Riesa 4kk

Riesahan näyttää tuossa jo melkein koiralta.. :D Vaikka seisookin etujalat liian edessä, mutta kaipa tuosta jonkun kokonaiskuvan saa. Vielä sillä on hirmu pitkät jalat, mutta ehkä se tästä pikkuhiljaa tasoittuu. Luulisi seisomisenkin kohta sujuvan, kun noita kuvia kuitenkin viikottain otetaan. Neljäkymmentä kuvaa ja yksi julkaisukelpoinen kertoo vähän jotain muuta..
Eilen käytiin rokotuksilla, ipana käyttäytyi oikein hyvin. Painoa oli vaa'an mukaan jo 7kg.

Hallimestaruudet

Tyylikkäästi poistin edellisen samasta aiheesta tehdyn postauksen, mutta nyt uusi yritys...
Maanantaina tosiaan kisattiin hallimestaruuksista, ratana oli ilmeisesti joku 2lk tasoinen rata. Suht simppeli, mutta muutamassa kohdassa sai olla tarkkana ansaesteiden kanssa.
Vedettiin taas vähän liiankin varman päälle, video on ihan kamalaa katsottavaa. Kartturi näyttää olevan sunnuntailenkillä, eikä koirakaan tietty sen lujempaa mene. Kontakteiden kanssa sekoilin taas, ja menin kaiken lisäksi vielä kädellä sörkkimään.


Original Video - More videos at TinyPic
Tulos kuitenkin nolla, ja sijoitus kisaavien maksien 1. Olimme myös paras kisaava, joten saimme kesäkausikortin koiraurheilukeskukseen! Sääli että Riesa on niin kakara, ettei sen kanssa päästä tuota hyödyntämään, mutta Demin kanssa pääsee sitten vähän useammin treenaamaan.
Tyytyväinen olen kyllä nollaan, meille ne eivät mitään kovin yleistä herkkua ole, joten kaksi nollaa kahden päivän sisällä on meiltä ihan hieno saavutus. Toki nuo varmistelut pitäisi nyt saada pois.

Kisat

Tänään pyörähdettiin Janakkalassa ihan mukavin tuloksin.
Ensimmäinen rata oli Juniori Cup osakilpailu, osallistujia oli vain kaksi, joten tuloksella pääsi finaaliin. Rata oli siis kaameaa vääntämistä ja varmistelua... Hidas kun mikä, aika jotain -6s. Kontaktit ihan kamalat, aalla otti reilusti, mutta ei tietoakaan pysähtymisestä. Puomilla melkein hyppäsi.. Tiedä sitten johtuiko siitä, että menin aika rajusti kädellä sörkkimään.
Nolla (jee) kuitenkin, sijalla 11/49. Juniori Cupista ykkössija, ja osallistumisoikeus finaaliin. Saatiin mitä lähdettiin hakemaan siis.
Toiselle radalla lähdettiinkin tekemään vähän vauhdikkaampaa rataa, mutta se nyt kosahti heti alkuun. Tein ihan kamalan valssin, jonka seurauksena rima alas. Jos olisin leikanut takaa kepeillä, ei olisi tarvinnyt vääntää väkisin valssia. Mutta kun ei, luottamus koiraan ei taas pelannut.
Aalla kontakti taas räkäsesti, mutta ihan siedettävä. Välistä vedossa mä en jotenkin vaan saanut itestäni ääntä, joten Demi kiersi takaa.. Noh, vitonen alla jo, niin eihän siinä jaksa juostakkaan. Loppuun ihan jees, puomin kontakti muuten hyvä, jos olisin muistanut sen pysäytyksen.. :))
Ihan hyvä fiilis kuitenkin jäi kisoista, lähinnä tuon nollan ansioista. Kontakteja pohdin sen verran, että kun se on koko ikänsä saanut vaan juosta kontaktit kisoissa, niin miksipä se siinä pysähtyisi.. Ja kun mä en vaadi, niin tottakai se juoksee läpi. Pitää nyt vähän pohtia mitä niiden kanssa tehdään.

