Viikko sitten käytiin juoksemassa piirimestikset. Meno oli huomattavasti tahmeampaa kuin mitä olin etukäteen olettanut. Ensimmäisille radoille oli todella hankala saada rytmityksiä osumaan kohdilleen ja Riesakin oli sen seurauksena jotenkin kädessä kiinni eikä vahingossakaan auttanut ohjaajaa.
Ensimmäinen rata oli joukkuerata. Meidän kohdalla oli jo melko hyvä sää, mutta juuri hetkeä ennen satoi ihan reippaasti. Kenttä oli aivan täynnä vesilemmikoita, esimerkiksi aan alastulo oli suoraan vesilammikossa. Hieman etukäteen pelkäsin kontaktien puolesta... Tällä radalla kolme kieltoa, koko rata tökki tosi pahasti. Mutta ne kontaktit oli hyvät ;) Ohjasin huonosti enkä vienyt lähetyksiä loppuun. Alkuun tuli myös meille erittäin tyypillinen hypyn ohitus.Huoh, koska sitä oppii.
Seuraavana oli hyppäri. Tästä on tosi vaikea sanoa mitään positiivista... :D Alku oli vähän epätyypillinen ja Riesa irtosi hienosti tyhjää päin. Heti alkuun Riesa räjäytti muurin ja viimeistään siinä kohdin mulla hajosi keskittyminen ihan kokonaan. Koko radan vaan mietin että mitähän siinä oikein tapahtui. Erityisen hieno juttu oli kuitenkin se, ettei Riesa reagoinut muurin kaatumiseen mitenkään! Pienen hetken jo pelkäsin, että Riesa juoksee hallista ulos ja karkuun :D
Kolmas rata alkoi jo muistuttaa agilityä, tältä radalta tuloksena femma. Alku oli meille vähän hankala, kun piti heti ottaa vauhti pois ja se menikin aika luvattoman hitaasti. Kepeille viennissä olin myöhässä ja väärin sijoittuneena törkkäsin Riesan kakkosväliin. Olisi pitänyt jäädä kokonaan toiselle puolle ja antaa koiran tehdä työ. Loppu oli ihan hyvä. Kontakteilla pidin kauan ja ne oli hienot. Erityisesti puomiin olen tyytyväinen, Riesa kesti hienosti sivuirtoamisen.
Hallissa oli sateen takia ihan hirveä meteli, mutta pikkukettu otti coolisti. Tästä on ihan hyvä taas polkaista kausi käyntiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti