Tokoiluinnostus on pääsykokeen jälkeen kummasti vähentynyt, mutta jotain pientä ollaan silti yritetty kiireen keskellä tehdä. Lomalla päästään onneksi säännöllisesti treenaamaan, TK2 on tänä vuonna haettava! Taipparitreeneissäkin pitäisi taas aktivoitua. Viikonloppuna lähdetään tollerileirille treenailemaan, katsellaan sen jälkeen mitä täytyy vielä pitkän tauon jälkeen viilata.
Pääsykokeen jälkeen ollaan siis pääasiassa otettu rennosti. Turussa vietettiin muutama ylimääräinen päivä, sillä Turun päässä oleva koiralauma kasvoi yhdellä (hermoja kiristävällä...) koiralapsella. Demillä on jälleen kerran loputtomat hermot kakaran kanssa. Mummo on aina ollut pentujen kanssa todella fiksu, mutta nyt hieman hermoilin etukäteen. Demihän on nykyään lähes täysin kuuro, joten mahdollisesti kärjistyviin tilanteisiin on hankala puuttua muuten kuin siirtämällä mummoa fyysisesti. Huoli oli onneksi turha!
Riesa ei toistaiseksi ole ollut pennun kanssa sisätiloissa, sillä muutaman kuukauden tekemättömyys ja muutenkin vieraista koirista ahdistuva pikkukettu on hieman tulenarka yhdistelmä. Lenkeillä ollaan käyty, sillä siellä Riesa pääsee tarvittaessa poistumaan tilanteesta jos pentu käy liikaa iholle. Ongelmilta ollaan vältytty, Riesa alkaa kerrankin vaikuttaa aikuiselta koiralta. Pari kertaa on uhkarohkean pennun takia pidätetty henkeä, mutta Riesa on käyttäytynyt todella hyvin silloinkin, kun penska hyppää poskeen kiinni.
Aksan ulkokausikin päästiin avaamaan vapaatreenien muodossa. Muutama viikko sitten tehtiin todella surkeita välistävetoja ja tänään tosi hyviä keppejä. Välistävedot ja muut serpentiinit meni niin huonosti, että treenien jälkeen oli otettava Demi tekemään hommia. Ei muuta kuin siivekkeistä rimat pois ja mummoa kehiin. Deeku oli jälleen kerran loistava, vaikka tahti on aikalailla hidastunutkin. On uskomatonta, miten helpolta aksa sen kanssa tuntuu, vaikka se on kuuro. Mä niin kovasti toivon joskus löytäväni Riesankin kanssa radalla samanlaisen yhteisen sävelen ja yhteyden, kuin mitä Deminkin kanssa kehittyi.
Vaikka Riesa on monella muulla osa-alueella todella paljon helpompi kuin Demi, aksassa se on aika vaikea tapaus. Deminkin kanssa oli alkutaipaleella paljon ongelmia, mutta mummeli on aina kääntynyt vaivattomasti ja tullut ohjauksiin hyvin. Riesa taas kääntyy todella raskaasti, tykkää lenkittää eikä aina niin välitä tulla ohjauksiin... Toki vika on suuresti myös mun pään sisällä, pitäisi muistaa ensisijaisesti vain pitää hauskaa radalla eikä murehtia jokaista venähtänyttä mutkaa. Kaikkiin ominaisuuksiin kun ei vain voi vaikuttaa, vaikka kovasti haluaisikin ja tekisi töitä sen eteen.
Riesassa on pikkuvirheista huolimatta aineksia vaikka mihin, tämän kesän teemana onkin pelata niillä korteilla mitä on annettu. Teknisiä juttuja ollaan hyvin pienellä menestyksellä hinkattu kauan, nyt kesitytään kokonaisuuksiin. Mulla kun on paha tapa luovuttaa aina jonkun huonolta tuntuneen kohdan jälkeen... Monesti joku valahtanut kaarros ei edes ole videolta tarkisteltuna kovin paha, vaikka itse radalla tuntuisikin siltä.
Katsellaan miten pitkälle tällä taktiikalla päästään, kesästä on joka tapauksessa tulossa loistava vaikka ei tuloksilla juhlittaisikaan!
Kuvat Maria Kulmala
Onnittelut valkolakista! Loistavaa kesää teille!
VastaaPoista