Jalkaeläin

Tänään otettiin apinasta 15vko kuvat. Ai että, kun mulla on kamalan kuvauksellinen koira.. :D Ei varmasti näytä niin luikulta ja pitkäjalkaiselta oikeasti. Tai sitten sitä ei vaan osaa katsoa...

Alkuun vielä vertailun vuoksi 13vko kuva.. 14vko kuva jäi valitettavasti ottamatta.

Nyt se näyttääkin hieman erilaiselta..

Loppuun vielä muutamia hieman epäonnistuneita yrityksiä.

Riesa 15vko

Ipana täyttää jo 15vko. Painoa löytyy 6,4kg, säkäkorkeudesta en osaa sanoa. Kaksi viikkoa sitten sain tulokseksi 33-35cm, tänään 32cm..

Riesa oli tänäänkin mulla mukana hallilla. Se on aivan tajuttoman ihana pikkulikka, vaikka ympärillä tapahtui ties mitä, koira keskittyi muhun ja tekemiseen.
Alussa Riesa pääsi taas moikkaamaan Edi ja Tuikku tollereita, ihanan varauksettomasti se niitäkin moikkasi. Ihmiset taas ovat vähän tylsiä, paljon mukavampaa olisi tutkia ympäristöä. Minä sentään säilyin ihanan mielenkiintoisena kaikesta huolimatta.
Alkutunnin Riesa oli häkissä, välillä se hieman huusi, mutta pääasiassa istuskeli ja katseli ympärilleen. Lopputunnista jäi vielä vähän aikaa, joten katsottiin Riesan kanssa vähän putkea. Laitettiin putki lyhyeksi, ja Riesahan rymisteli läpi ilman mitään ongelmia. Sen jälkeen heitin lelun putkestä läpi, ja Riesa paineli menemään. Touhu oli ipanasti ilmeisen hauskaa, eikä ympärillä hääränneet koirat häirinneet pikkukettua lainkaan. Lelun kanssa riehuessaan Riesa päätti myös hypätä eteen osuneen minihypyn.. Eihän yksi pikkuhyppy koiraa riko, mutta tarkoitushan olisi tutustuttaa ipana hyppyihin vasta joskus vuosikkaana... Tämän jälkeen kyllä koottiin lähellä olevat hypyt pois.
Älyttömän lahjakas pikkuapina se on kuitenkin. Monet ovat kysyneet miksi lähetä hakemaan koiraa Oulusta, mutta kyllä Riesaa katsoessa tajuaa että se oli todellakin sen arvoista :) Aivan ihana pikkukakara.
Mutta katsellaan nyt mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ties millaisia ongelmia sille saankaan luotua..

Hyvä treeni

Siitä tietää että on keskittynyt kunnolla rataan, kun ei muista sitä enää muutama tunti myöhemmin.. Rata oli siis jotain tuon näköistä, vaikka siinä saattaa kyllä olla muutama hyppy väärässä paikassa. Kymppihyppykin oli mukamas sopivasti ansaesteenä, mutta ei se paperilta oikein välity.. 

Hyvä treeni pienestä muistinmenetyksestä huolimatta. Alkuun ajattelin että voi ei, ei sitten yhtään meidän tyyppinen rata. Rata oli melkoisen ahdas, vaikka edelleen piirrustus antaa ymmärtää vähän muuta.. Mähän olen valssailija, persjättöä olen opetellut kunnolla käyttämään vasta tässä ihan lähiaikoina. Valssien kanssa tuo rata ei olisi toiminutkaan, mutta saatiinhan me oikein hyvä ja vauhdikas treeni tehtyä.
Alku oli suoraan meidän painajaisista, kolme kontaktiestettä, ja kaikken tylsimmälle piti mennä. Kerrankin otin huomioon kaikki alun ansaesteet, ja sainkin koiran melko simppelisti keinulle. Putken jälkeen tein ensin persjätön, mutta totesin ettei se vaihda kunnolla koiran suuntaa, koska Demi paineli suoraan kymppihypylle. Valssin kanssa saatiin koira näppärästi puomille. Kontakti hyvä, ei hakenyt enää yhtä paljon paikkaa. Puomin jälkeen valssi, ja siitä 5-7 hyvin. Jotenkin mulla olisi sellainen muistikuva, että kutosen jälkeen olisi ollut hyppy, koska tota sai ottaa tosi kunnolla haltuun.. Seiskan jälkeen kääntyi ihan hyvin, vaikka aa aika puoleensä vetävä olikin. Otin ensin turhan lepsusti putkelle käännön, ja koira painui puomille. Toisella kerralla otin paremmin haltuun, ja koira löysi tiensä putkeen. Putken jälkeen persjättö, ja ysin jälkeen myös. Kympiltä vedin vain koiran esteelle 11, ja pingoin kun mikäkin, jotta ehtisin tehdä persjätön, ja siitä heitettyä koiran esteelle 12. Loppu hyvin, aan kontakti nopea. 

