20. elokuuta 2013

Korrien tokopäivä

Viime viikon aikana on treenattu ahkerasti, lauantaina kilpailtiin agilityn piirimestaruuksista ja sunnuntaina tokoiltiin Korrien tokokoulutuksessa. Muusta tulossa päivitystä todennäköisesti myöhemmin, mutta kirjoittelen ensin ylös tokopäivän mietteitä, kun ne ovat vielä tuoreessa muistissa.

Aluksi katsottiin meidän ikuisuusongelmaa eli luoksarin stoppia. Ongelmanahan on se, että kokeenomaisessa luoksarissa pikkukettu pysähtyy silloin kuin suinkin vain muistaa ja jaksaa (eli hyvin harvoin), mutta takapalkan kanssa tai kiertojen kautta tehtynä stoppi on parempi kuin hyvä. Riesan siis kyllä pitäisi tietää, mitä siltä vaaditaan.
Lisäongelmia tuottaa se, että Riesalle on ylipäätään missään vaikea saada perille sitä, että mehtään män. Kun kaikki huomio on positiivista huomiota ja mun ympärillä härvääminen itsessään palkitsevaa, on hirveän vaikea antaa palautetta.

Heti alkumetreillä tuli selväksi, että takapalkan kanssa on vedelty vähän mutkia suoriksi... Eli sitä ei ole häivytetty melkein ollenkaan eikä koira noin muutenkaan tiedä merkkisanaa niin varmaksi, että uskoisi takaa löytyvän palkan vaikkei koira sitä näkisikään. Eli nyt ensin lähdetään etenemään takapalkan kanssa ihan oikeaoppisesti vaihe vaiheelta ja toivotaan, että se olisi viimein ratkaisu ongelmaan.

Näytettiin muutama kokeenomainen luoksari, ohjeena lähteä koiraa toruen vastaan jos se vain juoksee läpi ja siitä palauttaa seisomaan. Läpihän se tuli oikein railakkaasti ja pieni toruminen ei pikkukettua hetkauta. Siinä se iloisesti hötkyili ympärillä, jäi kyllä hienosti seisomaan kun palautin.
Riesaa saisi varmaan vetäistä halolla päähän, eikä se siltikään oikeastaan välittäisi. Riesa ei ole oikeastaan koskaan ollut koira, joka esim. keräisi painetta tajutessaan tehneensä virheen. Riesalle kun on vain tärkeintä päästä tekemään edes jotain. Sama se menikö oikein vai ei.

Tämän jälkeen näytettiin yksi hyvä stoppi kierron kautta. Jatkossa ei niitä enää tehdä, koska Riesa on selkeästi jäänyt siihen vähän jumiin. Riesa kuitenkin nauttii tosi paljon juoksemisesta ja oppii oikeastaan parhaiten vähän juoksentelemalla, niin koiraa voisi palkata stopista niillä kierroilla. Tätä voi sitten hyödyntää monissa muissakin liikkeissä.

Lisäksi saatiin ohjeeksi opettaa Riesa kunnolla luopumaan palkasta. Sitä on kyllä treenattu, mutta ollaan kyllä jääty vähän puolitiehen. Jos Riesa osaisi tehokkaasti luopua palkasta, voi olla ettei sillä olisi aivan yhtä suuri veto mun luo. 

Loppuun tehtiin ihan nopeasti tunnarin alkeita. Piilotettiin tunnarikapula pieneen heinikkoon ja puhuttiin, että tämä on Riesalle varmaan ainoa mahdollinen opetustapa. Tuonkaltaisen hyrrän kanssa laittaisi kyllä mielenterveyden aikalailla koetukselle, jos lähtisi esim. post-it lapuilla kokeilemaan. Voisi toki olla ihan opettavaista, mutta kokeillaan nyt kuitenkin helpomman kautta...


Toisella pätkällä tehtiin ruudun alkeita, koska muissa avoimen liikkeissä meillä ei ole varsinaisia ongelmakohtia ja halusin vähän vinkkejä voittajan liikkeisiin.

Riesan kaltaiselle koiralle Riitta suositteli ehdottomasti kosketusalustaa, sillä lelulle rynnätessä saattaisi pikkuketun ajatustyö jäädä aika vähäiseksi. Riesalla ei kuitenkaan vielä ole olemassa sellaista kosketusalustaa, jonka voisin iskeä ruutuun, joten tehtiin muutama toisto pallolla. Ei niisä sen ihmeempää, hyvin juoksi pallon luo :D
Näiden jälkeen tehtiin näyttöruutuja, joka toimi Riesalle myös tosi hyvin. Vaikeinta oli reagoida itse juuri sillä hetkellä, kun tuo pinkoo ruutuun... Riesa oli kuitenkin tosi kivasti kuulolla ja reagoi palkkasanaan heti. Kuulemma Riesalle saa tehtyä todella näyttävän ruudun, koska se ihan oikeasti juoksee täysillä eikä vain jolkottele.
En tiedä syttyikö näin lyhyellä treenillä vielä mitään suurempia lamppuja, mutta tuntui, että ehkä pääsimme jo samaan huoneeseen valokatkaisijan kanssa.

Lopuksi juteltiin vielä tunnarista ja siitä, miten edetä. Koitin kysellä vähän tuosta Riesan mielentilasta, mutta ei se ainakaan nyt alkeistreeneissä ollut erityisen pielessä. Tunnaria kannattaisi kuitenkin tehdä esim. pitkän lenkin tai treenin jälkeen, jolloin ylimääräiset höyryt on jo päästelty.

Noin muuten Riesa sai ihan kehuja. Se tekee kivalla asenteella ja on hyvin kuulolla. Tuon tyyppisestä koirasta saa kyllä loistavan tokokoiran, jos vaan ratkoo kaikki tempperamentin tuomat koulutushaasteet.
Huoh, niin paljon potentiaalia tungettu pieneen mutta aikalailla haastavaan pakettiin.

Tämä oli itselle ensimmäinen kerta minkäänlaisessa tokokoulutuksessa ja opin ihan valtavasti. Yleensä Riesan kanssa on vähän ongelmana se, että monet kouluttajat eivät ymmärrä sen olevan oikeasti tuollainen hyrrä, mutta nyt ei ollut sitä ongelmaa.
Talvella toivottavasti päästään kouluttautumaan uudestaan. Jos tokoinnostus jatkuu, niin aivan varmasti ollaan jo ennen vuodenvaihdetta solmussa... :D

3 kommenttia:

  1. Mäkin kävin juuri Korrien tokokoulutuksessa ja sieltä kyllä tuli ihan hirvee tietoähky ja myös tokointo.:D Meillä taas on kauheen energinen paketti, mutta todella herkkä. Ei paljoo tarvi moittia kun menee maku tekemiseen. Hassu tuo Riesan pallokuva!:D

    VastaaPoista
  2. Rasmuksella ja Ruutilla kosketusalusta Ruudussa on toiminut hyvin. Toivottavasti tosta sai nyt tokointoa! Voin kuvitella miten siisti Riesa oliskaan ylemmissä luokissa! Niitä on kivempikin treenata. :)

    Kuulostaa tosi tutulta toi kovuus, ettei mitkään torut hirveestä hätkäytä. :D Ruutista ruutu on ainakin hauskin uusia ja juoksi voi ruudussa täysiä sivulle ja odottamaan lähetys lupaa. Seurauksessa Ruuti sai ainakin tosi pitkään narutettua mua, kun olin liian pehmo haahuiluille.

    VastaaPoista
  3. Heitin sua haasteella!

    tervuraptori.blogspot.com

    VastaaPoista