veteen, ja sitten se kävi matkalla vaihtamassa lelua parempaan. Err, ehkä ajattelen liikaa.

Loppua kohden Riesan uintityyli muuttui kokoajan paremmaksi, ja itseluottamuskin kasvoi sen verran että uskalsi lähteä ilman uittajan tukea. Hyvä homma, kyllä siitä vielä vesipeto saadaan. Puolituntia oli oikein hyvä aika porskutella, Riesa ainakin oli vuoron loputtua ihan sippi.

Tänään oltiin reippaita ja lähdettiin heti aamusta tolloporukalla treenaamaan ja lenkkeilemään. Mukana jälleen Jenni & Edi sekä Heli & Donna.
Riesa on ollut Edin ja Donnan kanssa paljon tekemisssä, ja varsinkin Edi on Riesan suuri idoli. Osasin siis odottaa jonkinnäköisiä keskittymisongelmia, mutta en nyt ihan näin alisuorittamista....

Aloitettiin paikkamakuulla, 3min. Jälkikäteen ajateltuna Risalla oli vähän liikaa kierroksia ja muutenkin virittely oli puutteellista. Riesa siis nousi heti alussa, kävin palauttamassa maahan. Loppuajan makasi hienosti.
Seuruu oli aluksi ihan kamalaa, mutta parani loppua kohden. Remmiseuruuta pitää tehdä paljon enemmän, yleensä treenaan vapaana ja Riesa ei käsitä ollenkaan että herranjumala REMMISSÄ tehtäisiin jotain.

Seisomisessa vaikutti ihan siltä ettei Riesa edes kuullut käskyä.... Kun lisäsin hieman volyymia, jäi Riesa hienosti paikalleen. Mutta sitten koiran luo palatessa R väisti? Siis mitä helv, mä en kestä. Saatiin onnistumisia loppuun kuitenkin, eli ilmeisesti koko liike ei ole vielä menetetty.

Hypyssä oli myös melkoisia ongelmia, mitä tää nyt on... Ensin ei meinannut mennä yli lainkaan, ja sen jälkeen väisti taas palatessa. Tätä ei ole harrastanut ikinä joten olen melkoisen hämmentynyt tälläisestä toiminnasta.
Muutenkin ennakoi lähes aina seisomisen perusasennossa, vaikka yleensä treenatessa sanon itse "käsky" ja vapautan ilman perusasentoon ottamista.

Onneksi sentään luoksetulo oli oikein hieno (ei ennakoinut!) sekä maahanmeno moitteeton. Ihme pelleilyä kyllä, toivon että tämä ei tullut jäädäkseen.. Ensi torstaille on jo seuraavat treenit sovittu, silloin olisi syytä mennä hieman paremmin.

Lopuksi käytiin vielä pitkä lenkki aurinkoisessa metsässä, tollot sai juosta keskenään ja pikkukoira olikin kotona kohtalaisen väsynyt.

Priimatavaraa

2011-03-03T16:02:00.002+02:00

Mun piti laittaa tähän sellainen hieno print screen koiranetistä, mutta tulokset ei näy siellä vielä! Joten piti sitten heittää tähän onneton print screen lausunnosta.
MUTTA aivan mahtavaa, mun pieni kasvuvammainen kääpiöni, joka on koko elämänsä remunnut enemmän tai vähemmän terveellisesti, on terve!

Ennen kuvia rupesi itseä jo hirvittämään, koska Riesasta jäi tosiaan niiin pieni (41cm) enkä ole suuremmin rajoittanut sen liikuntaa tai kiipeilyä lumikunoksilla tms. Ihan mahtijuttu kuitenkin, nyt voidaan huoletta harrastaa!

en silti ehdi jarruttaa

2011-03-02T19:18:00.000+02:00

Hiihtolomaviikko meni myös harrastusten osalta taukoillessa, mutta pieni tauko tekee joskus hyvää. Sunnuntaina kuitenkin aktivoiduttiin, ja kaivettiin pitkästä aikaa vaakku pakkasesta. Mitään kummoista treeniä ei lumikinosten keskellä voi kuvitella tekevänsä, mutta pientä mieleenpalauttelua voi tuollakin harrastaa.
Vaakku nousi hyvin, ja tuli käteen asti joten ei ongelmia.

Maanantaina liideltiin ylläolevaa rataa pätkittynä, rengas oli vaihdettu pöydäksi ja 5 oli tavallinen hyppy.
Alku rullasi hyvin, mutta seisaputkelta Riesa tuli aina jotenkin mun mukaan eikä hakenut kunnolla. Mitkään haltuunotot ennen putkea, tai ylipäätään selkeästi näyttäminen ei tuntunut auttavan, kunnes Riesa jotenkin vain keksi sen putken. Jälkikäteen mietin, että ehkä oma ajatus oli liikaa koirassa, eikä seuraavassa esteessä jonka vuoksi tein sitten jotain pientä ja huomaamatonta minkä Riesa (liiankin) ohjaajaherkkänä koirana luki.

Kepit sujuvat toiselta puolelta jo varsin mallikkaasti, apukättä täytyy pitää vierellä mutta ei juuri muuta. Ysiputkeen haki toki hyvin, ei edes yrittänyt aalle vaikka kontaktihullu onkin. Kymppihypylle haki myös aivan tajuttoman makeesti vaikka itse olinkin vähän jäljessä. A ok, pöydälle Riesa myös hakee hirveän hyvin, vaikkei sitä juuri olla treenattukkaan. Toki se joskus koittaa tarjota siinä 2on2off, ehh...

Pitäisi ehkä ulkoiluttaa kameraa useammin, niin ei tarvitsisi käyttää pentukuvia..

Pöydältä lähetin 13 ja 14 hypyille, ja menin vastaan keppein alkuun niin päin että pääsen siitä suoraan heittämään putkeen. Näin päin kepit on Riesalle selvästi hankalampi, reeniä siis.

18 hyppy ei ollut aivan putken edessä, vaan enemmän hyppyyn 13 päin. Putkelta piti kuitenkin pinkoa sen minkä jaloista pääsi, ja ipana haki hirveän hienosti. Kokeiltiin tähän myös niin että leikkasin 18 takana, ja se sujui ehkä paremmin.
20 pakkovalssilla ja siitä loppuun hyvin. Kerran Riesa kuitenkin tippui puomilta putken päälle, err.. Otettiin puomi uusiksi ja lopettiin siihen, vaikkei R näyttänyt koko putoamista edes huomanneen.

Luustokuvat

2011-02-21T19:43:00.003+02:00

Tätä päivää on odotettu pelonsekaisin tuntein.. Onneksi kuvannut eläinlääkäri Per Axelson ei nähnyt luustossa mitään vikaa, ja silmät olivat kaikinpuolin terveet. Toivottavasti tulokset eivät muutu liitossa.

Kuvat voi klikata isommaksi.

hetkittäin piinaa

2011-02-17T15:30:00.000+02:00

Pakkaslukemat ovat viime aikoina pysytelleet niin korkealla, että treenaaminen on jäänyt ihan minimiin. Lämmin halli onneksi mahdollistaa aksaamisen, vaikka lämmitellessä tuntui ettei tästä tule yhtään mitään. Ylläoleva rata kuitenkin maanantain reeneissä, toisella radalla vain eteenmenotreeniä.

Kokoajan lisääntyy se tunne, että koira on ihan oikeasti hanskassa ja me osataan. Nyt me jo tehdään rataa yhdessä, enkä mä keskity vain pitämään Riesaa jotenkuten hallussa ja tyrkkämään oikealle esteelle ;p

Kolmosen takaakierto tehtiin ensin "etupuolelta", eli samalta puolelta missä kakkoshyppykin on. Kuvittelin sen olevan sujuvampi, mutta samalla koiran vauhti ehkä vähän hidastui vaikka sainkin sen hyvin putkeen jne. Kokeiltiin siis toiselta (eli puomin) puolelta, joka olikin paljon sujuvampi. Itse pystyin lähettämään koiran hypylle ilman vauhdin tökkimistä ja muutenkin oli oikein näppärä. Ajallisesti ehkä aika samoissa lukemissa, mutta sujuvuuden kannalta jälkimmäinen oli selvästi parempi.

Puomin kontakti oikein hyvä, ja putkeen lähettäminen onnistui hyvin. Aan kontakti ahdistaa kovin, menee vähän hiippailuksi. Maanantain (luustokuvien) jälkeen mietin mitä tälle tehdään, voi se toki korjaantua ihan itsekseen.
Kasihypyn kierrätin ensin puomin puolelta takaisin, ja kontaktihulluna Riesa olikin siellä puomilla.. Kierrätin toiselta puolelta, ja paljon parempi. Ohjaus oli vähän liiankin varovaista, "pelkään" liikaa kontakteille karkaamista.
Keinu oli tosi hieno, ensimmäisellä kerralla ei koskaan juuri himmaille. Huomasin ettei kestä kontaktilla ohijuoksua, vaikka muilla kontakteilla kestää. Pöytäkin ok, vaikka sitä ollaan treenattu hirmu vähän. Mun liike pysäyttää sen tosi tehokkasti.

Keppejä tehtiin hetki, alkaa olla jo ihan sujuvat vaikka vielä tarvitsee malttia. Olen jo nyt alkanut vahvistaa itsenäistä aloitusta, eli annan hakea kepit itse ja menen sitten mukaan. Sivussa tehtiin vielä kahdeksan kepin sarjaa.

Loppu otettiin takaaleikkaamalla 15 takana. Ensin Riesa ei lukenut muuria ollenkaan hypyksi, mutta parin toiston jälkeen Riesa haki senkin oikein hyvin. Eteni tosi hienosti itsenäisesti, eikä kysellyt yhtään.

Eteenmenoradalla (hyppy-pituus-hyppy) laitoin hypyt 45cm ja pituuden medimittaan. Namialustalle tuli ensin niin kiire, että ensimmäinen rima tuli alas, muissa ei ongelmaa. Toisella kerralla malttoi paremmin, ja hypytkin oli varsin sujuvia vaikka korkeus oli uusi. Pitkällä radalla tehtiin tuuttuun tapaan minirimoilla.

Ensi maanantai olisi vähän niin kuin tuomiopäivä, toivottavasti koira on terve ja harrastuksia saadaan jatkaa entiseen malliin.

mä joka päivä töitä teen

2011-02-10T22:08:00.000+02:00

Koeviikko, ja mitä teen? No en ainakaan lue, vaan treenaan! Ruotsin kakkoskurssin asiat ei yksinkertaisesti voita koirailua.

Tokoilun taholla ollaan keskitytty erilaisiin häiriöihin, luoksariin sekä perusasentojen ennakoimiseen.

Häiriöitä olen alkeellisesti luonut viljelemällä maan täyteen nameja ja heittelemällä palloa. Raukkaa kiusataan siis ihan urakalla.

Paikkamakuussa häiriönamit eivät haitanneet, ipana ehkä jopa hieman skarppasi niiden ansiosta. Riesalla on myös upouusi Back on Track, ei tule kylmä makoillessa.
Lopun perusasennossa kettu koitti karata nameille, murahdin jolloin korjasi itse. Palkkasin kädestä, ja malttoi odottaa seuraavillakin kerroilla.

Luoksarissa olen lähes kaikilla kerroilla palannut takaisin palkkaamaan ja vapauttanut ilman luoksetuloa. Nyt pysyy tosi hyvin, olen ottanut mukaan liikkurin käskyt ja kutakuinkin kaatuillut (terkkuja ohikulkijoille!). Lähteä saa vasta luvan kanssa, vaikka mä tekisin kärrynpyöriä.

Perusasennon annakointi on myös ollut treenilistalla. Varsinkin seisomisessa Riesa hakee pienestäkin vihjeestä perusasentoon. Vielä on paljon tehtävää, mutta eiköhän se treenillä. Jospa ipana oppisi samalla kuuntelemaan minkä käskyn oikein sanon!

Seuraava projekti olisi sitten seuraamisen juoksuosuus, vielä pitäisi kehittää toimintasuunnitelma.
Ylipäätään jonkinlainen treenisuunnitelma koko tokoilun osalta voisi olla ihan kannattava juttu. Liian usein lenkkien yhteydessä tulee treenattua sen kummempia etukäteen miettimättä.

2011-02-08T15:39:00.001+02:00

Ylläoleva rata eilen. Kannattaa klikata isommaksi.
Alun hypyt eivät olleet aivan noissa paikoissa, ja päädyin tekemään kakkosen jälkeen valssin. Videolla näkee että olin myöhässä.. Demin kanssa sitä ei niin huomannut, Riesa taas ehtii vetäistä isommankin lenkin. Puomi ihan hyvä. Vieläkin siltä puuttuu sellainen tietty raivo mitä etsin, mutta koko ajan paranee. Pysähdykset on aina hyviä.
Putkeen vienti oli ihan luokaton, hyh. Pituudelta putkeen ihan hyvä. Pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä kuin koira olisi hanskassa radalla.. Ehkä mä kuvittelen.

Keppejä hinkkattiin hetki. Se selvästi tietää mitä haetaan, mutta vielä ei ihan maltti riitä. Käsiavut siis mukana, saatiin kuitenkin tehtyä niin että pidän kättä vain paikallaan. Hakemista täytyy treenata neljän kepin sarjalla.

9-11 pätkällä se koira ei enää ollutkaan hallussa. Tein takaaleikkauksella, ja koitin ensin pientä vekkiä. Ei toiminut, luki sen kääntymiseksi toiseen suuntaan. Tässä tuli taas esille se kuinka en luottanut Riesan hakevan kymppihyppyä. Kokeilin kuitenkin niin että lähetän Riesan hypylle ja käännyn jo. Niinhän mä olisin Demin kanssa tehnyt, ja Riesallekkin se toimi tosi hyvin. Kaarros nyt vähän valui, mutta ei yhtä pahasti kuin muilla kerroilla.

Toinen rata oli putki-a erottelua. Ipanalla oli liian kova veto aalle, mutta saatiin se kuitenkin onnistumaan. Aan alla oli taas sellainen S-putki, joka oli taas toiseen suuntaan vähän outo. Nämä nyt tehotreeniin.

Rimat oli ekaa kertaa 40cm ja aluksi hyppy oli vähän hakusessa mutta parantui loppua kohden.

Möllitoko

2011-02-06T15:23:00.002+02:00

Riesan ja samalla mun ensimmäinen möllitoko käytiin tänään Turussa. Tuomarina oli tokon ylituomari Tuija Sere, joka ei ylimääräisiä pisteitä jaellut. Riesa teki ihan ok siihen nähden että tämä oli ensimmäinen kerta liikkuroituna, ja paikka oli täysin vieras.

