Demin treenit ja Riesan kuulumisia

Demillä oli taas maanantaina agitreenit, teki sillekkin ihan hyvää saada tehdä mun kanssa kahden.

Tämän näköinen helpohko radanpätkä. Sai ainakin juosta. Eipä tässä mitään ongelmia, vitosputkeen haki hyvin, vaikka jäinkin melkoisesti taakse. Mitä sitä turhia juoksemaan.. A'alla pysähtyi hyvin, kerran sikaili ja tuli läpi, josta palautin. 13-15 kääntyi aluksi hieman huonosti, mun oma liikkuminen oli aivan totaalikaameeta tommosessa pikkukohassa. Muuten ihan jees. Toisella radalla treenattiin poispäinkäännöksiä, saksalaisia ja jaakotuksia. Toimiihan ne, mutta kisakentillä niitä ei näy.. Ehkä ensi kisoissa...

Riesa täytti eilen 9vko. Uskomattoman reipas on pikkulikasta kuoriutunut. Päivät menevät kutakuinkin niin että kuudelta ylös, ruokaa ja ulos. Päivällä nukutaan ja huudetaan yksinolo ja iltapäivällä/illalla sitten juostaan kämppää ympäri pari tuntia, nukutaan tunti, ja taas mentiin... Energiaa ei pikkulikalta ainakaan puutu. Ulkona laajennetaan kokoajan tutkimusaluetta, eikä Riesa ole ihan niin kiinni mussa kuin vaikka vaan muutama päivä takaperin. Luokse se tulee kumminkin hienosti käskystä.

Riesa 9vko 1pv, painoa erittäin epäluoettavan vaa'an mukaan 3,3kg

Vähän ollaan treenailtu istumista, ja se sujuukin jo ihan hyvin käsiavun kanssa. Muitakin juttuja pitäisi varmaan pikkuhiljaa ruveta opettelemaan, vaikka ei meillä mikään kiire noiden kanssa ole. Pääasia että oppii pysymään lähellä ja tulemaan luokse, nyt alussa.

Remmilenkillä käytiin tänään ensimmäistä kertaa. Piipahdettiin vaan tuossa lähikulmalla, ja alun jälkeen neiti kulki ihan hyvin. Loppulenkistä vaan joku idiootti päätti vähän vihellellä somalle kakaralle, ja kun tuo on pillitetty aina ruokakupille... Tämä järjen jättiläinen sitten vielä mietti, miksen päästä sitä moikkaamaan vaikka se selvästi haluaa.. Noh eipä mitään, sain Riesan huomion käännettyä ihan hyvin itseeni vilauttamalla vähän nappulaa. 

Yksinollessa huutaminen on vähentynyt paljon, ehkä se siitä kun vaan tarpeeksi usein huudattaa...
Pantaankin on alettu jo tottua, olen pitänyt sitä nyt melkein kokoajan, lukuunottamatta öitä ja yksinoloja.