Jotenkin nyt tuntuu että multa puuttuu yksi este tosta piirrustuksesta, koska tuon mukaan koiran olisi vain voinut vipata esteelle 13, ja leikata takaa.. 

Joka tapauksessa koira kulki tosi hyvin, enkä mä hidastanut sitä tunkemalla ahtaaseen väliin ahdasta valssia. Toisella kerralla muuten hienosti, mutta 13. rima alas. Vedätin vähän turhankin paljon, ja noinhan siinä käy.. Kolmannella kerralla tehtiin ihan kisanomaiset kontaktitkin, eli en palkannut, ja vapautin melkein heti kun tassut oli maassa. Nollalla läpi, hieno Deeku.

Toisena ratana oli keppikulmia. Kulmat on meillä ihan suht hyvin hallussa, joten keskityttiin meidän ongelmakohtiin. Keppien takaaleikkauksiin ja vedättämiseen. Eipä ongelmia, koirakin jaksoi tosi hyvin, vaikka kepit on yleensä Demille vähän semmonen tylsä este.

Ensi sunnuntaina olisi sitten kisat Janakkalassa. Kaksi starttia kolmosille, joista A- rata on Juniori Cup-osakilpailu.

Kuvia

Maria käväisi viime viikolla kuvaamassa Riesaa.

Treenit

Maanantaina oli Demin agitreenit. Rata oli suunnilleen tämä, lopetettiin jo hyppyyn 16, eikä 6. hyppyä ollut. Ennen putkea oli vain yksi hyppy, joka oli jossain 1 ja 2 hyppyjen välissä.
Alussa koira ampaisi tietysti suoraan alle. Olin putken suulla kutsumassa, ja kätevästi unohdin katsoa alun ansaesteet. Toisella kerralla vain sen napattua putkeen. Kepeille oli hirmu hankala viedä, jos vain heitin, koira haki kakkosväliin. Suoristamalla linjaa kunnolla, koira haki hypyn. Nokasta viemällä sain sen sitten oikeaan väliin.
Aan kontakti hieno, samoin 8-12 tuntui tajuttoman hyvältä. Heitin koiran takaakiertoon, ja samalla tajusin että mun valssihan oikeesti likkuu kunnolla. Putken jälkeen persjättö, ja siitä 11-12. Puomin kontakti ihan okei. Vähän haki paikkaa, mutta parempi.
Rata tehtiin treenien aikana vielä paristi, ja vedettiin se hienosti nollalla läpi. Sivussa oli pikkurata, eikä siinäkään mitään ongelmaa. Mun oma liikkuminen oli vain aivan kamalaa. En tajua miten on mahdollista saada omasta etenemisestä liikkuvaa, kun estevälit on pieniä, ja joka välissä pitää kääntää koira johonkin suuntaan.

Itse olin taas keskiviikkona kouluttamassa, ja Riesa oli mukana hallilla. Alussa piti tietysti olla kaikkien ihmisten lääpittävänä, ja käytiin moikkaamassa myös tolleri Ediä. Sen jälkeen ipana joutua tunniksi häkkiin. Aluksi kuului vähän huutoa, mutta hetken päästä hiljeni. Koiria käveli häkin ohi, ja vieressä koirat suorittivat rataa, mutta ipana ei juurikaan kiinnittänyt niihin huomiota. Hieno homma.

Riesa 13vko

Riesa täytti eilen 13vko. Ipana on ottanut kasvun suhteen jonkun kirivaihteen päälle, jalat kasvaa hirmusta vauhtia. Painoakin on likalle kertynyt jo n. 5,2kg. Säkä on jotain 30-35cm.

Treenailua

Tänään treenattiin Demin kanssa. Jäävien kanssa tapahtui jokin ihmeellinen parannus, ja nyt sujuu. Pitäisi kyllä saada videolle, koska musta tuntuu että teen kuitenkin jonkun vartaloavun, vaikken sitä itse huomaakkaan. Jääviä täytyy nyt kuitenkin ehdottomasti treenata sekaisin. Luulen että ongelmat johtuivat yksinkertaisesti vain siitä, ettei koira kuunnellut.
Jäävien lisäksi tehtiin luoksetuloja, joista osa oikein hyviä, ja osa aivan kamalia. Ei kamalasti naurattanut kun koira kököttää perusasennossa puolen metrin päässä 90 asteen kulmassa muhun.. Eli palataan taas namilla ohjaamiseen, huoh.
Seuruupätkät ihan jees, kontakti ja into säilyi oikein hyvänä pitkälläkin pätkällä. Paikan kanssa olikin sitten vähän enemmän hakemista, mutta ilme oli pääasiassa hyvä.

Riesalle mä olen taas ykkösjuttu. Tai ainakin mun namit, mutta kaikkea ei voi saada. Ulkona ei tarvita kun puolikas sana, niin pikkukettu tapittaa jo vieressä.
Maahanmenon opettelu pistettiin nyt hetkeksi jäihin, koska Riesa meni koko ajan lonkalle. Mua neuvottiin vaan korjaamaan koira suoraan, mutta se ei tuominut. Ehkä se tuon koipeliinivaiheen jälkeen menee ohi, voi olla ettei kropan hallinta vielä ihan pelitä.
Perusasentoa ollaan pari kertaa treenattu, siinäkin hakee aika helposti lonkalle.

Demin treenit, Riesan rokotukset ym

Maanantaina oli taas Demin treenit. Rata oli tämä kolmosluokan kisarata.
Radalla nähtiin taas vauhtia ja vaarallisia tilanteita... Alussa onnistuin heittämään koiran varmaan kolmesti väärään päähän putkea. Menin kutsumaan putken suulta pari metriä sivuun ja vähän taakse, rintamasuunta kepeille päin. Tarkoituksena kääntä koira oikeaan päähän kun se on ohittanut väärän pään. Tuttuun tapaan kiirehdin, ja koska tuo tulee mun kroppaa niin älyttömän hyvin.. Muutaman kerran jälkeen maltoin, ja sain Demin oikeaan putken päähän. Ei se kyllä nätisti mennyt, koira periaatteessa tietää että kohta tulee käännös, jolloin se jää vähän kyttämään ja vaihtikin hidastuu. Mä kun en voi tuommoisessa kohdassa kamalasti liikkua juuri sen takia että koira on pienemmästäkin liikkeestä joko väärässä päässä putkea, tai pahimmassa tapauksessa vaikka kepeillä. Muualta kutsuttaessa se on epäselvää koiralle, joka ei tiedä minne mennä.
3.-6. ihan jees, kepeillä olin hirveän epälooginen, ja kun koitin suoristaa koiran kulmaa pituudelle (joka oli muuten ihan älytön), vedin sen samalla sieltä pois. Toisella kerralla sain taas aivot mukaan peliin, ja koira pysyi tikkurivistössä.
Kohta 7-8b, oli jotenkin tosi ahdas, enkä mitenkään päässyt koiran mukaan enää sen jälkeen kun olin suoristanut linjan pituudelle. Jäin pari metriä jälkeen heti kättelyssä, kun eräs päätti vähän tykittää.
8a hypylle ohjaaminen oli jotan epämääräistä huitomista, ja koska kohta oli niin pirun ahdas, niin koko hyppyhän meni ihan nurin...
Päätin katkaista koko radan pituueden jälkeen, ja siirtyä parempaan kulmaan tulevia hyppyjä ajatellen.
Loppuun meni hyvin, takaaleikkaus ennen 8b, ja valssi ysin jälkeen.
Putkeen 16 heitin valssilla, ja lopun okserikin sujui hyvin.
Tehtiin vielä toiseen kertaan ja nyt meni nollalla läpi. Sivussa otettiin vielä kontakteja, ja paikan hakeminen alkaa yllättäin sujua.

