Onnistuin Raumalta hankkimaan jonkun hirviölenssun, mutta viime lauantaina kävin silti juoksemassa kolme starttia. Oikeastaan en kyllä juossut, vähän siihenhän se sitten kaatuikin. En tiedä oliko erityisen järkevää lähteä pitkittämään flunssaa, mutta mikäs tässä työttömänä sairastellessa.
Ensimmäinen rata oli ihan kiva veto, vaikka tyypilliseen tapaani törppöilin huolella. Heti alkuun otettiin kunnon vauhdit suorasta putkesta ja sen jälkeen piti muka vääntää kaksi valssia. Ensimmäinen vielä meni mutta toisella huiskautin koiran takaakiertoon. Lopullisesti hyllytettiin, kun valssi hieman valahti ja Riesa luki mun selän takaa väärän putken pään. Ihan kiva rata kuitenkin kokonaisuutena, pienellä lisätsempillä olisi ollut tosi hyvä. Toki tuossa nyt aika vahvana näkyy se, että oma juokseminen on yhtä ketterää kun suossa juokseminen, eikä ajatus pysy mukana sitäkään vähää mitä yleensä.
Toinen rata oli taas sarjassamme "yritä nyt edes ohjata sitä koiraa". Riesa ampaisi muurin ohi, kun joku unohti kääntää kurssia. Puolikuntoisena ei nyt vaan onnistunut, Riesan ohjaaminen on ihan oikeasti todella raskasta, ei riitä että tuossakin yritin vähän hartioita kääntää. Kettu totee vaan että soronoo, tuu perässä.
Yritin korjata tuon ohituksen, mutta se ei sujunutkaan vain helposti pyöräyttämällä. Riesa turhautui koko vääntämisestä, joten painuttiin pois. Turha jatkaa rataa kun molempien keskittyminen pääsi niin pahasti leviämään.
Viimeinen oli ihan ok rykäisy. Aloin itse olla jo ihan totaalisen sippi, mutta rämmittiin rata läpi kuitenkin. Radan alkupuolella muurin ohitus, AAAARRRGGG. Keskityin jo seuraavaan takaakiertoon, enkä kertonut että hyppää nyt tuo este suoraan nokkasi edessä. Toki on sanottava, että en edes muista koska viimeksi olisi ollut muuri treenattavana... Ehkä tuo sitten oli sen verran outo, ettei Riesa poiminut sitä ihan samalla tavalla kuin oletin...
Vielä lopussa tuli yksi hypyn ohitus, mun moka. Tällä kertaa todella jätin ohjaamatta, Riesa hämmentyneenä kyselee, että mihinkä tästä jatkettaisiin. Muuten ihan ok. Rata olisi ollut aivan täysin tehtävissä, mutta tuskin puolikuntoisena olisin pystynyt tuon parempaan.
Nämä kisat nyt oli jo alunperin ihan tuhoon tuomittu, olisi varmaan pitänyt tajuta jäädä kotiin... Jos normaalikuntoisena on Riesan kanssa vaikeaa pitää ohjaus päällä kaikki 20 estettä, niin tuossa kunnossa se oli liki mahdotonta :D
Nyt me vedetään hetki henkeä ja kisataan seuraavan kerran vasta marraskuun puolivälissä. Treeneihinkin tulee parin viikon tauko ja Lotan treeneistä taukoillaan tammikuun asti. Ehkä ihan hyvä mennä hetki hieman rennommalla asenteella seuran normiryhmässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti