en mä tiedä mitä tapahtuu

Lauantaina oltiin Turussa TopTeamin valintatilaisuudessa. Villi kortti -hakemus lähti matkaan abaut vartti ennen lomakkeen sulkeutumista. Itse olin silloin Virossa, joten kyseenalaiset kiitokset seurakavereille ;)

Silloin hakemus tuntui hyvältä idealta, mutta viikkojen varrella on vähän jokainen joutunut todistamaan kriiseilyjäni. Vielä edellisenä iltana koko ajatus tuntui älyttömältä, mutta onneksi Veronika suostui seurakseni! Yöunet jäivät valitettavaan neljään tuntiin, mutta ainakin oli hauskaa.

 

Lajiosuudet olivat siis ATT-areenalla. Medien piti alkaa klo 9.45, mutta aikataulu oli kevyesti tunnin myöhässä.
Ensin päästiin tutustumaan kontaktiratoihin. Samalla pohjalla oli 4 eri rataa joihin piti tutustua paperin avulla, kammottava! Näillä radoilla katsottiin siis lähinnä kontakteja, kellotettiin jne. 

Toisenen rata oli pidempi ja suht helppo. Siinä kellotettiin käännöksiä ja pitkää loppusuoraa. Yrityksiä oli 3, ja Juha antoi aina suorituksten välissä palautetta. 

Ensimmäisellä yrityksellä saatiin aikaiseksi kaksi ihan idioottia kieltoa, ja muutenkin käännökset valui. En tiedä yritinkö liikaa, vai liian vähän. Juha käski pistää vähän huolellisuutta ohjaamiseen. Ihan hävetti mennä näyttämään tollasta puolitehoista suoritusta.

Ohajusvalintoja ei muutettu muuten, kuin yhden takaaleikkauksen osalta. Siihen piti tehdä persjättö, ja tiesin etten tule ikinä ehtimään, mutten kehdannut väittää vastaan.

En tosiaan ehtinyt siihen persjättöön, ja Riesa kävi hakemassa yhden ylimääräisen putkenkin matkalla. Varmaan reagoi mun outoon mielentilaan. Muilta osin kai ihan hyvä.

Viimeisellä kerralla piti vaihtaa persjättö valssiin, ja tiesin kyllä että en vaan ehdi. En tiedä mikä vika siinä alkuperäisessä takaaleikkauksessa oli, mutta en saanut suutani auki. Viimeinen olikin meidän paras, en kylläkään ehtinyt valssiin ja yksi kohta vähän levisi, mutta muuten okei.

Loppukommentit olivat ihan positiivisia. Potentiaalia on kuulema paljon, ja kello on todella meidän puolella. Itse ohjaan hyvin, mutta pidemmillä pätkillä pakka ei pysynyt kasassa. Tuttuja juttuja siis.
Suorituksen jälkeen olin ihan positiivisin mielin, vaikka tiesinkin että paremminkin olisi saanut mennä. Tänään rupesi kunnolla ärsyttämään, koska me oltaisiin pystytty niiin paljon parempiinkin suorituksiin. Enää ei voi mitään. 

Kontaktiradat tehtiin viiden koirakon ryhmissä. Se oli kamalaa. Riesa keräsi aivan tajuttomat kierrokset yhdestä ryhmän haukkuvasta koirasta, joka pariin otteeseen myös rähähti Riesalle. Kiva, kiitti.

Ensimmäinen oli vielä ihan okei, mutta toisella Riesa oli täysin muissa maailmoissa. Sen jälkeen sain kierrokset jotenkin alas, ja kaksi viimeistä meni ihan kivasti.
Yhteensa taisi tulla 5 puomia, 4 aata ja 3 keinua. Riesa otti hyvät ja nopeat kontaktit joka kerta aalla ja puomilla, mutta keinu oli aivan tajuttoman hidas.. Viimeksi kisoissakin Riesa hieman säikkyi sen kolinaa, joten tämä oli ihan odotettavissa.

Ylipitkän päivän jälkeen lähdettiin Kaarinaan ohjaajan fysiikkatestiin. Olin tässä melkein 2vkoa kipeänä, joten ei kovin loistavat asetelmat. Lisäksi tankkaus oli todella epäonnistunut..

Lihaskunnossa oli 30s kyykyt, selät, vatsat ja punnerrukset. Tuttuja juttuja, ja meni ihan helposti. Kyykyt 37, selät 49, vatsat 25 ja punnerrukset 30. Aika paljon (varsinkin vatsat) huonontuneet futisajoilta, voisi joskus vaikka treenata! 

Näiden jälkeen siirryttiin ulos, juostiin 2x 300m 10min palautteluilla. Aikoja en enää muista, mutta ensimmäinen kulki ihan hyvin. Olisin toki voinut aloittaa vähän terävämmin, ja aloittaa loppuspurtin aikaisemminkin. Toiselle ei sitten riittäny enää paukkuja. Ei vaan pystynyt. Aika taisi huonontua 7s ensimmäisestä :D Mars lenkille siis.

Nyt vain odotellaan tuloksia. En jaksa uskoa, että suht huonosti menneen lajiosuuden jälkeen päästään mukaan, mutta katsellaan. Nyt ainakin itse tietää, että vauhti, käännökset ja kontaktit sujuvat, mutta kokonaisuudessa on vielä paljon tehtävää.