Luoksepäästävyys 9 Ei olla ikinä tehty, palkkailin mutta tuomari ei miinustanut enempää.
Paikkamakuu 9 Riesa makasi collien ja holskun välissä. Jäi vähän vinoon. Meni ehkä 10s. kunnes collie nousi ja kävi moikkaamassa Riesaa. Ipana ei ymmärrettävästi kestänyt, vaan nousi. Toisella puolella ollut holsku nousi ilmeisesti myös, ja urokset siinä sitten tappelivat.. Kehästä ulos, ja kohta uusi yritys erilaisella kokoonpanolla. Nyt Riesa jäi hyvin. Vieressä ollut collie nousi ja meni omistajansa luo, toisella puolella ollut dopperi piippasi koko ajan.. Riesakin oli hieman levoton, haisteli ympärilleen mutta pysyi kuitenkin.
Seuraaminen remmissä 7 Plaah. Seuruu on meillä aina hyvä, mutta nyt meni vähän kehnosti. Puoleen väliin hyvää seuruuta, sitten löysi jonkun hajun jota meinasi jäädä haistelemaan. Tämän seurauksena täykkäri ihan pipariksi. Juoksussa irtosi tosi rumasti sivuttaissuunnassa. Tuomarin mukaan seuruu oli haistelua lukuunottamatta hyvää, mutta mulla kiristyi remmi. Hups. Sen takia ilmeisesti vähensi aika rankasti.
Seuraaminen vapaana 9 Jee, nyt jo paljon parempi. Juoksussa irtosi taas, mutta muuten hyvää.
Seuraamisesta maahanmeno 9 Tippui hyvin, mutta haisteli ihan vähän takaisin tullessa, mistä pistevähennys.
Luoksetulo 0 Arrg, lähti ilman lupaa.. Tämä on ollut meillä ennenkin ongelmana.
Seuraamisesta seisominen 8 Pysähtyi hyvin, mutta kun käännyin meinasi tulla luo.. Otti pari askelta, tajusi sitten ettei mennyt ihan näin.
Hyppy 7½ Ei olla ikinä tehty oikealla tokohypyllä, joten annoin tosi voimakkaan vartaloavun. Muuten hyvä, olisi varmaan sujunut ilman apujakin.
Kokonaisvaikutus 9 Tuomarin mukaan hyvää ja iloista työskentelyä, hyvää yhteistyötä ja koira tekee mielellään mun kanssa. Pikkujuttuja pitää vielä treenata.
ALO2 144p.

Nyt tiedetään mitä täytyy treenata. Ennakoi hieman liikaa juuri tossa luoksarissa, ja joskus perusasennoissakin.
Saatiin kuitenkin selville että luoksepäästävyyttä ja hyppyä lukuunottamatta ollaan täysin koevalmiita, kunhan tehdään ensin vähän hienosäätöä. Eli eiköhän me kevään kokeisiin tähdätä.

// video:

Treenilistalle siis mun vartaloavut, häiriöhajut, seuraamisen juoksuosuus ja ennakointi.

bonusta ja plussaa

2011-02-04T16:07:00.001+02:00

Kesä missä olet?
Olen totaalisen kyllästynyt siihen että treeneissä saa pelätä sormien tippuvan kesken leikin, sekä siihen että tennispallot tuppaavat katoamaan lumihankeen! Onneksi Riesa on suhteellisen näppärä eläin, ja löytää pallot lähes aina. Demillä en edes kokeile, lumipenkoissa hyppiminen on kivempaa kuin pallon etsintä..

Pakkanen ei vieläkään estä treenaamista, ja Riesa on edistynyt ihan hurjasti. Demi tokoilee tuttuun tapaansa päin honkia, mutta en ressaa.

Pikkukettu teki pari päivää takaperin kokeenomaisen treenin ilman hyppyä. Palkkaamattomuus ei ollut mikään ongelma, se vaan tykkää tehdä ja tekeekin varsin loistavalla moottorilla. Paikkamakuussa Riesalle meinaa tulla vähän kylmä, onneksi maanantaina saapuu Back on track-loimi jota ipana saa pitää makoillessa. R on kaiken lisäksi aivan totaalisen kalju, mikä ei varmasti auta asiaa..

Viime aikoina ollaan treenattu kaukoja ja luoksarin pysäytystä. Kaukoihin saatiin lisää etäisyyttää ja pallopalkan ansiosta vaihdot ovat varsin täpäköitä. Voisi toki samalla opettaa ne voittajan kaketkin, avokaket saatiin niin nopeasti kasaan.
Luoksarin pysätyksessä olen käyttänyt pallopalkkaa, ja ipana stoppaa varsin näppärästi. Ajattelin käyttää kokeissa käsimerkkiä. Veikkaan että reagoi siihen paremmin kuin suulliseen käskyyn.

Jäävien loppuasentoja ollaan myös treenattu ahkerasti. Olin palkkaillut sitä niin paljon itse liikkeestä, ettei se osannut pysyä paikallaan kun palasin vierelle.. Treeni tuottaa tulosta, ja nyt nämäkin liikkeet ovat aikalailla valmiita.

Pahvinen tokohyppy valmistui viimein. Siinä on enemmän jesaria kuin pahvia, mutta eiköhän tuo asiansa aja. Ja Riespulla onkin hyppy jo aikalailla hallussa. Alussa se kyseli hirveästi lupaa, luulen sen johtuvan siitä että agilityssä mukana on aina mun ääni ja vähintään pieni liike. ..Ja mullehan se vasta onkin vaikeaa pysyä paikoillaan..
Hetken naksuttelun jälkeen Riesa rupesi kuitenkin loikkimaan hypyn yli varsin mallikkaasti ja vähän liiankin innoissaan. Seisominen hypyn toisella puolella ei kuitenkaan ole ongelma.
Kohta kokeisiin?

2011-02-01T12:58:00.000+02:00

Seuralle hankittiin oma videokamera, ja pakkohan sitä oli sitten hyödyntää. Valitettavasti pienentäessä videot vähän mössääntyivät, mutta eiköhän tuosta selvää saa.

Loppua kohti vähän hyydyttiin, ja varsinkin viimeisellä pätkällä pomputtaa tosi rumasti. Lisäksi alun kaltaisia ahtaita kohtia pitää treenata, siinä Riesa ei jotenkin osannut yhtään rytmittää hyppyänsä vaan hyppää miten sattuu. Muuten tuntui ainakin tosi kivalta mennä, eikä se hullummalta näyttänytkään.

Pidempi rata oli ylläoleva. Alkuun otettiin vain keinua, se ei ole aivan sellainen kuin haluaisin mutta eiköhän meillä ole aikaa treenata. Ennen luustokuvia en viitsisi hirveästi keinua treenailla, jos sieltä tuleekin jotain yllätyksiä..

Leijeröinnissä käytettiin namialustaa apuna, eli namit kutosen taakse. Ensin Riesa meni hypyn ohi, mutta otin pari kertaa pelkkiä lähetyksiä putken suulta jonka jälkeen rupesi rullaamaan. Leijeröinnit pitää opettaa Riesalle, koska Deeku ei osaa ja sekös välillä ärsytti.

Jatkettiin kepeille asti, aan kontakti hyvä. Kepitkin hyvin, vaikka haluaisin jo häivyttää käsiavut..
14 putki oli taas tosi omituinen, näitä pitää ehdottomasti treenata! Saatiin onnistumaan kun jätin namin loppuun ja tyrkkäsin koiran putkeen. Sen jälkeen ei ongelmia.
Takaisin tullessa (19) putki olikin taas outo.. Ja jälleen namia loppuun jne. Treeniä, treeniä.
Puomi ihan hyvä, vielä toivoisin sille vauhtia ja raivoa lisää, mutta eiköhän varmuuden myötä tule kummatkin.

tee-se-itse

2011-01-28T20:34:00.001+02:00

Valtavasta pahvilaatikosta piti tulla tokohyppy. Ei muuta kuin mattoveitsi käteen ja hommiin. Ei muuten ollutkaan ihan niin yksikertaista.. Noh, onneksi jeesusteippi pitää kasassa lähes mitä vain, ja hypystä puuttuu enää vain yksi jalka.
Treenaamista se ei tietenkään estä, koska hökötys pysyy jotenkuten pystyssä. Riesalla kesti hetki tajuta, että sen yli tosiaankin hypätään. Sen jälkeen sujuikin varsin mallikkaasti. Riesa jää melko luonnostaan seisomaan hypyn jälkeen, ja hetken naksuttelun jälkeen saatiin liike tosi hyvälle mallille.

Aloiteltiin myös kaukoja! Olin laiska ja päätin, että opetan seisomisen vasta jos (kun!) päädytään ylempiin luokkiin. Avo-kaket on Riesalle niin helppo juttu, että mennään sieltä mistä aita on matalin. Ehkä opetan sille ne joskus uudestaan takajalkatargetin kera!
Vaihdon sujuivat siis varsin ongelmitta, välimatkaa 1-2m. Nyt vaan lisää etäisyyttä.

Sunnuntaina Turussa käytiin reenailemassa rantsussa, porukkaa oli melko paljon ja ipana oli kamala. Heti kun otin siltä remmin pois, kettu lähti innoissaan painamaan rantsua ympäri.. Ei mennyt ihmisten luo, kunhan halusi spurttailla. Tuli kyllä käskystä takaisin.
Itse tein sen virheen, että lähdin melko kylmiltään seuruuttamaan. Tulihan tuo mukana, mutta melko matkalaukkuna. Käännökset valui, ja katse harhaili. Huoh. Mutta tästä opittiin, että ensin sen kanssa pitää tehdä jotain pikkujuttuja!

Hetken reenailun jälkeen pikkuketulla syttyi lamppu pässä, ja se liimautui vasempaan jalkaan kiinni. Sen jälkeen olikin astetta perempaa seuruuta, vaikkei parasta Riesaa kuitenkaan.
Luoksetulo ja jäävät ok, mutta videolta paljastuu vartaloavut! Höh, oma liike siis syyniin!

mieletön

2011-01-25T21:47:00.000+02:00

Wow, mikä Riesa!
Rata eilen oli ylläoleva, miinus kymppihyppy. Koitin alusta asti asennoitua niin että Riesa kyllä osaa, pitää vain luottaa. Menin 1 ja 2 hyppyjen väliin, tarkoituksena tehdä valssi ennen kolmoshyppyä. Riesa lähti niin pirun kovaa mun liikkeeseen että valssasin vasta joskus kun R oli riman päällä... Eihän sellainen tuota käännä yhtään, joten ipana taisi päätyä neloshypylle asti :D Tosi hienosti se kuitenkin irtosi, joten ei muuta kuin nakkia naamaan ja uudestaan. Nyt muistin jopa aloittaa sen valssin oikea-aikaisesti ja kettu kääntyi tosi nätisti. Palkka tässä.
Kolmoselle olisi varmasti toiminut takaaleikkauskin, mutta noista valsseista pitää palkata tosi paljon. Jarrua kun ei ole..

Seuraavaksi 3-5, valssi nelosen jälkeen ja tuli tosi hyvin mukaan. Pitää vain aloittaa riittävän ajoissa. Vitosen jälkeen palkka.

Lopun välisvedot menivät hyvin, jos heitin ysihypylle sylkkärillä. Muuten en ehdi millään. Nyt mentiin 30cm rimoilla, toivon että tulevaisuudessa korkeamman hypyt hieman hidastavat.. Ja toki sitten varmuuden myötä voin pysyä kauempana ja saada niin enemmän aikaa..
Nyt se irtosi seiskahypylle melko vaihtelevasti, joskus kääntyi juuri ennen hyppyä. Rupesin jarruttamaan liian aikaisin, jolloin Riesa ei suorita estettä. Toisilla kerroilla käytin liian aikaisin vastakkaista kättä, mikä sitten käänsi koiran.
Muuten radasta jäi tosi hyvä fiilis, molemmilla oli hirmu kivaa, itse liikuin paremmin ja mulla oli taas se kiituri mikä aina ennenkin.

Toinen rata näytti tältä. Tehtiin tietenkin pätkissä, ja tässä olikin Riesalle hirmu hyviä juttuja.
Alussa tehtiin neloshypylle asti, takaaleikaten sen takana. Ensin taisi mennä vähän pitkäksi ennen kolmosta, mutta toisella kerralla meni ihan nappiin.

Seuraavaksi 5-7. Aan kontakti hyvä, putkeen vein "ulkokautta" taisi hakea senkin ihan okei. Seiskaputki olikin vähän oudompi juttu. Tuli ensin pari kertaa takaisin, mutta saatiin sitten onnistumaan. Pitää muistaa tehdä sen kanssa muitakin kuin niitä perinteisiä mutkaputkia!

Kepit alkaa olla tosi jees. Sorruin siis vispaamaan ja vaikka en tykkääkään siitä tavasta yhtään, niin Riesa alkaa tajuta tosi hyvin. Se ei pompi lainkaan käden perässä, vaan pujottelee selvästi nimenomaan pyrkien eteenpäin. Tarvitsee tietysti vielä käsiapua, mutta veikkaan että sitäkin päästään ihan juuri häivyttämään pois. Kulmia ajattelin treenata 4 kepin sarjalla heti kun pujottelu onnistuu ilman suurempia apuja.

Muuria taidettiin ottaa ihan ensimmäisiä kertoja, ei ongelmia. Vein vahingossa väärään päähän, mutta en jäänyt jankkaamaan uudestaan kun meni niin nätisti.
Puomi ok, ja siitä putkeen. Aalle en jarrannut tarpeeksi, ja veti sitten lentona.. Pikkujutut ei sitä hetkauta, joten uudestaan vaan. Nyt nätisti.
17 hypyllä takaaleikkaus tuotti ongelmia. Mulle siis, ei koiralle. Mä itse jätin ohjauksen jotenkin kesken kun ajatukset oli jo seuraavalla hypyllä. Lisäksi multa jää tosi helposti puuttumaan käsky, minkä Riesa tarvitsee. Demin kanssa en paljoa estekäskyjä tuollaisissa tilanteissa käyttänyt, joten nyt olisi aika opetella. Saatiin se kuitenkin pienellä hienosäädöllä menemään hyvin.

Loppuun otettiin vielä puomia niin että nami odotta vähän matkan päässä. Ei toimi. Jouduin pysäyttämään sen remmillä, mitä en halua. Sen pitää pysähtyä itse ilman apuja. Varmaan lelu toimisi näissä paremmin. Tehtiin sitten niin että Riesan pysähdyttyä heitin namin eteenpäin ja hetken päästä vapautin. Luulen että tämä saa puomiin paremmin vauhtia. Pitää muistaa palkkailla myös maahan, ettei aina ole rynnimässä eteenpäin.
Lisäksi ajattelin tehdä ihan alkeisharjoutksia naksun ja laatikon kanssa.

demi and pain in the ass

2011-01-23T02:53:00.002+02:00

Demiltä paloi pitkästä aikaa pinna ja sain viskoa koiria eri huoneisiin. Onneksi pääsin heti väliin, ja kiista loppui lyhyeen. Riesa on ollut viimeaikoina Demiä kohtaan hirveän nöyrä, eikä Demin ole tarvinnnut kuin vilkaista pahasti niin Riepu luikkii takavasemmalle. Kumma juttu siis. Ollaan taaskin Turussa, ja veikkaisin että matkustaminen ja kolme muuta koiraa streessa tms. kuitenkin sen verran että välit kiristyy. Demi oli tilanteessa muutenkin kierroksilla, ehkä se päätti vain huvikseen pölläyttää kakaraa kun vieressä oli...

Päätin että Deekulla on jotain patoutunutta energiaa, ja pitkästä aikaa tokoiltiin. Ei osannut enää kääntyä eikä seistä, jesjes. Sahattiin siinä sitten pientä aurattua pätkää edestakaisin varmaan parikymmentä kertaa kun mummulla oli niin kivvaa. Maahanmeno hieno, seisomisessa meni istumaan. En jaksanut välittää, istukoot. Luoksetulo muuten tosi kiva, mutta perusasento oli "vähän" vino... En välittänyt tästäkään, vaan biletin samalla tavalla kun kympin luoksaristakin. Ei se kuitenkaan ikinä kisaa, pääasia että on hauskaa. Alan selvästi pehmetä.


Joku vanha ja miljoonaan otteeseen nähty kuva, © Saara

Riesan kanssa ei pehmoiltu, ja kakarastahan on tullut niin hieno että melkein itkettää. Se jaksaa nykyään hirveän pitkiä seuruukaavioita (marraskuussa meni vaan muutamia askelia..), alon kaavioiden pitäisi olla ihan piece of cake. Yritän tehdä myös niitä lyhyitä pätkiä ettei koko homma ala maistumaan puulta. Palkkamattomuus ei ole ongelma, se palkkaa itse itsensä iskemällä hampaansa mun lapaseen.. Valitettavasti se ei välitä onko kädessä lapasta vai ei.

Jäävät tosi hyvät, alussa vähän sekoili maahanmenon kanssa mutta tajusi pian kuunnellakkin. Yhteen otteeseen mulla meni käskytkin sekaisin, ja sanoin seisomiskäskyn maahanmenon äänenpainoilla. Riesaa ei pikkujutut hetkauttaneet, jes.

Luoksari olisi hirveän hieno, jos koira viitsisi odottaa sitä luoksetulokäskyä.. Pitää ilmeisesti käydä palkkailemassa ihan pelkästä istumisesta, ja ehdottomasti saada joku liikkuroimaan ettei reagoi jo liikkurin käskyyn. Kivahan se on kun intoa löytyy...

Paikkamakuussa vähän käämäsin, tein liian pitkää (3min) ja koira nousi, mur. Maa on tietysti kylmä, joten en yhtään ihmettele. Palataan silti varmuuden vuoksi pari askelta taaksepäin, lyhennän matkaa. Silloin Riesalla on ehkä korkeampi kynnys nousta ylös vaikka kuinka paleltaisi.

olin piilottanut tekojalkaani harppuunan

2011-01-18T21:33:00.000+02:00

Eilen treenattiin, ja loppuun otettiin vielä videokuvaa todisteeksi mun osaamattomuudesta. On se kumma kun ei kuudessa vuodessa opi ohjaamaan. Kyllähän sitä Demiä ohjaisi, mutta kun pistetään radalle medikokoinen sähikäinen jonka estevarmuus on täysin eri tasolla...

Treenien loppupuolella valjastin tosiaan Sannan kameran taakse, ja videolla Riesa näyttää medikokoiselta laiskiaiselta jos vertaa siihen nopeuteen mikä siitä lähtee irti... (Tämä on tietysti vain osa projektia jossa on tarkoitus luoda vääränläinen mielikuva kanssakilpailijoille. Tai sitten ei.)

Inhottaa tuo sen puomin kontakti. Pysähtyy tosi hienosti kovemmassakin vauhdissa, mutta voisi toki useammin käyttää sitä kovempaakin vauhtia. Hirveän vähän meillä on toistoja kokonaisella puomilla, joten on kai ihan ymmärrettävää että menee varovaisemmin. Eli varmuutta, kakarahan se on.

Toinen pätkä meni ok. Tehtiin neljän suoraa ym. helppoja juttuja.
Koutsaamani ryhmän jälkeen jäi vielä hetki aikaa, joten me otettiin vielä alun neljän suoraa (hypyt kaaressa) niin että olin toisella puolella kuin edellisellä kerralla. No eipä onnistunut, meni aina jostain ohi tai en ehtinyt. "Hieman" masensi kun ei saatu edes noin alkeellista juttua vietyä läpi, vaikka ihan varmasti me osataan se ja paljon enemmänkin!

Onneksi nämä tuli videolle, ja näinkin mikä mättää. Liike. Riesalla ei luonnollisesti ole vielä taitoa suorittaa jokaista estettä mikä nokan eteen tai edes lähelle osuu (kuten Demillä), vaan se suorittaa esteet mitkä sille selvästi näytetään ja sen jälkeen se tulee luo kysymään lisäohjeita tai palkkaa.
Kutsin siis jossain kakkos- ja kolmosesteen välissä - ja jäin tönöttämään paikalleni. Vasta kun Riesa hyppää kakkoshyppyä, lähden liikkelle. Ja sehän ei riitä. Jos olisin lähtenyt liikkeelle samaan aikaan Riesan kanssa ja ehkä jossain kohtaa heittänyt vastakkaista kättä peliin, olisin saanut pätkän tehtyä helposti, ja ehtinyt vielä heittämään koiran sille neljännellekkin hypylle. Riesa osaisi, en vaan luota. Huoh.

Älyttömyydet minun osalta jatkuu. Kun viimein päästiin sille neljännelle esteelle ja koiran olisi sen pitkän välimatkan vuoksi pitänyt irrota aika tavalla, huusin täällä. Siis mitä hittoa? Ei näin.
Loppuun saatiin kuitenkin onnistumisia, ja videoiden analysoimisen jälkeen sitä on itsekkin viisaampi.
Riesa ei ole Demi, eikä sitä niin pidä edes ohjata. Se osaa lukea rataa ja irrotta, joten mun täytyy ruveta luottamaan siihen.Hyvä tästä tulee. Ehkä. (kuinka monessa postauksessa olenkaan hokenut tätä....) Demin kanssa olin alussa vielä huonompi, ja siitäkin tuli ihan hyvä.

Riesaa ei onneksi mun epäonnistumiset paljoa hetkauta. Se saa aina palkan ja tulee voittajana maaliin, olin mä tyrinyt kuinka pahasti tahansa.

tokojuttuja

2011-01-16T17:49:00.000+02:00

Joku sanoi ettei -20 todellakaan treenata. Meidät kuitenkin löytää tuttuun tapaan parkkipaikalta näpit jäässä ja hampaat kalisten. Toko se on kivaa..

Riesaa ei kylmyys haitannut ja se teki oikein kivasti.
Alussa tehtiin lyhyitä seuruupätkiä keskittyen lähinnä käännöksiin. Kaikki muut menee oikein näppärästi, mutta täykkäri (vasemmalle) tulee varmasti vielä joskus ongelmaksi.. Riesa lähtee pyörimään sellaisella innolla että joskus pyörii vähän liikaakin ja päätyy esim. mun jalkojen väliin seuraamaan. Sitten se miettii että mikäs tässä nyt mättää..

Jäävät toimii tai ei toimi. Riesa ei vaan aina kuuntele ja jos ei ole ihan varma mitä sanoin, niin menee istumaan.. Eikä me olla edes treenattu liikkestä istumista? Sisällä olen koittanut saada jonkun lampun syttymään sen päähän käskemällä sitä vain satunnaisessa järjestyksessä istumaan, maahan tai seisomaan. Ehkä se on auttanutkin, ja nyt on ainakin istuminen jäänyt pois. Maahanmenossa olen varmuuden vuoksi käyttänyt vartaloapuja että saataisin varmasti onnistumisia.
Luoksetulo ok, ollaan jopa aloitettu luoksarin pysähtymisen opettelua...

Treenin lopussa huomasin kivoja häiriöihmisiä, ja keksinkin kokeilla miten Riesa kestää kaksi alon kaaviota ilman varsinaista palkkaa välissä. Penska oli ihan intona, ja olisi varmaan kestänyt kolmannenkin siihen perään.. Nyt vaan paikkamakuu satavarmaksi, jääviin lisää treeniä, hypyn opettaminen ja keväällä kisoihin! Onneksi mulle on tulossa tänne iso pahvilaatikko josta voin tehdä tyylikkään tee-se-itse tokohypyn.

Maanantaina agitettiin hallilla. En vaan osa. Ipana on hieno (ja sillä on tajuttoman upeat kontaktit!), mutta mä voisin toki opetella suunnittelemaan ohjaukset vähän paremmin ja sitten vaikka ohjaamaan sen suunnitelman mukaan. Noh, huomenna taas hallille. Luvassa takaaleikkaustreeniä, suorajuoksua ja hyppyneliötä.

Riesa 1v.

2011-01-06T00:01:00.010+02:00

Onnea kääpiö!
Vuodessa Riesasta on kuoriutunut varsin pätevä elikko. Pikkukettu on aikalailla juuri sellainen harrastuskaveri mitä vuosi sitten etsinkin. Se omistaa varsin kivan moottorin, tykkää tehdä ja palkkautuu melkein mistä tahansa. Viime aikoina se on osoittanut merkkejä pienestä häiriöherkkyydestä, mutta uskoisin senkin parantuvan iän myötä. Kokonaisuutena se on kuitenkin oikein mukava ja vauhdikas harrastuskaveri, jonka kanssa on kiva treenata.
Vauhtia on tietysti joskus vähän liikaakin, mutta ei auta muu kuin opetella pysymään perässä. Toivotaan että aivotkin ehtivät matkaan kun likka pistelee korvat hulmuten menemään.

Arjessa Riesa on melko helppo tapaus. Riesa on suhteellisen nöyrä, vaikka onkin viime aikoina kokeillut rajojaan - niin kuin varmasti melkein jokainen teinikoira.
Se ei ole lainkaan samanlainen kiero paskiainen kuten Demi, joten sen kanssa on myöskin selvitty huomattavasti helpommalla kuin mitä etukäteen odotin. Tietysti senkin kanssa on ollut omat ongelmat, mutta ne tuntuvat varsin pikkujutuilta Demin jälkeen.

Tämän vuoden tavoitteet onkin jo listattu alempana, katsellaan mitä tuleva vuosi tuo tullessaan!

lost case

2011-01-04T19:07:00.001+02:00

Agility Riesan kanssa on.. Hauskaa..? Kamalaa..? Ainakin se palauttaa tehokkaasti maan pinnalle, jos on joskus kuvitellut osaavansa ohjata. Onhan sen kanssa myös hauskaa. Kamalaakin, ja joskus erittäin turhauttavaa.
Riesassa itsessä ei ole mitään vikaa, se on aivan uskomattoman hieno pieni agilitykoira.

Eilen siis tosiaan treenattiin. Alussa oli lupaavasti suora putki, joka on Riesan kanssa ihan hirveä. Onneksi se oli alussa, eli pääsin ottamaan etumatkaa. Sen putken takia piti ihan oikeasti keskittyä siihen että pinkoo minkä kintuista pääsi, ja ensin meinasikin vähän kaikki muu unohtua. Turhauttavaa tehdä niin "alkeellisia" mokia, ja heti itsekin tajuaa että enhän minä edes ohjannut sitä koiraa.

Saatiin kuitenkin jatkettua kun otin vähän lisää etumatkaa. Putken jälkeen koira meinasi tulla jaloille, mutta ihan okei kuitenkin. Siinä oli hyppyhässäkkä johon sisältyi yksi takaakiertokohta. Pakkovalssilla kaarrokset venyi ihan törkeesti, mutta ehdin kuitenkin ajoissa viemään koiran eteenpäin.
Saksalaisella pikkukettu kääntyi vähän liiankin voimakkaasti... Se kuitenkin toimi tosi hyvin kun muistin antaa tilaa ja liikkua kunnolla. Siinä oli vaan sellainen ongelma etten saanut lainkaan etumatkaa. Onneksi Riesa on salaa treenannut mm. irtoamista ja sehän haki pimeään putkikulmaan tosi makeesti!
Loppuun vielä pari takaaleikkausta ja pieni oli tosi pätevä ! Ehkä kolmas kerta kun niitä treenattiin, ja ipana menee niin kuin aina olisi osannut.

Keinua tehtiin harjoituskeinulla, joka on siis tavalliseen keinuun verrattuna ihan minimaalinen. Nopeasti Riesa tajusi, että keinu tosiaan keikkaa. Jossain välissä rupesi vähän jännittämäänkin, mutta olin pahis ja vaadin. Sen jälkeen se ei ollutkaan yhtään pelottava. Normikeinuakin tehtiin, ja sekin sujui ongelmitta.
Aa sujuu hyvin. Viime kerralla sillä oli vähän aalla pysähtyminen hukassa, mutta nyt se ei ollut ongelma.
Alkeisrengastakin (kehikko puuttuu) tehtiin jonkin verran, ja hyvinhän tuo osasi kun lihapulla/pallo odotti toisella puolella. Tehtiin vähän eri kulmiakin, koska se ei kuitenkaan radalla aina tule täysin suorasta kulmasta renkaalle.

Hyvä siitä tulee (toivossa on hyvä elää). Kaikilla muilla esteillä on selvät suunnitelmat, mutta tikkurivistö aiheuttaa päänvaivaa. Minä en tykkää apuvälineistä, joten ohjurit/verkot/kaaret on pois suljettu. Kujiin/vinoihin ei ole mahdollisuutta, 2x2 on liian työläs eikä vispaaminenkaan oikein sytytä.
Ehdotuksia? :D

ps. luustokuvat 21.2. whii, jännittää.

hei sillä laillahan se toimii

2010-12-30T17:28:00.001+02:00

Kyllä tuosta ipanasta vielä tokopiski leivotaan. Huomaan yhä useammin miettiväni mm. ruudun ja tunnarin opetustapoja vaikka Riesanhan piti tokoilla vaan ne helpot alemmat luokat...

Tiistaina suunnattiin tokoilemaan Marian ja Remun luo. Käytiin siellä viimeksi kuukausi sitten ja ollaankin sen jälkeen treenattu ahkerasti. Edistystä on tapahtunut huimasti, kesän kokeet here we come.

Aloitettiin paikkamakuulla. Riesa ei ole koskaan tehnyt paikkamakuuta muun kuin Demin kanssa, mutta Remu ei näyttänyt häiritsevän. Riesa oli vähän liiankin kierroksilla koiria jättäessä, ja nousi kun lähdin palkkaamaan. Possu! Muuten taisi pysyä ihan hyvin. Ei välittänyt vaikka Maria kävi palkkailemassa ym. Remua.

Maria heitti Remun sisään ja me aloitettiin seuruupätkillä. Riesa seuraa muuten hyvin, mutta lähtee keulimaan vähän turhan helposti. Viimeksi ongelmana oli jätättäminen, joten nyt pitäisi löytää joku kultainen keskitie. Sen lisäksi ruvetaan hiomaan käännöksiä ja vauhdin muutoksia.
Perusasennoissa Riesa taas possuili. Istui ihan vinoon. Erehdyin kerran palkkaamaan oikeasta kädestä, mikä nyt ei ainakaan auttanut. Treenilistaan siis suora perusasento ilman vartaloapuja.

Luoksetulo toimii tosi kivasti. Ei olla juurikaan treenattu, mutta perusasentoonhan se tulee melkein mistä kulmasta vain (suoraan osuminen on eri juttu). Ainoa ongelma on ollut liian suuri vauhti. Homma ei oikein pelitä jos koira käy minun selän takana parin metrin lenkin viallisen jarrun takia.
Lisäksi pitää opettaa se kuuntelemaan.. Tärkeintä ei ole tehdä jotain kun minä aukaisen suun, vaan kuunnella ja toimia sitten. Jätän sen luoksetulossa sanomalla vain istu ja maahanmenossa maahan, yleensä se tekee sitten ihan päinvastoin.

Kotona ollaan treenattu liikkeestä seisomista ja likka handlaa homman ihan okei käsimerkin ja käskyn kanssa. Nyt vaan hiomaan käsimerkkiä pois.
Maahanmenoa ruvetaan tekemään vasta kun seisominen on kunnossa. Veikkaisin maahanmenon kuitenkin olevan Riesalle huomattavasti helpompi liike, koska maahanmeno on sille muuten tuttu.

Onnea Demi 10v.

2010-12-26T17:02:00.002+02:00

Deekun synttäripäivä alkoi kevyesti rähinällä, saldona rei'ät molemmissa ranteissa. Toivottavasti eivät turpoa samaan malliin kuin pohje. Voisi olla astetta mielenkiintoisemman näköistä.

Viisi päivää Turussa, kaksi yhteenottoa. Pari viikkoa kotona, sielläkin sama saldo. Päättelen, että epävarma Riesa aloittaa helpommin rähinän täällä, jossa jännittyneessä tilanteessa joku viidestä koirasta voi esim. haukahtaa, ja se on menoa sitten. Hu hu, mutta ainakin haba kasvaa kun roikottaa molemmissa käsissä yhtä rähjäävää tolleria...

Deekulla ei vielä ikä juuri päina. Naama on hieman harmaantunut, eikä se välttämättä enää juoksentele metsässä yhtä päättömästi. Muuten se painelee melko samalla tavalla kuin ennenkin. Kovilla pakkasilla tulee herkemmin kylmä, mutta onneksi takki auttaa siihenkin.

Kymmnen vuotta on opettanut aivan valtavasti, toivottavasti meillä on vielä monta samanlaista vuotta jäljellä!
Kiitos Viiville kuvan muokkaamisesta!

kaikki on mahdollista paitsi pyöröovista hiihtäminen

2010-12-25T19:17:00.001+02:00

Kavereiden blogit täyttyvät tavoitepostauksista, joten ehkä meidänkin on aika rustata ensi vuoden tavoitteet. Joka vuoden lopussa on kiva kurkoitella kuuta, ja seuraavana vuonna keksiä huonoja tekosyitä sille, miksei mitään saatu aikaiseksi..

Tälle vuodelle ei juuri tavoitteita asetettu, Demille muutama nolla kolmosista. Kolme virallista starttia kisattiin, joista kaksi nollaa ja yksi hyl. Epävirallisilla radoilla tehtiin nollavoitot hallimestaruuksissa, nuorten avo SM'issä, seuramestaruuksissa sekä nuorten SM'issä. Lisäksi lunastettiin finaalipaikka juniori cupin finaaliin, joka kuitenkin kaatui Demin puhjenneeseen anaalirauhaseen.
Kokonaisuudessaan Demillä oli loistava eläköytymisvuosi, jatkossa mummo kisaa enää seuran epävirallisissa kisoissa mediluokassa.

Riesalle ei varsinaisia tavoitteita rustattu, mutta sen ensimmäisen vuoden tavoitteisiin kuului yleiset käytöstavat ja alkeet agilityssä, tokossa ja nomessa.
Päästiin tavoitteeseen, eli nyt täällä on teinikoira jonka kanssa on suht helppo kulkea missä vaan, ja jota voi pitää melkolailla huoletta vapaana. Lisäksi Riesa tosiaan hallitsee alkeet ja vähän enemmänkin kaikissa lajeissa.
Tänä vuonna Riesa käväisi pentunäyttelyssä, se oli ainoa tolleri, sai KP'n ja oli näinollen ROP-pentu. Virallisista kehistä haettiin EH. TollerRacessa kakara juoksi junnuluokan voittoon loistavalla ajalla.

Riesan ensi vuoden tavoitteet on rustattu sillä ajatuksella, että kaikki menee hyvin, ja treenimotivaatio säilyy hyvänä.

2011

Tokossa kisavalmius. Yleisesti ALOn liikkeet kuntoon, ja sen jälkeen palkkaamattomuustreeniä. ALO1 siis tämän vuoden tavoite, ehkä jopa AVO..?
Koira taipparivalmiiksi. Eli Riesa on jollain keinolla saatava uimaan, ja sen jälkeen työstetään vesinouto. Hakuruutuun tungetaan damien lisäksi vaakkuja, ja isonnetaan aluetta. Myös oikeaan kaniin pitäisi tutustua.
Jos Riesa kuvataan helmikuussa luuston suhteen terveeksi, jatketaan agilityä. Vuoden aikana olisi kiva saada koira kisavalmiiksi.
Näyttelyistä 15kk jälkeen vähintään se H.

Näissä riittää tavoiteltavaa. Todennäköisesti tässä käy niin että tekemistä on liikaa, ja lopulta emme saa mitään aikaiseksi. Mutta ei se mitään, tärkein tavoite molemmille koirille on tietenkin terveenä pysyminen ja yhteinen hauskanpito. Jos siinä ohessa saadaan jotain tuloksiakin, se on aina plussaa.

too hot to handle

2010-12-14T21:13:00.000+02:00

Riesa sai eilen hallilla tehdä ihan samaa pätkää kuin muut 1-2lk koirakot, koska olin liian laiska kehitellääkseni omia pätkiä.

Radan voi klikata isommaksi.

Tehtiin rataa jossain 3-7 esteen pätkissä, eikä oikeastaan mitään ongelmaa.

Mutta voi vau millainen raivo ipanalla on syttynyt radalla! Se paahtaa ihan täysillä, ja sikailee toisinaan minkä kerkiää. Sikailusta voi olla montaa mieltä, mutta musta on tosi kiva että sillä on tuollainen asenne radalla. Perässä pysyminen on tietysti astetta vaikeampaa, kun sen vauhti ja itsevarmuus kasvavat jokaisella treenikerralla. Olen myös jatkuvasti myöhässä, hyvin usein huomaan sen jo menneen... Mutta kai sitä pitäisi olla onnellinen tälläisestä koirasta ja vaan opetella :D

Toisella pikkupätkällä tehtiin lyhyitä pyörityksiä, jotka menivät myös tosi kivasti.

Päätin myös, että vajaa 1v on melko sama kuin 1v, ja Riesa sai tutustua keinuun. Joku lahjoittakaa sille aivot, jotka pysyvät menossa vähän kovemmassakin menossa... Sillä on niin hirveä hinku alastulolle 2on/2off asentoon, että ei se edes tajua keinun liikettä. Eli siis treeniä vaan.. Mutta ainakin sillä on hyvät kontaktit.

Teknisesti Riesa on tosi taitava, joillain alueilla jopa taitavampi kuin Demi, mutta joitain se ei hallitse juurikaan. Ei sen tietysti tarvitsekkaan, mutta nyt otetaan ne työn alle.
Takaaleikkauset on pakko noin nopean koiran osata. Putkilla menee yleensä ihan ok, mutta hypyillä tai muilla esteillä ei olla oikeastaan tehtykkään. En usko tämän olevan mikään vaikea asia, kunhan laitetaan vaan namialusta palkaksi.
Irtoaminen ja ylipäätään kaukana ohjaajasta työskentely on myös tärkeä taito.. Namialustaa taas vaan kehiin.
Muuta mä en itseasiassa keksikkään. Tietysti sillä on paljon esteitä opettelematta (muuri, pituus, kepit, rengas, keinu,a), mutta luulen että ne ovat tässä helpoin osuus..

Mutta ylipäätään haluan Riesasta itsenäisen ja estevarman koiran, joka on kuitenkin kuulolla.

Hallilla

2010-12-09T17:10:00.000+02:00

Riesa oli maanantaina taas hallilla, ja Sanna pistettiin toistamiseen kameran taakse.

Ipana kehittyy koko ajan, ja oppii lukemaan rataa. Myös rimat pysyvät paikoillaan.
Mulla itellä on vaan opittavaa.. Riesasta saisi vielä ainakin tuplavauhdin irti jos en himmailisi turhia. Jos vielä oppisin käyttämään käsiä, niin aina paranee.

Vielä huomaa kuinka häiröherkkä kakara Riesa on. Toiselta puolelta hallia kuuluvat yllättävät äänet saavat sen heti hidastamaan vauhtia ja pörhistelemään, mukavat hajut kiinnostavat toisinaan liikaa jne..
Ipana täytti treenipäivänä 11kk, ja mitat ovat edelleen melko samanlaiset. Säkä 41cm (medi ♥), painoa n. 9.8kg.

pahempi toistaan

2010-12-05T22:47:00.000+02:00

Olipas mielenkiintoinen viikonloppu. Saldona kamalat raamisisjäljet käsissä ja jaloissa, Demin rikkoutunut antura ja mulla kolme reikää pohkeessa.

Ei mene hyvin siis. Turussa oli melkein puoli metriä lunta, ja mä vähän riehutin punaturkkeja + kahta labbista pihalla. Demi juoksee, ja hyppää Riesan yli. Sitten ne olikin toistensa kurkussa. Riesa oli hetkellisesti jossain lumen alla, mutta sisupussi ei antanut periksi ihan helpolla.. Kiskaisin Demin niskasta ylös, ja siinä vaiheessa oli muutkin koirat jo kasassa. Potkin niitä pois, ja joku tikkas pohkeeseen. Epäilen Riesaa, koska jäljet on sen verran lähellä toisiaan. Ja toki jos joku labukoista olis napannu, niin saattais olla vähän rumempaa jälkeä..
Saatiin se kasa sitten selvitettyä, kun iskä tuli apuun. Demihän palautuu heti, ja Riesaa saa hetken palautella maan pinnalle.. Loppuillan ne oli kuitenkin ihan iisisti.

Yöllä olin menossa nukkumaan, ja ne oli taas toistensa kimpussa. Meinasi vähän paniikki iskeä, kun nukun alakerrassa, eikä sieltä kuule yläkertaan... Koitin ensin heittää Demin toiseen huoneeseen, mutta Riesa oli vähän turhan tiiviisti kiinni, ja jotenkin sain vaan tungettua Riesan toiseen huoneeseen ja paiskattua oven sen nokan edestä kiinni.
Sen jälkeen huomasin että Demi ontuu, ja olin ihan varma että nyt sillä on vähintään jalka poikki ja ties mitä. Kääntelin ja pyörittelin jalkaa, kunnes tajusin että mä ja koira ollaan molemmat ihan veressä.. Onneksi kyseessä oli vaan pieni haava anturassa, eikä sen isompaa. Loppuyö meni taas rauhallisissa tunnelmissa.

En nyt oikeasti yhtään ymmärrä noiden koirien käyttäytymistä, Riesa on yleensä tosi nöyrä ja Demi niin itsevarma ettei se pienestä käy päälle.
Viime kerralla Turussa niillä kävi myös vähän tunteet kuumina. Riesa rupesi yht'äkkiä rähjäämää Demille (joka onneksi pysyi käskyllä poissa), eikä Riesa meinannut palautua millään. Seuraavana päivänä ne ottikin matsia, mutta ne sai helposti erotettua..
Kotona ne on ottaneet yhteen kerran, ja siitäkin on jo vaikka kuinka kauan aikaa. Eli ilmeisesti Turku (vai muut koirat?) on joku ratkaiseva juttu tässä.

Ylipäätään Riesa on ihan kummallinen. Demi yleensä vaan rähjää (ei siis käy kiinni), ja palautuu ihan vaan karjaisusta. Riesa taas on heti hampaiden kanssa menossa, ja ihan raivopäinen. Onkohan se vaan niin epävarma teini, jonka vuoksi pelaa heti kovilla? Tai onko Demi menettämässä otettaan, vai mitä ihmettä täällä tapahtuu...

Jos/kun ne ottaa vielä yhteen, olisi varmaan fiksumpaa repiä Riesa ensin irti. Demille kun ei tosiaan tarvitse kuin karjaista, ja ehkä töniä vähän pois. Riesasta voi vaan olla vähän hankala saada otetta.. Ilman hampaanjälkiä siis.
Noh, toivotaan ettei tilanne enää toistu, ja tämä olisi joku Riesan/Demin ohimenevä uhmavaihe.

tokonillitystä

2010-11-30T21:28:00.000+02:00

Liikaa asioita kirjoitettavana, jonka vuoksi asiat vaan kasaantuu. Äskön valmisteltu postaus venyi luvattoman pitkäksi, jonka vuoksi delete oli ehkä paras vaihtoehto.

Tänään oltiin kuitenkin Järvenpäässä Marian ja Remun luona. Ipana pääsi kunnolla juoksemaan, ja yllättävän hyvin teinikoiralla pysyi korvat mukana menossa.
Kateltiin myös vähän meidän tokoilua, tai lähinnä seuruuta. Ja voi kun ei jaksaisi taas yhtään panostaa, mutta kai pohjat on järkevää rakentaa kunnolla, jos tekeekin mieli edetä pidemmälle. Ajattelin listata esille tulleita juttuja ihan kunnolla, niin niihin on sitten helppo palata aina kun tuntuu ettei homma suju.

Vaatiminen, koira osaa. Se ei vaan viitsi, jos mä aina helpotan ja annan apuja kun koira vähän hakee. Mun on kamalan vaikea itse passivoitua, ja antaa koiran tehdä, se osaa. Koira kuitenkin tekee ihan eri meiningillä, kun se tajusi että nyt pitää käyttää omaa päätä.
Vartaloavut pois ihan kokonaan. Mä käännän ihan huomaamattani kroppaa, ja taas autan sitä koiraa. Että voikin olla vaikeaa. Olen kohta kuusi vuotta treenannut agia, jossa kroppaa nimenomaan pitää käyttää mahdollisimman selkeästi, joten tämä voikin olla melkoinen haaste.
Palkkaan pitää kiinnittää huomiota. Riesa tekee ihan eri vireellä namille kuin lelulle. Namin kanssa vire säilyy koko ajan tosi hyvänä, ja tasaisena. Lelun kanssa vire taas nousee ja laskee yhtä nopeasti, mikä on nuorelta koiralta ihan odotettavaakin. Se kyllä tykkää lelusta, mutta ei jotenkin pysy kasassa.
Vaihtelevuutta treeneihin. Riesa seuraa tosi kivasti sen pari askelta, jonka jälkeen se hakee istumista ja jää luonnollisesti jälkeen. Ai miten niin ollaan treenattu eteisessä jossa mahtuu ottamaan just ne pari askelta...

Näiden pitäisi tietysti olla ihan itsestäänselvyyksiä, mutta ilmeisesti sitä tarvitsee jonkun ulkopuolisen huomauttamaan asioista. Jos nyt jaksaisi treenata vähän enemmän, ja jos treenaisi vielä tehokkaasti niin aina paranee. Toko on vaan välillä niin tylsää, ja hidasta! Mutta eiköhän me ainakin alemmat luokat rämmitä läpi. Tiedä vaikka innostuisi enemmänkin, kun päästään ylempien luokkien vaativimpiin liikkeisiin.

todistusaineistoa

2010-11-16T08:50:00.000+02:00

Riesa hallilla. Ihan kivastihan se menee, vaikka mä en osaa ohjata sitä yhtään. Rimat tipahtelee mun surkean ohjauksen seurauksena, toivottavasti se ei jää tavaksi.
Alla kontaktitreeniä.

Riesa treenaa

2010-11-13T22:57:00.000+02:00

Kaiken teinikoiravalittelun keskellä voisi tietysti kirjoittaa niistä treeneistäkin.
Maanantaina käytiin aksaamassa hallilla. Pieni oli oikein pätevä. Uutena juttuna tehtiin pöytää, joka oli ihan piece of cake. Pikkukoiran päässä välähti vähän liikaakin, ja se rupesi tarjoamaan 2on/2off asentoa... Saatiin kuitenkin pöytä sujumaan, ja otettiin jotain pientä kuvioita kahden hypyn ja pöydän kanssa. Välistävedot ja takaakierrot sujuivat oikein hyvin.

Puomilla Riesa tuli ensin läpi. Oli ilmeisesti päässyt unohtumaan pitkän tauon aikana. Vähän muistuteltiin, ja saatiin tosi hienoja. Ehkä vähän määrätietoisemmin saisi amapista alastulolle, mutta eiköhän se varmuuskin tule toistojen myötä. Riesa kuitenkin tietää tosi hyvin mitä sitä haetaan, mihin olen tosi tyytyväinen.
Hypyillä tehtiin ihan perus kolmen hypyn puoliympyrää. Sehän sujuu! Koko ajan sillä raksuttaa niiden hyppyjen kanssa, vaikka tietysi paljon on vielä tehtävää. Tosi hyvä pohja sillä kuitenkin on.
Mutkaputkella tehtiin parit takaaleikkaukset, ei ongelmia. Kyllä siitä hieno tulee :)

Tokossa ollaan edistytty sen verran, että olen pariin otteeseen naksutellut kapulan nostelua. Kapula nousi näppärästi, ja pian mulla oli koira joka heitteli kapulaa korkealle ilmaan, öh.. Saatiin kuitenkin helposti pidennettyä pitoaikaa. Kapulan pitäminen perusasennossa onnisui myös hyvin.
Seuraamisessa ollaan edistytty lyhyisiin seuruupätkiin ilman namia. Lisäksi ollaan viimein aloitettu seisomisen treenaus.

Noutojuttuja ei olla juurikaan tehty, mutta yksi jälki vedettiin kestokanilla. Mä olin erittäin epäiläileväinen sen suhteen toimiiko kestokanilla vedetty jälki, mutta kyllähän se. Vedin jonkun 20m joka meni pääasiassa suoraan, mutta vähän mutkitteli.
Riesalle ihan helppo juttu. Vähän hitaasti se meni alussa, ja yhdessä vaiheessa palasi vähän matkaa takaisin, mutta pääsi kuitenkin hienosti kanille ja toi mulle.

teinimutanttininjakil.. koira

2010-11-11T16:02:00.000+02:00

Mä en kestä. Kehittelin mielessäni jo "vaihdetaan kusipäinen tollerilapsi hamsteriin"- ilmoitusta, mutta ehkä odotellaan vielä hetki. Ehkä.

Tiistaina Riesa totesi että luoksetulokäsky on yliarvostettu. Mulla on tapana pitää sitä iltaisin läheissä aukiolla vapaana, ja siellähän oli joku ihana haju. Apina ei edes reagoi mun käskyyn, vilkaisee vaan "joo emmä nyt ehi" ja pysyy paikallaan. Luoksetulohan on ollut meillä lähes satavarma... Eiköhän tämän kaiken kruunaa lähistölle ilmestyvä koirakko. Riesa ei onneksi välitä vieraista koirista tai ihmisistä (ainakaan vielä...). Se mörköilee nyt ihan huolella, ja tietysti koirakko oli ihan kamala, jonka vuoksi pikkukettu ryntää jalkoihin turvaan.
Lähestulkoon sama kuvio (ilman vierasta koirakkoa) toistettiin keskiviikkoiltana, ja nyt jäi sitten vapaanaolo tolla alueella..

Illan hauskuus ei suinkaan tähän loppunut. Annoin koirille luut, ja Riesa tuli tuttuun tapaansa syömään sitä mun viereen kun istuskelin lattialla. Jotain siinä kumartelin koiran yli, ja tämä murahtaa mulle. Lähti kettu aika vikkelästi karjaisun saattelemana muualle ja luu pois. Loppuilta kuluikin päätä seinään hakaten, ja miettien onko toi nyt ihan tavallista teiniperseilyä, vai onko joku mennyt pahemman kerran vikaan.

samalla tiellä nerot ja hullut

2010-11-06T00:26:00.000+02:00

Riesa mörköilee. Ja perseilee oikein huolella. Voisin skipata tämän iän, ja siirtyä suoraan siihen kun Riesa on järkevä parivuotias. Olettaen, että tuota elikkoa voi joskus kuvata sanalla järkevä.

Syysloma vietettiin osittain mökillä, ja varsinkin Deeku otti ilon irti. Riesaa koitettiin kovasti saada uimaan, mutta ei niin ei. Se tykkää läträtä vedessä, mutta itseluottamamus loppuu siinä vaiheessa kun pitäisi lähteä uimaan. Kesällä sen uintityyli oli niin huono, että täytyy varmaan varata aika koirakylpylään. Jos se siellä oppisi pelastusliivien avulla käyttämään takajalkojaan. Ja tietysti innostuisi siitä uimisesta.
Alunperin suunnittelin vesinoutoja, mutta ei sitten. Tehtiin dameilla ja vaakulla metsässä. Ipanahan edistyy. Nyt kun saatiin kestokanikin, niin pikkukettuhan voisi olla ensi vuonna taipparivalmis. Jos se siis saadaan uimaan.

Deekun kanssa käytiin pitkästä aikaa maanantaina agitreeneissä ja Riesa sai jäädä kotiin. Mummo oli ihan liekeissä, huomaa että taukoa tuli pidettyä.. Kovin paljoa mä en viitsi sillä treenata, tai juurikaan hioa mitään kohtia. On muuten vaikeaa! Mä olen luonnostani melko pilkunviilaaja, mutta pääasia että mummolla on kivaa. Tokoiltu ollaan samalla asenteella, ja kun mä en ole puuttunut juurikaan poikitteluun niin mummohan ottaa ilon irti. Tyyppii vetää naamaa virneessä melkein poikittain.

Riesa on viime aikoina opetellut mm. sellaisia perusasioita kuin paikallaolo ja remmikäyttäytyminen.. Pikkukettu hallitsi molemmat mainiosti vielä pari viikkoa sitten, mutta kertaillaan nyt sitten. Muutenkin ipana kokeilee rajojaan huomattavasti enemmän kuin ennen, ja nenä vie vähän liikaakin. Mutta eiköhän pikkukettu saada taas nopeasti ruotuun.
Mörköjä on nykyään vähän kaikkialla, eilen se haukkui roskikselle ja tänään katulampulle. Vapaana juokseva irlanninsusikoira oli kuitenkin kamalin.

Neljäs

2010-10-22T19:22:00.004+03:00

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Valitse kansion neljäs kuva ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva

4. Lähetä haaste neljälle bolggavalle kaverillesi.

Nuorten SM karsintaradalta nappaistu kuva. Demin vikat viralliset.

Sara & Hukka ja Poko, Mira & Nuga ja Vuk, Saara & Celma, Verpu & Pipsa

Pätevä pikkukettu

2010-10-11T22:03:00.000+03:00

Tänään aksattiin hallilla. Ensin tehtiin ihan vaan mutkaputkea, ja sehän hakee tosi kivasti jo. Hyppyyn yhditettynäkään ei mitään ongelmaa. Sen jälkeen totesin, että on meidänkin aika aloittaa se eteenpäin meneminen.. Eli ihan yhtä hyppyä namialustan kanssa, rima 20cm. Alkaa sillä pikkuhiljaa raksuttamaan, varmaan rimojen lisääminen auttoi hahmottamaan hyppyä.

Toisella pätkällä tehtiin ensin ihan putkea, johon myöhemmin lisättiin kaksi hyppyä mukaan. Namikippo putken päässä. Tosi hienosti meni, vaikka toki se tarvitsee vielä hyvin paljon tukea hypyillä. Riesa rupesi kuitenkin itse jo vähän lukemaan rataakin, mikä on tosi hieno juttu.
Seuraaksi vaikeutettiin vähän lisää, ja otettiin mutkaputki - hyppy - hyppy - mutkaputki.

Täähän on meille tosi vaikea, koska me ei olla koskaan menty suoraa, ilman että hyppyjen päässä on palkka. Tämä meni ihan superhyvin, aloitettiin tietysti ihan takaperin eteneminen, mutta lopussa se meni tosi hienosti. Putkeen se selkeästi hakee jo tosi hyvin, ja huomasin taas, että rimojen lisääminen oli tosi hyvä juttu hyppyjen kanssa.
Riesa pysyi yllätykseksi tosi hyvin hyppyjen väleissä, vaikka mä en voikkaan irrota yhtään sivuttaissuunnassa. Mutta sitä treenataankin sitten ihan erikseen.
Oltiin tekemässä jo viimeistä toistoa, kun mulle iski joku demimoodi päälle, enkä ohjannut Riesaa yhtään niin selkeästi kuin olisi pitänyt. Ohihan se tuli. Muutama toisto vielä, että saataisin lopetettua onnistuneeseen.
Mä itse onnistuin myös telomaan jalkani, ja nyt sitten klenkataankin ainakin loppuilta..

Omaa vuoroa odotellessa Riesa päätti vähän hauskuuttaa itseään.. Mehän ollaan treenailtu takajalkojen nostamista matalalle puutuolille ym. Hallilla on puutuoleja myös.. Täähän sitten tarjoaa ties mitä, kunnes se tajuaa että tuoliltahan pääsee ylös pöydälle... Ei hyvä.

Erittäin Hyvä Riesa

2010-10-10T15:33:00.000+03:00

"Sweet little bitch. Lacking substance and light over all. Sweet feminine head. Medium longht of neck. Good back. Correct angulation. Nice coat. Movement still a bit erratic. She is a happy girl."
JUN EH

Ihan hyvä arvostelu siis kääpiölle! Nauratti ihan, kun muut junnuluokan nartut oli paljon isompia, ja tämä rääpäle jonon jatkona.
Seisominen sujui ihan hyvin, samoin tuomarin tutkiminen. Liikke ei sitten mennyt ihan niin hyvin. Ipana on jostain syystä päättänyt että nlyremmi on tosi inhottava, ja se oli sillä vähän väliä suussa.. Mutta ei se mitään, ainakin ipanalla oli hauskaa ;)

Nyt jää misseilyt muille, antaa sen kehittyä rauhassa. Toivottavasti korkeus pysyy samoissa lukemissa, Riesa on juuri passelin kokoinen medi, vaikkei sitä nlykehissä arvostetakkaan.

Riesa 9kk

2010-10-09T17:05:00.000+03:00

Vie tollanen nyt sitten huomenna kehään... Säkää edelleen 40cm-41cm, ja painoa 9,8kg.
Raukalla on taas teipit korvissa, ja pikkukettua ärsyttää.. Niitä saa laitella pari kertaa päivässä uudestaan.

Tänään pitäisi vielä kertailla seisomista ja juoksemista. Huomenna saattaa joka tapauksessa olla luvassa melko koominen esitys.

Pinkoo pinkoo

2010-10-02T16:15:00.002+03:00

Tänään vietettiin mukava päivä toller racessa, paikkana Hyvinkään vinttikoirarata. Riesalla on juoksu vasta loppunut, joten me startattiin viimeisenä, ja lämpättiin vähän sivummalla.

Alkuun tutustuttiin räsyyn, jonka perässä oli tarkoitus juosta. Riesa oli ihan innoissaan. Repi, hyppi ja juoksenteli räsy suussa.
Ensimmiseksi otettiin lyhyt harjoituspätkä, ja Riesa lähti vauhdilla räsyn perään. Sen jälkeen päästiinkiin juoksemaan koko matkaa, eikä nytkään mitään ongelmaa. Lähti vauhdilla, ja juoksi korvat hulmuten... Aika 6,0s. Toinen startti meni samalla tavalla, aikakin oli sama.

Riesa voitti juniorit, ja sai 15kg ruokaa. Säkki oli paljon isompi kuin ipana :')

Ihan yllätyin Riesan vauhdista. Koko kisan nopein aika taisi olla jotain 5,7s, eli ipana ei kovin kauas jäänyt! Kun se vielä kerää lihaksia, ja oppii suuntaamaan jalatkin oikeaan suuntaan niin siitä tulee ihan tykki ;) Tällä hetkellä sillä on jalkojen hallinnassa pieniä ongelmia.. Jalat heiluu joka suuntaan, välillä meinaa takajalat mennä kovempaa kuin etujalat, eikä jarruttaminen aina osu ihan oikeaan kohtaan :D

Mummo sairastaa

2010-09-27T21:52:00.000+03:00

Eilen illalla huomattiin Demin toisen anaalirauhasen turvonneen. Se ei näyttänyt kovin pahalta, joten soitettiin vasta tänään aamulla eläinlääkäriin. Aika saatiin onneksi jo tälle päivälle.
Yöksi ja aamupäiväksi laitettiin Demille kauluri kaulaan, mutta eläinlääkärissä anaalirauhanen oli puhjennut. Siinä oli siis ihan reikä, josta oli valunut jotain, minkä takia hännässäkin oli jonkinnäköistä ihottumaa. En muista oikeastaan mitään eläinlääkärin sanomisista, kun koko juttu etoi sen verran..
Demi kuitenkin rauhoitettiin, jotta rauhaset päästäisiin putsaamaan ja tutkimaan kunnolla. Molemmat rauhaset oli ihan täynnä, ja erite oli ihan rakeista, minkä vuoksi ei sitten ole tyhjentynyt tavalliseen tapaan..

Demi sai parin viikon kipulääkkeet ja antibiootit, ja nyt vain seuraillaan. Yleensä noita haavoja ei ommella kiinni, mutta jos se ei parissa viikossa umpeudu, katsotaan uudelleen. Nyt Deeku on nukkunut lähes koko päivän, muutaman kerran käytin sen nopeasti ulkona.
Harmittaa ihan älyttömästi ettei huomattu aikaisemmin, mutta se ei ole oireillut oikeastaan mitenkään ennen viime iltaa :/ Sillä ei myöskään ole ollut koskaan aikaisemmin mitään ongelmia anaalirauhasten kanssa, joten eipä tuota osattu odottaakkaan.

