I’m gonna win this little game

Eilen hallilla ylläolevaa, rata oli ihan niin kamala kuin miltä se kuvassa näyttääkin.. :D Rimat 40cm, osa tuli alas.. Voisin toki opetella rauhallista ohjaamista, kun Riesa on tuollainen sähikäinen. Muutenkin takaakierrot korkeammilla rimoilla vaatii paljon toistoja.

Mulle oli tosi vaikea päättää mitä kautta ohjaan, tuntui että aina olen myöhässä tai jyrään koiran väärin päin esteelle. Päädyin sitten lopulta pakkovalsiin kakkoselle (jonka tein joka kerta todella rumasti, hups..), 3 & 4 takaa siltä puolelta missä numerotki on ja vitoselle vippaus. Sen jälkeen niin lujaa kun ikinä kintuista irtoaa, mutta en siltikään saanut kasille kunnolla.. Aina Riesa pyörähti, tai sitten muuten vain jyräsin sen rumasti sinne. Loppusuora ok, esteiden välissä lopetin taas ohjaamisen, huoh. Milloin sitä oppii että tuon kuuliaisen otuksen kanssa on pakko pitää ohjaus koko ajan päällä? Muuten se kyselee lisäohjeita Sen vuoksi ei saatu loppuun ihan sellaista vauhtia mitä olisin halunnut, ja oma ohjauskin tönkköä. Ihan ok silti.

 Toinen rata oli simppeliä juoksua, tykkäsin! Kiva välillä tehdä näitä ratoja joilla lähes satavarmasti onnistuu. Nelosputkella onnistuin pitämään ohjauksen koko ajan päällä, jes! Tuli tosi näppärästi. Vitoshypyllä menin ottamaan vastaan vitosen ja kutosen väliin, kääntyi todella makeesti. Demi ei oikein ikinä oppinut niitä koottuja hyppyjä, Riesalle ei näköjään mikään ongelma.

Kepit haki hyvin, mutta itse kepittely ei aina ihan suju.. Riesalla on hirveän hyvä tekniikka, ja sitten kun sille saadaan vähän malttia lisää, niin aivan varmasti tulee ihan superkepit. Nyt Riesa meinaa välillä vähän oikoa, huoh. Treeniä, treeniä. Pitää vaan itse olla todella rauhallinen, niin Riesakin keskittyy.


Näyttääpäs se hitaalta, hoh. No ei se siltä kyllä tuntunut ;D