Muistoissa

Vain yksi voi olla ensimmäinen.

Demi
x-rotu, narttu
26.12.2000 - 26.10.2013
FIX00681/06
48cm, 16kg
om. Elena Nisula

agi maksi 3
nuorten SM1 2008
seuramestari 2008
nuorten SM1 2010
nuorten avo SM1 2010
seuramestari 2010

KoiraNet

Demi saapui meille alkuvuodesta 2001 ja siitä kuoriutui varsin tyypillinen ensimmäinen koira. Kaikki opittiin yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta lopulta Deekusta tuli varsin kelpo eläin.
Luonteeltaan Demi oli voimakastahtoinen ja tulinen, mutta kuitenkin onneksi melko tasainen koira. Varsinkin harrastuksissa nollasta sataan kuumuminen aiheutti alkuaikoina ongelmia, lisäksi se räyhäsi nuorempana myös remmissä. Muistan joskus raahautuneeni sen perässä mahallani monia metrejä aivan remmin päästä kiinni pitäen... En päästänyt irti ja remmirähjäyksenkin sain lopulta koulutettua pois, mikä opetti paljon.
Kotona ja arjessa Demi oli kuitenkin pääsääntöisesti mitä loistavin otus. Se ei pelännyt juuri mitään ja sille sai tehdä käytännössä mitä vain. Siinä mielessä se olikin varsin sopiva lapsiperheen koira. Monessa asiassa se onnistui silti huiputtamaan omistajia, eikä tasan tarkkaan tehnyt mitään jos ei tiennyt saavansa palkkaa. Demi oli juuri sellainen koira, joka vaati tarkat rajat ja aika tiukan kurin, jonka jälkeen sen kanssa eläminen oli helppoa. Onneksi tämä sitten sen myöhemmällä iällä toteutui.

Harrastusten pariin päädyimme aika sattumalta. Ala-asteella touhuttiin parin kaverin kanssa paljon koirien kanssa ja mm. juoksutettiin ja hypytettiin koiria skeittirampreilla tai vastaavilla. Myöhemmin sain kuulla, että jotain vastaavaa voisi ihan oikeastikin harrastaa koiran kanssa. Demi tykkäsi ihan hulluna juoksemisesta ja kiipeilystä, joten hakeuduttiin mukaan. Sillä tiellä olen edelleen, pitkälti Demin ansiosta.
Agilityuran alku ei ollut helppo. Kuumuva tolleri ei todellakaan ollut ala-asteikäisen ohjaajan hallinnassa, eikä itse radankaan suorittaminen aina kovin sujuvaa ollut. Demi oppi asiat paljon nopeammin kuin minä, minkä vuoksi koira usein treeneissä turhautuikin. Silloin Demi saattoi hypätä hihaan kiinni, aika nopeasti oppi itsekin...
Myöhemmin innostuin itse enemmän agilitystä ja aloin opiskella siitä lisää. Agilitystä tuli muutakin kuin pelkkää kivaa koirahyppelyä, mikä oli ratkaiseva tekijä kehityksen kannalta.

Kuumumisen vuoksi meillä oli uran loppuun asti vähän ongelmia, mutta agility Demin kanssa oli silti todella kivaa. Se paikkasi omia virheitäni hyvin ja luki ohjausta tarkasti, lisäksi se oli  nopea. Demi rakasti agilityä aivan tajuttomasti ja meistä tulikin aika hyviä. Yhteystyö radalla kehittyi saumattomaksi, vaikka tuloksissa se ei aina näkynytkään. Paremmalla ohjaajalla olisi Demikin varmasti saavuttanut paljon enemmän. Demi jäi eläkkeelle vuonna 2010 nuorten SM voiton myötä.

Demille opetin myös alokasluokan tokoliikkeet, vaikkei Deekusta ikinä mitään tokokoiraa tullutkaan. Sille oli koko elämän ajan opetettu asioita ainoastaan namilla houkuttelemalla, joten oli suuri työ saada sen tyyppinen koira tarjoamaan ja ajattelemaan itse. Tämäkin opetti paljon kouluttamisesta ja Demistäkin tokoilu oli vähintään ihan kivaa.

Demi oli ongelmista huolimatta paras mahdollinen ensikoira. Ei varmastikaan helpoin, mutta ei kai kukaan ikinä mitään helpomman kautta opikaan. Demi opetti aivan valtavasti ja avasi täysin uusia ovia harrastuksissa. Lisäksi tykästyin tolleriin rotuna. Ilman Demiä ei varmasti olisi Riesaa tai samanlaista intohimoa koiraharrastuksiin. Demin kautta tutustuin myös moniin mahtaviin ihmisiin koiraharrastuksen parissa.
Demi oli oma punainen varjoni yli puolet elämästäni. Demi kulki mukana kaikki koulujen, kaveripiirien ja asuinpaikkojen vaihdokset, sen turkkiin itkettin ja naurettiin lukemattomia kertoja. Demistä tuli aivan äärettömän tärkeä, ja sillä oli myös suuri vaikutus siihen, mitä minä itse olen.

Demillä todettiin vuoden 2013 lokakuussa vakava anemia, johon ei tutkimuksissa löydetty syytä. Kortisonilääkityksestä huolimatta Demi menehtyi alle kaksi viikkoa myöhemmin. Demi haudattiin sen lempipaikkaan, mökille ja nyt mummo nukkuu ikiunta mökkitien vieressä.