2. tammikuuta 2012

Aksavuosi 2011 numeroina

Kai viime vuosi pitää avata vielä tilastojenkin valossa, ja miettiä mitä lähdetään hakemaan tänä vuonna.

Riesa tuli tosiaan heinäkuun alussa kisaikäiseksi, mutta juoksun takia skipattiin ensimmäiset startit. Kuun lopussa päästiin sitten aloittamaan.

Virallisia startteja kertyi 15 kipaletta, osa olisi ehkä saanut jäädä kisaamatta, mutta niitä nyt on turha enää miettiä. Pääasiassa tehtiin ihan hyvä ratoja, vain Oulun ensimmäistä ja Lempäälän molempia startteja ei muistella lämmöllä.. Meillä on vähän yksipuoliset tilastot, mutta pistetään listaten.
  • Nollatuloksia 4kpl (27%)
  • Vitosia 2kpl (13%)
  • Hylättyjä 9kpl (60%)
Lyhyellä matikalla tulosprosentti on 40%, mikä on meille varsin kiva lukema. Vitoset on kieltoja, tyhmiä huolimattomuusvirheitä mistä koitetaan päästä eroon. Samaten suurin osa hyllyistä on ihan puhdasta huolimattomuutta. Ärsyttää tulla radalta, kun tietää ettei edes yrittänyt kunnolla. Aksa on kuitenkin joiltain osin ihan asennelaji.

Ensi vuodelle on vaikea pistää mitään tavoitteita tulosten suhteen, koska toivottavasti ollaan hyvin pian jo siellä kuninkuusluokassa. Nollaprosenttia voi tietysti ainaa nostaa, mutta toisaalta vaikeusastekin nousee, ja me ollaan vielä kuitenkin melko kesken. Mutta jos nollaprosentti ei hirveänä pienene, niin suunta on jo oikea!


Tälle vuodelle asetan myös itselleni muutaman tavoitteen. Tietysti pitää kokoaika pyrkiä kehittymään ohjaajana ja koutsina, mutta tänä vuonna on opittava kilpailemaan. Tavoitteet hipovat taivasta, mutta edes lähelle ei pääse, jos lähtee radalle kerta toisensa jälkeen puolivaloilla tekemään peruskivaa suoritusta. Tietysti täytyy pelata oman osaamistason rajoissa, mutta joskus varmaan pitäisi poistua siltä mukavuusalueelta.. Eli ensi vuonna koitetaan tuoda kisaradoille mukaan uusia juttuja, jotka on ehkä vielä epävarmempia, mutta onnistuessaan kuitenkin parempia ja nopeampia vaihtoehtoja. Jos ne onnistuvat treeneissä, niin luulisi onnistuvan kisaradoillakin. Muutenkin pitäisi miettiä ratoja onnistumisen kautta, ja kääntää päälaelleen se perinteinen mitä-jos-epäonnistun. Tää on kuitenkin vaan aksaa, epäonnistumisista opitaan ja onnistumiset vievät eteenpäin.

Näillä vuoteen 2012, vuoden päästä taas toivottavasti vähän parempia ja viisaampia.