Juniori cup finaali

2010-09-26T13:29:00.001+03:00

Plaah. Mä en tiedä miten kommentoisi tän päivän rataa.. Tuloksena kuitenkin kaksi rimaa, ja nopein aika.
Käänsin mutkissa aivan liian voimakkaasti, ja tämähän meillä tosiaan tietää niiden rimojen lentelyä. Muuten rata meni oikein hyvin, eikä oikeastaa harmita tämä kymppi. Lähinnä ärsyttää, koska mummo oli niin hieno, ja meikä mokaa.

Se oli nyt kuitenkin viimein kisa maksiesteillä, nyt jatketaan hauskanpitoa mediesteillä ja osallistutaan ehkä oman seuran mestaruuskisoihin medeinä :)

//edit. Taisi lentäneet rimat johtua ainakin osittain täyttyneistä/tulehtuneista anaalirauhasista :/ Ärsytys omaan ohjaamiseen vaihtui ärsytykseen siitä, kuinka en huomannut aikaisemmin! Raukka on selvästi kipeä, ja joutui silti radalle :(

Riesan onnistumisia ja epäonnistumisia

2010-09-25T20:00:00.000+03:00

Tämänpäiväisten onnistumisien jälkeen tekisi mieli jättää edelliset treenit kirjoittamatta, mutta jos nyt kuitenkin aloitan niistä..

Viime viikonloppu kului Turussa treenaillen noutojuttuja. Perjantaina tehtiin ihan perusnoutoja damilla, ja koska osasin jo varautua ipanan perseilyyn, laitoin sille liinan perään. Ensin Riesa painelee ihan pokkana dami suussa ohi... Tallasin liinan päälle ja murahdin, jonka jälkeen dami tuli luokse. Tehtiin vielä muutama toisto, ja yleisilme oli suoraan sanottuna ihan syvältä. Damit ei millään meinanneet tulla käteen asti, ja ipana pelleili damin luona. Loppuun saatiin vielä ihan ok nouto, ja jätettiin siihen.

Sunnuntaina oli vuorossa vaakku.. Damin kanssa pelleily ei ollut mitään tähän verrattuna.. Vaakun luona Riesa tiputteli, ja korjasi kokoajan otetta. Avustin vähän remmillä ja vaakku tuli luokse (jalkoihin...), mutta meininki oli vähän "onko pakko" tyylistä. Tehtiin vielä muutama vastaava, ja sitten saatiin vakku ihan hyvin käteen asti, ja lopetettiin. Toivon todella, että tuo perseily johtuu juoksusta.

Viikolla lähinnä temppuiltiin, tokoiltiin ja kierrettiin puita. Koeviikon lähestyessä treenaaminen lisääntyy yllättäen ihan räjähdysmäisesti.
Riesa oppi mm. peruuttamaan 2on/2off asentoon matalalle tuolille.. Ipana tajusi yllättävän nopeasti mitä siltä haetaan, ja tuohan hallitsee takajalkansa varsin hyvin, minkä takia niiden heittäminen tuolille ei ole mikään ongelma. Voin kuvitella millaista meidän menosta agiradalla tulee.. "Hoo, kontaktipinta!" ja siellähän se sitten on.

Perusasento on edistynyt ihan hurjasti. Riesa on oikein pätevä, eikä ole enää kiinni namissa. Se on myös tarjoaa katsekontaktia perusasennossa oikein kivasti, josta sitten innoissani naksuttelen. Seuraamisessa ollaan vielä aikalailla kiinni namissa, mutta sekin on edennyt ihan huimasti. Koeviikko tekee ihmeitä.

Pitkästä aikaa ollaan pelleilty myös vähän puiden kanssa. Ipanasta löytyy täysin uusi vaihde.. Mä en tiedä tykkäänkö mä tästä vaihteesta.. Riesa nostaa ihan ihmeelliset kierrokset, haukahtelee mennessään, ja jos mä olen huono, niin palaute tulee kyllä heti. :D Eiköhän tästä hyvä tule kun opitaan ymmärtään toisiamme paremmin.
Sylkkärissä meillä oli jossain välissä ongelmia, eikä se meinannut millään sujua. Yksi ilta sitten tajusin että Riesa tosiaan on melkein 10cm matalampi kuin Demi, eikä tää nyt ihan toimi.. Mä vein sitten käsiä vähän matalammalle, ja johan kääpiöki rupesi hahmottamaan.

Tänään pakkasin damit mukaan, ja lähdettiin kentälle. Olin jo henkisesti valmistautunut siihen, että ipana perseilee samaan tapaan kuin viime viikolla, mutta ipanahan oli ihan superpätevä! Kaikki damit tuli hienosti käteen asti! Ihan yllätyin tästä edistyksestä.
Kentällä meni noudot niin hyvin, että uskalsin viedä damin ihan maastoon. Vietiin dami yhden tasaisen kiven luokse, ja tuo heittää takajalat siihen ja tarjoaa 2on/2off... Jätettiin dami kuitenkin siihen, ja sekin tuli oikein hienosti käteen. Toisella kerralla vietiin dami kiven luokse, mutta eri paikkaan. En lähettänyt sitä ihan heti hakemaan, vaan kierreltiin hetki kentällä. Riesa lähti heti kiven luokse, eikä meinannut ensin löytää. Kirosin jo itseäni liiasta vaikeuttamisesta, mutta ipana etsi tosi hienosti ja löysi damin. Palautti käteen. Tähän lopetettiin, ipana oli niin hieno!

Riesa juoksee

2010-09-15T17:42:00.002+03:00

SIIS MITÄ IHMETTÄ, milloin siitä muka tuli noin iso?! En tiedä yhtään, milloin Riesan juoksu on alkanut. Tänään havahduin sen lisääntyneeseen itsensä putsailuun, ja paperilla pyyhkäisy varmisti epäilyt. Tarkemmin mietittyä, tajusin että sehän on putsaillut itseään epätavallisen paljon jo vaikka kuinka kauan. Yhtään tippaa en ole lattioilta löytänyt, joten en tajunnut aikaisemmin. Kätevä tietysti tuollainen siisti elikko.

Se on ollut koko ajan ihan normaali, päivittäin ollut lenkeillä vapaana jne. Muuten se kokeilee rajojaan, mutta luoksetulosta ei ole toistaiseksi vielä edes yrittänyt luistaa. En tiedä, pitäiskö jatkaa lenkkeilyä vapaana normaaliin tapaan, vai pitää se nyt kiinni.. En viitsisi ottaa riskejä, mutta remmilenkkeily on pidemmän päälle niin tylsää.

"en kykene näkemään koiraa, se on liian pieni"

2010-09-11T17:16:00.000+03:00

Riesalle tuli viime viikolla jo 8kk ikää. Paino ja säkärkorkeus on pysynyt hyvin pitkään samoissa lukemissa, joten ehkä voin jo todeta saaneeni medikoiran. Nyt vain pelätään tulevaisuudessa tehtävien terveystarkkien tuloksia. Jos luusto on terve, niin seuraava jännitettävä asia onkin se, opinko koskaan ohjaamaan vikkelää ja hemmetin nopeaa pikkukettua.

Riesa on ilmoitettu noutajien pääerkkariin.. Se on ipanan ensimmäinen kerta junnuluokassa, ja voi olla ettei arvostelu ole kovin imarteleva. Se on karvaton kääpiö, joten sieltä voi tulla melkein mitä vain. Ilmoitin sen myös Toller Raceen.

Hallin kausikortti loppui, joten Riesan treenailut jää nyt aika minimiin. Viimeisellä kerralla hallilla tehtiin puomin alastuloa ja putkea. Alastulo oli hieno, kuten aina. Ipana päätti myös tutustua vähän omatoimisesti kokonaiseen puomiin, ja yht'äkkiä huomaankin pikkuketun juoksevan keskellä puomia oikein innoissaan.. Hienon 2on/2off se teki kokonaisen puominkin jälkeen!

Putkea tehtiin namikuppipalkalla, otettiin tällä kertaa takaleikkauksetkin mukaan. Ipana pinkoi ihan innoissaan, eikä tuntunut välittävän yhtään siitä että mä vaihdoin puolta. Koska se haki tosi hienosti putkea, otin mukaan yhden hypyn takaakierron, ja lähetin siitä putkeen.
Riesa pääsi myös seisoskelemaan aan alastulolle, hoksasi tosi hyvin mitä haetaan. Mua vähän pelottaa sen kontaktihulluus, tai lähinnä 2on/2off-hulluus. Voi tuottaa tulevaisuudessa ongelmia, mutta se on sitten sen ajan murhe.

Demi treenasi maanantaina. Tehtiin putkeen lähetyksiä, ja yhtä mukavaa rataa. Demi teki medirimoilla, ja hienosti tekikin. Mä pystyin heittämään sen suoran putken toiseen päähän, ja seistä itse toisessa päässä.
Rata meni myös hyvin. Kontaktit vähän hajoili, mutta palautettiin mummo nopeasti maan pinnalle.

Mummon tokoiluissa on ollut kamala tauko, joka on ilmeisesti tehnyt ihan hyvää. Se tekee tosi kivasti, ja meidän ongelmat jäävissä ovat toivottavasti taakse jääneitä. Koko se tokoiluhan on täynnä ärsyttäviä tekniikkavirheitä, jotka olen sille joskus opettanut. Mutta kun me tuskin kokeisiin enää lähdetään, niin seuratkoon sitten vinossa ja edessä ym.

Riesan kanssa ollaan tokoiltu sen verran, että perusaseno alkaa olla ihan kiva. Mä vaan olen saanut sen riippuvaiseksi namista.. Se pyörähtää oikein hienosti perusasentoon, ilman käsiapuja, kunhan mulla on nami kädessä.. Joopajoo, ennen Riesan tuloa päätin että en sitten opeta sitä tuollaiseksi, ja tässä sitä ollaan. Mutta nyt vaan namiapuja häivyttämään.
Imutusseuraamista ollaan tehty parin askeleen pätkissä. Se ei ainakaan vielä yritä pahemmin poikittaa ym. Paikallaolo on myös oikein kivalla mallilla. On kätevää kun on oma häiriökoirakin sille jo olemassa.

Damit ja vaakut onkin jääneet vähän taka-alalle. Meillä on mahdollisuus treenata vaakuilla vain Turussa, ja viime kerralla unohdin tyylikkäästi.. Sitä ennen oltiinkin monta viikkoa putkeen kotona. Ensi kerralla on pakko jo treenailla vaakulla.
Damin kanssa Riesa on ruvennut ihan käsittämättömäski pelleilijäksi.. Loistavat palautukset ovat jääneet jonnekkin pentuajoille.

Nuorten SM, Tampere

2010-09-05T00:05:00.000+03:00

Olipa reissu! Demihän on tällä kaudella kisannut hirmu vähän, mutta tahkonnut nollaa ihan mukavalla prosentilla. Odotukset oli siis vähän sekavat, ja lähdettiin hakemaan pääasiassa hyviä ratoja. Toivottavasti saan ratapiirrokset ja videot ensi viikon aikana blogiin!

Kolmosten rata oli helpohko 3lk radaksi, ja nollia tulikin mukava määrä. Myös me tehtiin ihan kiva nolla! Kolme parasta pääsi finaaliin, ja me oltiin lopulta sijalla 2.
Paikalla oli paljon nopeita koirakoita, jonka takia oli varmaan ihan hyvä etten pysäyttänyt Demiä puomilla. Vapautin Demin heti, kun huomasin sen koskevan kontaktipintaa. Meidän ja kolmanneksi tulleen koirakon välissä taisikin lopulta olla vain muutama sadasosa. Voittajalle jäätiin muutama sekunti.

Finaaliin lähdettiin käänteisessä järjestyksessä, mikä tarkoitti sitä, että me startattaisiin koko kisojen toiseksi viimeisenä. Finaalirata oli helppo, melkoista nuorten aliarviointia Kari Jaloselta! Mukana oli toki myös 10-13 vuotiaita osallitujia, mutta me ollaan varmasti joskus kisattu vaikeammalla mölliradallakin... Radalla oli käytännössä mahdoton hyllyttää, muutama sujahti väärään putken päähän, tai lähti lapasesta. Nollia taisi tulla ainakin mineissä melkoinen määrä.

Makseissa taisi useammalla lennellä rimat, koska nollia tuli lopulta vain kaksi. Meille toinen näistä, ja samalla nuorten SM kultaa !
Mä en ainakaan tajunnut jännittäväni, mutta videolla olin vähän tönkkö, ja rimat oli vaarassa.. Yksi rima kolahtikin uhkaavasti, mutta ei kuitenkaan tipahtanut ! Sen jälkeen olinkin melkoisesti myöhässä, kun jäin vähän liikaa jännittämään riman kohtaloa.. Muuten ihan jees rata, loppusuoran puolessa välissä tajusin jopa juosta.. :D

Ei tässä voi oikein muuta kuin olla tyytyväinen. Demi päättii virallisen kisauransa tähän, ihan hieno lopetus mummolle. Tässä kuussa kisataaan vielä SAGIn juniori cupin finaali, jonka jälkeen treenaillaan talvi, ja osallistutaan ehkä joihinkin epiksiin.

Ensi vuonna kisat olisikin ilmeisesti Oulussa.. Se on mulle viimeinen kilpailuvuosi, ja jos Riesa olisi kisavalmis agissa ja tokossa, voisi matkaan jopa lähteä.. Ne olisikin Riesalle sitten tavallaan kotikisat :D

Seuramestari '10

2010-09-03T21:37:00.000+03:00

Maanantaina kisattiin oman seuran mestaruuksista. Rata vaikutti ensialkuun ihan kamalalta, mutta tarkemmin tutustuessa se oli oikeastaan tosi kiva rata. Lisäilen ratapiirroksen myöhemmin.
Ennen starttia Demi vaikutti tosi oudolta, enkä meinannut saada siihen mitään kontaktia. Lähdettiin tekemään hyvää rataa, nolla ei tuntunut kovin mahdolliselta.
Nolla me kuitenkin väännettiin, kontaktit sujui hyvin (vaikka ne yleensä leviää kisatilanteissa), mutta muuten rata ei ollut kovin nätti. Olin koko ajan ihan pihalla, ja parissa kohdassa totaalisen myöhässä. Pistetään se kamalan flunssan piikkiin..
Rata oli sen verran kinkkinen, että nollia tehtiin vain kaksi. Demillä oli näistä nopeampia nolla, joten voitettiin seuramestaruus! Hauskasti vielä kaikki sijoittuneet olivat tollereita.

Demi on tehnyt ihan kivasti nollia tällä kaudella. Startteja on takana vain viisi, mutta niistä neljä nollaa.
Toivottavasti sama meno jatkuu, kun suunnataan huomenna kohti Tamperetta ja nuorten SM kisoja!

Paluu arkeen

2010-08-11T19:48:00.000+03:00

Niin se pari kuukautta vierähti, ja tänään sitä marssittiin lukion ovista sisään. Riesa on ollut koko kesänä tosi vähän yksin, mutta ilmeisesti ipana oli ollut ihan hienosti. Koitin aamulla ottaa sen kanssa jotain pieniä tokojuttuja, josko se sit nukkuisi pidempään.

Eilen käytiin hallilla Riesan kanssa, tolla ipanalla on tosi hyvä keskittymiskyky! Se ei välittänyt mitään, vaikka muut teki suht vieressä rataa. Hienoa.

Aloitettiin ensin yhellä hypyllä, rima oli hypyn "jalan" päällä, toinen pää maassa eli korkeutta joku 3cm.. Tehtiin vaan lähetyksiä namikupille, ja se taisi hoksata paremmin ne siivekkeet siinä ympärillä. Otettiin pari toistoa yhellä hypyllä, niin että mä olin molemmilla puolilla, ja sitten kerran kahella hypyllä. Meni tosi hyvin.

Putkea otettiin myös namikuppipalkalla. Putki suorana, mutta suht lyhyenä. Tässäkin se taisi hoksata nyt paremmin, että palkka tosiaan tulee siitä putken läpi menemisestä. Se ryntäili läpi ihan innoissaan, ja kun käveltiin vesikupille, ipana ryntäs suoraan yhteen mutkaputkeen.. :)

Puomin alastulo nostettiin taas minipöydälle, ja ipana loisti jälleen. Se hakee niin hyvin, voin itse jatkaa matkaa, ja tyyppi vaan pysähtyy. Jossain valissä pitäisi varmaan kasvattaa vauhtia ja etäisyyttää joka suuntaan. Varmaan ensin kovennetaan vauhtia, koska mä haluan että se tulee mahdollisimman aikaessa vaiheessa.

Kiitos ilmoittautumisestasi

2010-08-10T16:53:00.001+03:00

Ei mummo jääkkään vielä eläkkeelle.. Mietin eilen treeneissä sen menoa, ja totesin että en mä voi toista laittaa vielä kokonaan eläkkeelle.. Demi rakastaa agilityä, ja on todella hyvässä kunnossa. Sen verran kevennetään treenejä, että mennään medirimoilla, ja treenaillaan muutenkin järkevästi.

Riesan pentunlystä sain muutaman kuvan, ipana ei näytä kovin edustavalta :D Esiintyminen oli vähän sinne päin, ei oikeastaan olla treenattu niitä nlyjuttuja ollenkaan.

Mä en oikeen tiedä mitä noissa kahessa vikassa tapahtuu :D Liikekuva näyttää siltä kun mä koittaisin kurisaa ton, ja vikassa koira seisoo ihan päin honkia, enkä mä edes pidä remmistä kiinni :D

Hyvinkään pentunäyttely

2010-08-08T12:10:00.000+03:00

Riesa käväisi tänään Rune Fagerströmin arvosteltavana:

"7kk. Erinomainen koko. Hienot rungon mittasuhteet. Sievä feminiiminen pää. Kallon tulee vielä levetä takaosasta. Hyvät tummat silmät. Hyvä keskipitkä kaula. Pysty olkavarsi. Riittävä rinnan syvyys. Hyvä ylälinja. Riittävä luusto. Rodunomaiset liikkeet. Hyvä väri ja värimerkit. "

KP ROP-pentu

Riesa oli ainut tolleri, mutta oli se KP ihan kiva saada.

Treenailut

2010-08-07T18:44:00.001+03:00

Maanantaina oli tavalliseen tapaan Demin treenit. Tehtiin kahta helpohkoa radanpätkää.

Aurinko paistoi aika ikävästi hypylle nro. 2, ja varmaan siksi rima tuli muutaman kerran alas. Otin 2-3 välin jaakotuksella, ja se ei sitten vaan toimi.. Kaamea lenkki. Toki aa oli melkoisen kutsuvana suoraan edessä. Tehtiin alku sitten ihan tavallisesti pyörimällä, eikä lenkittänyt niin paljoa.
Aan kontakti oli tosi hyvä, ja 6-8 sujui sen kummempia lenkittämättä. Kymppiputkeen vaan heitin, ja juoksin 11 hypyn taakse. Keppien loppuun tein persjätön, mutta ekalla mä tääs vähän jyräsin.. Uudestaan, ja nyt maltoin antaa sille koiralle tilaa. Kokeilin myös keppien takaaleikkausta, ja se sujui myös.

Alku jaakotuksella, joka sujui paljon paremmin tällä radalla. Ei lenkittänyt yhtä paljon.
Suoralle putkelle olin ajatellut takaaleikkaukset, mutta radalla huomasin ehtiväni ihan hyvin valssaamaankin.
9-10 kohtaan valssi, ja ennen putkea persjättö.

Riesan kanssa tehtiin minipöydän päälle nostettua puomin alastuloa. Se tajusi tosi nopeasti mitä siltä haettiin. Rupes tarjoamaan ihan innoissaan 2on/2off asentoa. Hieno pikkukettu. Ainoa ongelma tässä oli se, että ipana tarjos välillä asentoa ihan sivustakin.. Mutta toivotaan että se jää pois, kun palkkailee vain oikeista.

Eilen Riesa täytti 7kk. Painoa oli tänään 9,8kg ja säkää edelleen vajaat 40cm. Alan pikkuhiljaa uskoa, että se jää mediksi.

Tommosen rimpulan kanssa sitten huomenna pentukehään :') Teipit korvissa huomisen takia.

Eilen käytiin hallilla Riesan kanssa. Aloitettiin putkella. Suora putki, ja namikuppipalkka. Tehtiin lähinnä vaan suoraan lähetyksiä putken läpi palkalle, koska jos otti vähänkään kulmaa, ipana ei tajunnut, vaan juoksi ohi. Ensi kerralla pitää ottaa paljon lyhyempi putki, josko se niin hoksaisi paremmin.

Siivekkeillä tehtiin ensin välistävetoja ja takaakiertoja kahdella vierekkäisellä hypyllä. Se oli kamalaa, toi on niin hyvä kääntymään, että mä en meinaa pysyä perässä. Toivon että "ongelma" poistuu kun mukaan tulee rimat, ja kun tuo oppii hakemaan itse hyppyjä. Saatiin me silti onnistuneita toistoja, mun pitää vaan treenata :D

Tehtiin myös kolmen suoraa, mutta jotenkin Riesa ei näytä hoksaavan niitä siivekkeitä ympärillä, se vaan juoksee läpi. Ei sen toki tarvitsekkaan tajuta, mutta tehdään varmaan jatkossa vaan yhdellä hypyllä.

Lopuksi tehtiin vielä minipöydän päälle nostettua puomin alastuloa. Ipana oli ihan super, se pysähty kuin seinään vaikka ite kävelinkin ohi :) Nyt pitää vaan työstää tätä järkevästi, kun se on noin hyvällä mallilla.

Piikkiön syövereissä

2010-08-02T17:31:00.000+03:00

Käytiin viime viikolla moikkaamassa Jennaa ja valkkaripentu Akua Piikkiössä.

Ajatuksena oli käydä joku metsälenkki ja antaa ipanoiden riehua. Metsälenkki me todellakin kierrettiin.. Pari tuntia ryteikössä, ilman polkua ja suurin osa ajasta vielä ylämäkeä.. :D Riesalle maasto ei ollut mikään ongelma, se hyppeli tottuneesti, vaikka välillä maasto olikin melko vaikeakulkuista.
Riesa pysyi myös tosi hyvin kuulolla, ja käyttäytyi muutenkin oikein kivasti.

Muuten ollaan treenailtu noutoa ja 2on/2off asentoa. Noudossa tuo kyllä läheltä hyvin ihan käteen asti, mutta jos matka kasvaa vähänkin, niin mikään ei toimi. Tyyppi juoksee dami suussa mun ohi, ja kiertää lenkin ennen kun tuo damin.. Odotellaan vaan sitä hetkeä, kun se keksii ruveta kunnolla lällättelemään.
Eli siis, nyt vaan ilmeisesti lyhyitä noutoja ja paljon palkkaa. Ärsyttää vaan, kun kuitenkin alusta asti panostettu nimenomaan siihen palauttamiseen, ja nyt se sitten uhkaa levitä käsiin.

2on/2off sujuu ihan loistavasti. Olen yhdistänyt käskysanan, ja ipana ryntää oikeaan asentoon vaikka mä olisin paikallani, tai liikun ite eteenpäin. Hieno eläin. Lisäsin tänään myös häiriötä siihen asennossa pysymiseen, ja mä sain aika huoletta viskellä nameja ja leluja, ja tuo lähti vasta luvan saatuaan. Loistavaa.
Tänään on Demin treenit, ja ipana voisi päästä taas seisokelemaan puomin alastulolle.

Kääpiö

2010-07-30T01:50:00.000+03:00

Tultiin koirien kanssa keskiviikkona Turkuun, ja tänään pyörähdettiin mätsärissä hakemassa vähän käsittelykokemusta.
Riesa seisoi tosi hyvin, välillä koitti tarjota maahanamenoa ja istumista, mutta tajusi kuitenkin nopeasti jutun juonen. Antoi myös tuomarin käsitellä hyvin.
Liikkeessä taas tuli hyvin esille meidän treenaamat asiat.. Joihin ei siis kuulu näyttelyravaaminen.. :D
Riesa käveli mun vieressä ja tapitti koko ajan suoraan silmiin. Otin kaikki namit pois kädestä, ja katsoin itse eteen, mutta kakara vaan kulkee tapittaen silmiin. Pätevä pentu siis, katsekontaktiahan me ollaan treenattu.. Tuomarikin naureskeli tälle tokokoiralle. Sinisen kanssa siis poistuttiin kehästä.
Nauhakehässä ei sen kummempia, Riesa jatkoi silmiin tapittamista, mutta seisoi tosi hienosti. Ei sij.

Märsäripaikalla bongattiin muutama muukin tolleripenikka. Meinasin kuolla nauruun kun eräs nainen kysyi onko Riesa ihan puhdas tolleri, kun on niin kovin pieni. Naisella oli itsellään vajaa viisikuinen tollerinarttu, joka oli isompi kuin Riesa.. Säkää niillä oli suurinpirtein saman verran, mutta toisella oli enemmän massaa.

Kyllä mä olen tiennyt, ettei Riesa mikään iso ole, mutta että noin pieni! Noh, siitä voisi tosiaan jäädä se medi.
Naureskellen mennään 8.8. pentukehään. Jos sitä ei edes meinaa tolleriksi tunnistaa, niin tuskin kovin suurta menestystä on odotettavissa. Eipä tuo mitään, ihan söppänä se on. Meidän tavoitteet on muutenkin alusta asti olleet ihan jossain muaalla kuin näyttelykehissä.

Muuten me ollaan treenailtu pääasiassa noutojuttuja, ja meidän palautukset alkaa leviimään käsiin.. Sisällä Riesa tuo tosi kivasti lähes poikkeuksetta käteen asti, mutta ulkona se saattaa pudottaa damin, tai sitten tehdä kamalan kunniakierroksen ennen palauttamista.
Nyt me tehdäänkin ihan lyhyitä noutoja, pääteemana palauttaminen. Jotenkin tylsää vaan tehdä juttuja, jotka koira periaatteessa osaa. Mä pelkään että tuo kyllästyy, kun vaikeusaste pysyy samana, ja sitten palautukset leviää entistä enemmän. Toivotaan nyt, että toi olisi vaan jotain pikaisesti ohi menevää.

Riistaa ei olla nyt näillä heltellä otettu sulamaan, kun mut tuntien se unohtuu ja lähtee sitten hetken kuluttua kävelemään.. Siiven voisi kyllä ottaa.
Jos Riesasta jää noin kääpiö, niin mä en tajua miten se ikinä pystyy suorittamaan taippareita.. Viimeksi kun näytin lokkia, niin lintu oli suurinpirtein koiran kokoinen.. Toi ei yksinkertaisesti saa siitä kunnon otetta. Viimeksi se sai siitä jonkinlaisen otteen, mutta koska lintu oli niin iso, Riesa tuntui välillä enemmänkin raahaavan kuin kantavan sitä.

Ollakko vai eikö olla

2010-07-27T23:15:00.000+03:00

Talvitreenien ilmottautumiset aukes. Mä en vieläkään tiedä mitä mä teen ton mummon kanssa. Demi täyttää joulukuussa 10v, ja se on VANHA.
Nythän se on tosi hyvässä kunnossa, alittaa helposti 3lk ihanneajat jne. mutta onko näin vielä parin kuukauden päästä? Mielummin lopetan aikaisin, kuin liian myöhään.
Toisaalta, voisihan sen kanssa tehdä mini/medirimoilla, teemana vain yhteinen hauskanpito..
Kisaurahan me lopetetaan nyt junnu cupin finaaliin. 65cm rimat ei varmaankaan ole kovin terveelliset, vaikka ei tuolla niiden kanssa mitään ongelmia ole. Jossain epiksissähän sen kanssa voisi toisinaan käväistä.

Eläköitysmipäätös on vaikea! Mummo on opettanut mulle ihan valtavasti, enkä varmasti osaisi ohjata tätäkään vähää, jos mulla olisi joku helpompi agilitykoira.
Demi on kuitenkin hyväkuntoinen koira, eikä ollenkaan huvittaisi jättää sitä lähinnä kotikoiraksi. Se rakastaa agilityä ihan valtavasti.
Nyt ei auta kun pohtia, ehkä tähänkin joku tolkku saadaan.

Sata faktaa

2010-07-26T23:33:00.001+03:00

Maria tunki meille 100 faktaa haasteen, ja mehän tottakai tartuttiin haasteeseen.
Joten tässäpä olis, sata asiaa meistä.

1. Demi haettiin 11vko'n ikäisenä
2. En edes tahtonut koiraa.
3. Mä taisin silloin olla jossain eskarissa.
4. Äiti keksi Demin nimen.
5. Idioottimaisen nimen keksikin..
6. En vieläkään tajua, miksi meille muutti tolleri.
7. Se ei ihan vastaa mun näkemystä mukavasta ja leppoisesta kotikoirasta.
8. Demin kanssa tie on ollut pitkä ja kivinen
9. Sen nätin ulkokuoren alla piilii uskomattoman kiero eläin, joka on samanaikaisesti tajuttoman herkkä, tulinen ja kova kusipääelukka.
10. Ei siis mikään ihanteellinen lapsiperheen lenkkikaveri.
11. Demin olleessa neljän, eksyttiin koirakentälle.
12. Keksin jostain kummasta lajin agility, ja sitähän piti sitten päästä harrastamaan.
13. Muistan pääsykokeesta vaan sen, kuinka onnistuin astumaan koiran tassun päälle heti alkuunsa..
14. Jotenkin me onnistuttiin pääsemään kurssille.
15. Meidän yhteistyö oli kyllä kaukana hyvästä.
16. Demi olisi varmasti ollut ihan tykki harrastuskoira, jos se vaan olisi päätynyt jollekkin pätevälle koiraihmiselle.
17. Miedän treenit alkuaikoina meni lähinnä siihen, kun koira hyppii vasten ja koittaa saada selvää mun säälittävästä ohjauksesta.
18. Monta kertaa meinasin jättää leikin kesken.
19. Tässä sitä silti ollaan, 5½ vuotta myöhemmin.
20. Jotenkin kamalan surullista jättää mummo eläkkeelle syksyllä, kun me ollaan noustu kirjaimellisesti pohjalta aina kolmosiin asti.
21. Se on myös opettanut mulle ihan valtavasti.

22. Riesa on monen vuoden haaveilun tulos.
23. Taisin kinua toista koiraa suunnilleen siitä asti, kun Demin kanssa aloitettiin harrastaminen.
24. Jos siihen olisi suostuttu, mulla makoilisi täällä sheltti, westie, berni, flatti, pyrtsi, holsku tai bordercollie.
25. Kun lupa irtosi, päädyin kuitenkin tolleriin.
26. Se vaati kuitenkin paljon miettimistä.
27. Demin kanssa oli aikoinaan niin paljon ongelmia, enkä halunnut toista samanmoista.
28. Lopulta päädyin kuitenkin siihen tulokseen, että hallitsen toisenkin tollerin.
29. Sainhan mä Demistäkin lopulta ihan yhteiskuntakelpoisen elukan.
30. Takaraivossa tykyttää kuitenkin pelko epäonnistumisesta.
31. Riesan kanssa on kuitenkin toistaiseksi sujunut hyvin.
32. Huomasin etten olekkaan ihan käsi sen kanssa, ei se koiranpennun kanssa eläminen mitään salatiedettä ole.
33. Riesan nimi päätettiin pari vuotta ennen sen tuloa.
34. Nimi sopii ipanalle kun nenä päähän.
35. Parin vuoden päästä voidaan sitten sanoa, oliko järkevää nimetä koira Riesaksi, kun se virallinenkin nimi on Too hot to handle.
36. Toisaalta, sitten kun me ollaan kisattu pari vuotta ykkösissä, voin vain todeta sen olevan Too hot to handle.
37. Demi on koiratyttöjen keskuudessa simpanssi.
38. Mä olen räkä.
39. En edes jaksa valoittaa nimen alkuperää, se ei kuitenkaan liity mitenkään räkään.
40. Parissa vuodessa sitä on tottunut olemaan räkä, sen kummempia ajattelematta.

41. Mä uskon ettei koirankoulutus ole mitään salatiedettä.
42. Sitä saa mitä vahvistaa.
43. Joskus useita vuosia takaperin, kun päätin saada Demin ruotuun, tulin lukeneeksi Peetsan kirjan.
44. Siinähän sitä mentiin, suoraan metsään nimittäin.
45. Mä olin tulla hulluksi, kun näin sen jälkeen joka puolella koiran vallankaappausyrityksiä.
46. Sen jälkeen päätin, että on aivan sama missä kohdassa tuo kulkee lenkillä, miten se kantaa häntänsä tai koska se saa ruokaa.
47. Mulla on vaatimaton tavoite koiraharrastuksessa: tahdon olla paras.
48. Se on melkoisen mahdoton tavoite, joten ensialkuun olisi ihan mukava olla loistava ohjaaja, kouluttaja, koulutusohjaaja ja koiranomistaja.
49. Tekemistä siis riittää!
50. Tulevaisuudessa olisi ihan kiva tehdä töitä eläinten parissa.
51. Ala on vielä avoin.
52. Päätin kesäkuussa peruskouluni.
53. En kovin kummoisin arvosanoin.
54. Viimeisenä vuonna homma lähti vähän lapasesta, jonka takia ehdin jo pelätä sitä, pääsenkö lukioon.
55. Pääsin kuitenkin kevyesti sisään, keskiarvoraja oli 5,75.
56. Lopetin koirailun takia muut harrastukseni.
57. No okei, tanssimisen lopetin aikoinaan futiksen takia.
58. Futis taas söi lopussa mun ajasta suunnilleen viisi päivää viikosta, jonka takia sitä saikin heittää hyvästit muullee elämälle.
59. Molemmista harrastuksista on kuitenkin ollut suuri hyöty, ajatellen agilityn ohjausta.

60. Mulla on täällä nyt kaksi väsynyttä tolleria.
61. Kahden tunnin lenkki, kamalassa helteessä ei ollut ihan kuningasidea.
62. Mutta pitäähän koirien nyt juoksemaan päästä..
63. Riesa on varmaan iloisin koiraeläin ikinä.
64. Narulelut on jee, pehmolelut on jee, vinkulelut on jee, patukka on jee, pallot on jee, ruoka on jee, juokseminen on jee, kaikki on jee.
65. Riesa on musta ihan fiksu elikko.
66. Se on myös varustettu ihan kivalla moottorilla.
67. Siitä siis toivottavasti tulee ihan mukava harrastuskoira.
68. Kunhan terveys sallii..
69. Mä en kuitenkaan jaksa stressata luustokuvia vielä.
70. Demi on epätyypillinen noutaja.
71. Se ei mikään syöppö, eikä aina edes koske ruokaansa.
72. Se ei myöskään juurikaan pidä vedestä.
73. Se tippui pentuja laiturilta, ja ui sen jälkeen vasta joskus viisivuotiaana.
74. Nykyään se ui, jos sille heitetään jotain.
75. Aina se ei edes hae heitettyjä tavaroita..
76. Vuosi 2008 oli mun ja Demin huippuvuosi.
77. Sinä vuonna voitettiin nuorten suomen mestaruus, noutajamestaruus sekä seuramestaruus. Oltiin myös seuran agilityharrastajia.
78. 09 noustiin kolmosiin, mutta kummoisempaa menestystä ei saatu aikaan.
79. Tänä vuonna ollaan kisattu vaan vähän, ja tehty ihan kivaa tulosta. Hallimestaruus, juoniori cupin finaalipaikka ja nuorten avo sm kultaa.
80. Ihan mukava eläköitymisvuosi siis mummolla.
81. Riesan kanssa toivottavasti jatketaan siitä mihin Demin kanssa jäätiin.
82. Vaikka olenkin jo henkisesti valmistautunut siihen että me tahkotaan ykkösissä pari vuotta, ja siihen perään kakkosissa toinen samanlainen.
83. Ja siihen että taipparit saadaan läpi joskus kun koira on kymmenen.
84. Vaikka ei niillä tuloksilla niin väliä, kunhan molemmilla on kivaa.
85. Demi rrakastaa mummolaa.
86. Musta se on aivan tajuttoman raivostuttavaa.
87. Koira piippaa ja kävelee remmissä juuri niin ettei vedä.
88. Se luultavasti johtuu siitä, että koira on pienestä pitäen saanut siellä jotain herkkuja, eikä mummi juuri komenna.
89. Toivon ettei Riesa ota mallia.

90. Koiraharrastus on siitä kiehtova, ettei kukaan voi koskaan tietää kaikkea.
91. Mä olen kuitenkin utelias ihminen, ja tahdon oppia mahdollisimman paljon.
92. Koulutusohjaajakurssi oli oikein mielenkiintoinen.
93. Mun vieressä sattui istumaan silloinen kaksinkertainen (nykyään kolminkertainen) suomenmestari ja maailmanmestari, joka on aloittanut lajin harrastamisen ennen kun mä olin edes syntynyt.
94. Siinä vaiheessa sitä mietti miksi mä olen siellä.
95. Läpi kuitenkin päästiin, ja kotiin lähdettiin pää täynnä uusia ajatuksia.
96. Mä elättelen yhä toivoa siitä, että Riesa jäisi mediksi.
97. Se on nyt vajaa 7kk ja korkeutta yhä vajaa 40cm.
98. Siitä tulis niiin makee.
99. Sitten harmittaa, jos siitä jää joku 44cm.
100. Tärkeintä on kuitenkin yhteinen hauskanpito, oli se minkä kokoinen tahansa.

No siinä olis. Viimenen kymppi otti vähän koville. Toivottavasti en kamalasti toistanut itseäni, kirjoitin aika monessa pätkässä, enkä muista mitä olin aiemmin kirjoittanut.

Haastan Verpun ja Saaran !

Hallilla

2010-07-25T16:19:00.000+03:00

Käytiin porukalla hallilla, ja tehtiin tuon näköistä radan pätkää. Jotkut kulmat saattaa vähän heittää.
Demi kävi vähän turhankin kierroksilla, ja se sitten purkautui haukkumisena.

Menin numero kakkosen kohtaan kutsumaan, selkä hyppyyn päin ja käänsin koiran siitä pakkovalssilla. Ekalla kerralla lähti keinulta ihan suoraan aa'lle, kun otin uudestaan ja vähän vahvemmin, niin sain vitoselle. Siihen saksalainen.
Keppien jälkeen persjättö, ekalla kerralla jätti kesken kun jyräsin ihan totaalisesti.. Rupesin itekkin miettimään että mitä helv mä olen tekemässä. Toisella kerralla hyvin.
Putkeen haki ok, pitää vaan ite muistaa kääntää kunnolla ja olla kiirehtimättä. Jos ite kiirehdin, niin Demi lukee sen heti. Kymppiputkeen sain sen hyvin, vaikka puomi oli ansana.
Kepeille takaaleikkaus, joka meni hyvin. Putki-aa kohta sujui ihan ongelmitta, kun tuo on niin kontaktihakuinen.. Otin sen myös pari kertaa hypyltä putkeen, ekalla painui aalle, mutta muilla kerroilla sain hyvin molempiin päihin.

Riesan kanssa tehtiin suoraa namikuppipalkalla, rimat matalimmalla ja vinoina. Ensin sen oli vaikea hahmottaa sitä, ettei nyt juostakkaan suoraan. Se ei kuitenkaan osunut rimoihin, vaikka eihän sen noin matalia tarvitse edes hypätä. Kauhulla odottelen rimojen nostoa, rupeeko se tiputtelemaan kun on tottunut tykittämään suoraan, tai sitten tollasiin yli astuttaviin 10cm rimoihin.. Noh, se on sen ajan murhe sitten.

Putkea tehtiin taas namikuppipalkalla, haki hyvin. Laitettiin myös vähän mutkaa, eikä siinäkään mitään ongelmia. Kokeilin myös lelupalkkaa, mutta liikkumaton lelu ei ollut tarpeeksi hyvä palkka. Joten siis namikupilla jatketaan.

Kokeiltiin myös puomin alastuloa. Laitettiin alastulo pöydälle, ja ensin otettiin alusta asti vaan namin perässä. Riesa on niin honkelo, että aluksi oli vaikeuksia kropan hallitsemisessa. Se ei silti pelännyt yhtään. Alastulolle pysäytin sen namilla ilman mitään käskyä, ja Sanna piteli takakroppaa paikoillaan.. Toisella kerralla nostin sen vaan puoleen väliin, ja vedätin siitä alas. Nyt käveleminen oli jo helpompaa, mutta jalat vielä meinasi lipsua alastulolla. Parin toiston jälkeen sen liikkuminen parani huimasti, ja se pysyi 2on/2off asenossa ihan hyvin. Lopetettiin yhteen tosi hyvään.

Demin kanssa otettiin vielä kontakteja, aa'lla pysähtyy hyvin, puomilla meinasi jäädä liian ylös.

Järvenpää

2010-07-23T22:42:00.002+03:00

Lähdettiin eilen moikkaamaan Mariaa ja Remua Järvenpäähän. Oli oikein mielenkiintoinen reissu.

Riesahan on käynyt suunnilleen 10 viikkoisena ensimmäisen kerran asemalla, ja sen jälkeen suht usein. Ensimmäisiä kertoja lukuunottamatta se on ollut siellä ihan lunkisti.
Eilen laiturilla kävellessä meni juna ohi. Riesa säikähti sitä, eikä sitten palautunutkaan totuttuun tapaan. Se luimuili häntä koipien välissä, eikä sille aluksi kelvannut edes namit. Hetken päästä se rauhoittui vähän, ja söi nameja ihan iloisesti, vaikkei vieläkään ollut kokonaan normaali.

Junassa ipana vaikutti aikalailla normaalilta, makoili lunkisti penkin alla. Ohi menevä juna kuitenkin säikäytti sen verran että se syöksyi mun jalkoihin. Riesa palautui tästä kuitenkin suht nopeesti.

Junasta poistuessa se vaikutti ihan normaalilta, mutta heti junan lähdettyä pois tuo sai taas jonkun sätkyn.. Se veti hulluna joka suuntaan. Ipana rupesi rauhottumaan vasta siinä vaiheessa kun oltiin kävelty jo hetki.
Päädyttiin johokin pellolle, ja tuo oli jo suht normaali. Vapaana ollessa pysytteli ihan hyvin lähellä, eikä se näyttänyt välittävän Remustakaan.

Pyörittiin pari tuntia metsässä, ja palailtiin takaisin asemalle. Riesa oli siellä ihan rauhallinen, eikä juuri panikoinut ohi menevästä junasta.
Junassa se oli ihan okei, mutta Hyvinkään asemalla taas panikoi.. Ipana sinkoili vaan matalana joka suuntaan, eikä siihen ensin meinannut saada mitään kontaktia. Käveltiin lyhyt matka kotiin, ja se oli koko matkan ihan outo. Kotona kuitenkin ihan normaali.

Illalla oltiin lenkillä, Riesa vapaana. Leikittiin siinä jotain lelulla, kun jostain vierestä kuului koiran haukuntaa. Riesa säikähti sitä ihan tajuttomasti, ja lähti pomppimaan äänen suuntaan haukkuen. Pelkäsi kuitenkin sen verran ettei uskaltanut lähteä kauas.
Se ei tullut ensin kutsusta luo, mutta kun sanoin napakasti että mennään, ja lähdin kävelemään toiseen suuntaan, se tuli jalkoihin. Kytkin sen, ja lähdettiin kävelemään.

Se oli kokoajan vähän omituinen, mutta se kuitenkin söi nameja eikä ollut lukossa kuten asemalla.
Rappuun päästyämme leikitin sitä vähän, ja se oli jo oma itsensä.

Tänään suunnattiin asemalle kattelemaan mitä tuo tällä kertaa tuumaa junista. Se oli jo asemalla ihan paniikissa, ja mun teki mieli hakata päätä seinään.
Mentiin vähän kauemmas jossa annoin Riesan ensin vaan katella ympärilleen. Kun se vähän rauhoittui käskin sen istumaan ja syöttelin sille nameja. Ipana oli melkein normaali, ja ajattelin lähteä pois. Harmi vain, että juuri silloin tuli juna.. Tuo säikähti taas, ja siinä sitten hetki syöteltiin nameja ja siliteltiin. Riesa palautui ihan suht nopeasti, mutta sitten siitä meni taas juna.. Koitin itse olla ihan "hohoijaa tylsäää", ja se selvästi vaikutti Riesaankin koska se palautui nopeasti.
Siinä vaiheessa ajattelin lähteä pois. Riesa koitti vähän sinkoilla remmissä, mutta nopeasti muistuteltiin remmikulkemisen säännöt. Juuri kun ehdittiin pois vieville rappusille, tuli taas juna... Riesa palautui kuitenkin ihan jees kun päästin pois laiturilta, ja matka kotiin sujui paremmin kuin eilen.

Mä en tajua mistä se on tuollaisen pelon itselleen kehittänyt. Kavereiden mukaan suurentelen koko asiaa, ja se on tuo ikä.. Mutta musta on kamala nähdä se tuollaisena, kun ollaan kuitenkin käyty monissa eri paikoissa, eikä se ennen ole reagoinut noin. Se on myös palautunut nopeasti tilanteista.
Nyt ainakin tiedetään mihin meidän lenkit lähitulevaisuudessa suuntautuu..