Sen jälkeen pitikin kiiruhtaa jäähdyttelylenkille, koska ainoa rokotusaika jonka Riesalle sain oli maanantaina klo 19. Ehdittiin siis olla vain puolisen tuntia treeneissä, mutta kakaran piti saada rokotukset. Muuten olisi pitänyt odottaa johokin ensi viikon keskiviikkoon.

Riesa oli ihan hienosti eläinlääkärin odotustilassa. Kaikki oli niin jännää ja mielenkiintoista, että korvatkin vähän katosi.. Noh, pitää koittaa muistaa että Riesa on täys kakara vielä, ja on ihan ymmärrettävää että uudessa paikassa ei keskittymiskyky aina riitä.
Itse piikkiä Riesa ei juuri huomannut, ja tutkiminen sujui ihan hyvin.

Keskiviikkona olin kouluttamassa, ja Riesa oli mulla mukana hallilla. En viitsinyt jättää Riesaa kotiin, kun pääsin koulusta kotiin vasta neljän aikoihin, ja puoli viisi piti jo painua. Hallilla laitoin Riesan häkkiin, ja annoin sille siankorvan. Ipana ei edes huomannut toisia koiria, niin keskittyneesti se mutusti siankorvaansa.
Ihan hyvä että oppii olemaan hallilla jo nyt, todennäköisesti tulee viettämään siellä tulevaisuudessa paljon aikaa.

Riesa on melko mielenkiintoisen näköinen.. Jos viime viikolla näytti siltä, että se kasvattaa vaan jalkoja, niin nyt sillä taitaa olla jotkut puujalat.. Se on hirmu hassun näköinen rimppakinttu.

Pääsiäiseksi tultiin taas iskälle Turkuun. Riesa on hirmu paljon reippaampi kuin viime kerralla, ja nyt jo kiusaa ammatikseen labbiksia.. Välillä pitää vähän rajoittaa, kun leikit yltyvät joskus melko rajuiksikin.
Lenkkeilty ollaan vapaana, mutta sain taas huomata kuinka aina unohdan Riesan olevan ihan kakara. Jos mulla on sille vain kuivaa nappulaa, ja palkkaan sen vain tunkemalla vähän namia nassuun, niin miksi se pitäisi mua kiinnostavampana kuin jotain ihanaa hajua. Nyt ollaan kunnolla riekuttu kun ipana tulee luokse. Tänään kentällä Riesa päätti kuitenkin hieman unohtaa mun olemassaolon, kun sillä oli ihana keppi. Painuin jonnekkin lumipenkan taakse piiloon, kun ei muutaman kutsun jälkeen tullut. Katselin kun se hetken mutusti keppiänsä, kunnes tajusi että nyt jotain puuttuu. Raukka juoksenteli hetken epätoivoisena edestakaisin, kunnes kutsuin sen luokse. Ipana oli niin onnessaan kun tajusi etten jättänytkään sitä yksin. Sen jälkeen piti kyllä paljon paremmin silmällä munkin tekemisiä.

Riesa on osoittaunut hirmuisen lupaavaksi harrastuskoiran aluksi, erityisesti agia ajatellen. En ymmärrä kuinka se voikaan olla niin ketterä pitkien koipiensa kanssa.. Myöskin kiipeily kuuluu neidin lempipuuhiin.
Nopeuttakin löytyy jo nyt sen verran, että ei tarvitse koiraa ainakaan perässä raahata..
Hassua ajatella Riesan tulevaa agiuraa jo nyt, mulla on vain mielettömästi ideoita tulevaisuutta ajatellen. Vielä pitää vaan malttaa vuosi.