Tiistaina käytiin hallilla tekemässä alkeistreenejä. Näitä on tehty niin paljon, että vähän alkaa tommonen parin esteen yksinkertainen kuvio käydä tylsäksi, mutta tuon kanssa on näitä vaan tehtävä.
Alkuun tehtiin keinua, joka alkaa jo näyttää keinulta. Vielä pitää vähän nähdä vaivaa, ja sitten se alkaa olla jo vähintäänkin ihan hyvä.
Toisena teemana oli yllättäen kohti tuleminen. Alunperin piti tehdä kisojen serpentiinialku, mutta sitä varten olisi pitänyt siirtää niin montaa estettä, että mentiin kahdella hypyllä. Ei Riesalle huono sekään...
Ensimmäistä se ei hypännyt, kun itse ohjasin miten sattuu, mutta tämän jälkeen teki kaikki oikein. Nuo treenit on vaan niin äärimmäisen tylsiä, että on vaikea repiä itseä ohjaamaan kunnolla.
Suurin ongelmahan meillä serpentiineissä on se, että kaikki kohti hyppäämiset pitää varmistaa, ja sen jälkeen koira on ihan saippuaa käsissä jos ajattelee vaikka vääntävänsä serpentiinistä vielä sen viimeisen hypyn... Viime aikoina olen vähän saanut otettua etäisyyttä, mutta sekin on aina niin päivästä kiinni.
Alan kuitenkin vähitellen uskoa, että myös nämä saadaan tulevaisuudessa kuntoon. Esimerkiksi niistot ei tuota Riesalle enää kovin suuria ongelmia, vaikka vielä kesällä se ei melkein koskaan tehnyt niitä! Viikonlopukin kisoissakin tehtiin radan osana kaksi niistoa, ja se on tuolle koiralle ihan huikeaa edistystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti