toistaiseksi toimii

Nyt on reenattu vähän kaikkea, ja vielä ihan onnistuneestikin! Pari viikkoa sitten käyntiin Riesan veljen omistajien kanssa treenaamassa hakuruutua ja miettimässä meidän vaihtamisongelmaa. Onneksi oli osaavampaa porukkaa mukana, koska mulla kyllä loppuu taidot tämän lajin parissa hyvin äkkiä.
Aluksi noudettiin (tai Riesa nouti..) yhtä damia, ja heti koiran kääntyessä heitin toisen damin selän taakse. Palautettua ekan, sai heti hakea sen toisenkin. En tiedä auttoiko tämä nopeampiin palautuksiin, vai unohtiko koira vaan koko vaihtamismahdollisuuden... Jotain kuitenkin tapahtui, sillä Riesa vaihtoi itse ruudussa ainoastaan kerran, ja senkin vain törmättyään toiseen damiin.

Itse ruututreeni aloitettiin kuitenkin hajustetulla ruudulla, jossa oli muistaakseni vain kaksi damia eri puolilla ruutua. Hirveän hyvän kuuloinen idea mun päässä, mutta käytäntö ei sitten toiminutkaan ihan odotetusti. Riesa ei millään meinannut löytää damia, mutta onneksi sillä on niin kamalan pitkät piuhat. Joku sanoisi sitä pitkäjänteisyydeksi, mutta enemmän tuntevat tietävät paremmin... Dami kuitenkin löytyi, jolloin lisättiin damien määrää. Riesa jälleen kerran yllätti mut totaalisesti työskentelyllään. Hieno pieni!

Mulle koitettiin myös selvittää tuulen ja lähetyspaikan merkitystä.. Teorian ymmärsin kyllä, mutta käytäntö on vieläkin vähän hämärän peitossa... Mutta kieltämättä oli hienon näköistä, kun koira saa monen kymmenen metrin päästä vainun ja painelee täysillä damin luokse.

Treeneistä jäi siis varsin positiiviset fiilikset. Vahvistellaan vaan palautuksia, ja mä koitan pitää turpani tukossa ja selän suorassa.. Syksyn taippareihin ei millään ehditä saada kania kuntoon, mutta keväällä sitten!

Aksaakin ollaan treenattu! Mä en ole viime aikoina saanut itseäni ihan käyntiin treeneissä, mutta nyt oli todella hyvä fiilis! Tykkäsin radasta ihan älyttömästi, vaikka sitä olikin törkeän hankala piirtää...

Mitään kamalia ongelmakohtia ei ollut, ja meillä oli pitkästä aikaa tosi hauskaa radalla. Muurin twisti ei aluksia meinannut onnistua, pitää muistaa harjoitella muurille ihan samat ohjauskuviot kuin hypyillekin! Kepeillä täytyy vahvistaa malttia, varsinkin tyhjään päin pujottelussa kun mä itse olen kaukana, toisella kerralla Riesa meinasi varastaa putkeen vähän liian monesti.. Puomin leijeröintiähän me ei olla treenattukaan oikeastaan koskaan, joten sekin meni treenilistalle.
Muutoin varsin kivaa, sujuvaa ja kasassa pysyvää rataa!

Jälleen kerran huomasin aksan olevan suurimmaksi osaksi asennelaji... Kun lähtee onnistumaan, sitä usein onnistuukin.

Pienesti ollaan myös ehditty tokoilla. Hirveästi en jaksa aukaista treenejä tähän kilometripostauksen päätteeksi, mutta sanotaanko vaikka nätisti niin, että tauko on ehkä ollut vähän turhan pitkä.. Liikkeet on kyllä muistissa, mutta tekniikan hiomisessa voi mennä tovi jos toinenkin.