23. heinäkuuta 2010

Järvenpää

Lähdettiin eilen moikkaamaan Mariaa ja Remua Järvenpäähän. Oli oikein mielenkiintoinen reissu.

Riesahan on käynyt suunnilleen 10 viikkoisena ensimmäisen kerran asemalla, ja sen jälkeen suht usein. Ensimmäisiä kertoja lukuunottamatta se on ollut siellä ihan lunkisti.
Eilen laiturilla kävellessä meni juna ohi. Riesa säikähti sitä, eikä sitten palautunutkaan totuttuun tapaan. Se luimuili häntä koipien välissä, eikä sille aluksi kelvannut edes namit. Hetken päästä se rauhoittui vähän, ja söi nameja ihan iloisesti, vaikkei vieläkään ollut kokonaan normaali.
Junassa ipana vaikutti aikalailla normaalilta, makoili lunkisti penkin alla. Ohi menevä juna kuitenkin säikäytti sen verran että se syöksyi mun jalkoihin. Riesa palautui tästä kuitenkin suht nopeesti.

Junasta poistuessa se vaikutti ihan normaalilta, mutta heti junan lähdettyä pois tuo sai taas jonkun sätkyn.. Se veti hulluna joka suuntaan. Ipana rupesi rauhottumaan vasta siinä vaiheessa kun oltiin kävelty jo hetki.
Päädyttiin johokin pellolle, ja tuo oli jo suht normaali. Vapaana ollessa pysytteli ihan hyvin lähellä, eikä se näyttänyt välittävän Remustakaan.
Pyörittiin pari tuntia metsässä, ja palailtiin takaisin asemalle. Riesa oli siellä ihan rauhallinen, eikä juuri panikoinut ohi menevästä junasta.
Junassa se oli ihan okei, mutta Hyvinkään asemalla taas panikoi.. Ipana sinkoili vaan matalana joka suuntaan, eikä siihen ensin meinannut saada mitään kontaktia. Käveltiin lyhyt matka kotiin, ja se oli koko matkan ihan outo.  Kotona kuitenkin ihan normaali.

Illalla oltiin lenkillä, Riesa vapaana. Leikittiin siinä jotain lelulla, kun jostain vierestä kuului koiran haukuntaa. Riesa säikähti sitä ihan tajuttomasti, ja lähti pomppimaan äänen suuntaan haukkuen. Pelkäsi kuitenkin sen verran ettei uskaltanut lähteä kauas.
Se ei tullut ensin kutsusta luo, mutta kun sanoin napakasti että mennään, ja lähdin kävelemään toiseen suuntaan, se tuli jalkoihin. Kytkin sen, ja lähdettiin kävelemään.

Se oli kokoajan vähän omituinen, mutta se kuitenkin söi nameja eikä ollut lukossa kuten asemalla.
Rappuun päästyämme leikitin sitä vähän, ja se oli jo oma itsensä.
Tänään suunnattiin asemalle kattelemaan mitä tuo tällä kertaa tuumaa junista. Se oli jo asemalla ihan paniikissa, ja mun teki mieli hakata päätä seinään.
Mentiin vähän kauemmas jossa annoin Riesan ensin vaan katella ympärilleen. Kun se vähän rauhoittui käskin sen istumaan ja syöttelin sille nameja. Ipana oli melkein normaali, ja ajattelin lähteä pois. Harmi vain, että juuri silloin tuli juna.. Tuo säikähti taas, ja siinä sitten hetki syöteltiin nameja ja siliteltiin. Riesa palautui ihan suht nopeasti, mutta sitten siitä meni taas juna.. Koitin itse olla ihan "hohoijaa tylsäää", ja se selvästi vaikutti Riesaankin koska se palautui nopeasti.
Siinä vaiheessa ajattelin lähteä pois. Riesa koitti vähän sinkoilla remmissä, mutta nopeasti muistuteltiin remmikulkemisen säännöt. Juuri kun ehdittiin pois vieville rappusille, tuli taas juna... Riesa palautui kuitenkin ihan jees kun päästin pois laiturilta, ja matka kotiin sujui paremmin kuin eilen.

Mä en tajua mistä se on tuollaisen pelon itselleen kehittänyt. Kavereiden mukaan suurentelen koko asiaa, ja se on tuo ikä.. Mutta musta on kamala nähdä se tuollaisena, kun ollaan kuitenkin käyty monissa eri paikoissa, eikä se ennen ole reagoinut noin. Se on myös palautunut nopeasti tilanteista.
Nyt ainakin tiedetään mihin meidän lenkit lähitulevaisuudessa suuntautuu..

2 kommenttia:

  1. Neitiin on tainnut iskeä mörkökausi. :) Mukavaa, että jaksat sitä siedättää niin hyvin noihin ärsykkeisiin, mutta pääasia, että Riesa kuitenkin palautuu, eikä lukita kovin pitkäksi aikaa.

    VastaaPoista
  2. Toivotaan tosiaan että se vain mörköilee :)
    Mutta ehkä se tästä. Tuli vaan jotenkin yllätyksenä, kun se ei ole ennen juuri säikkynyt, ja jos onkin säikähtänyt, niin yleensä myös palautunut heti.

    VastaaPoista