Tänään oltiin kuitenkin Järvenpäässä Marian ja Remun luona. Ipana pääsi kunnolla juoksemaan, ja yllättävän hyvin teinikoiralla pysyi korvat mukana menossa.
Kateltiin myös vähän meidän tokoilua, tai lähinnä seuruuta. Ja voi kun ei jaksaisi taas yhtään panostaa, mutta kai pohjat on järkevää rakentaa kunnolla, jos tekeekin mieli edetä pidemmälle. Ajattelin listata esille tulleita juttuja ihan kunnolla, niin niihin on sitten helppo palata aina kun tuntuu ettei homma suju.
- Vaatiminen, koira osaa. Se ei vaan viitsi, jos mä aina helpotan ja annan apuja kun koira vähän hakee. Mun on kamalan vaikea itse passivoitua, ja antaa koiran tehdä, se osaa. Koira kuitenkin tekee ihan eri meiningillä, kun se tajusi että nyt pitää käyttää omaa päätä.
- Vartaloavut pois ihan kokonaan. Mä käännän ihan huomaamattani kroppaa, ja taas autan sitä koiraa. Että voikin olla vaikeaa. Olen kohta kuusi vuotta treenannut agia, jossa kroppaa nimenomaan pitää käyttää mahdollisimman selkeästi, joten tämä voikin olla melkoinen haaste.
- Palkkaan pitää kiinnittää huomiota. Riesa tekee ihan eri vireellä namille kuin lelulle. Namin kanssa vire säilyy koko ajan tosi hyvänä, ja tasaisena. Lelun kanssa vire taas nousee ja laskee yhtä nopeasti, mikä on nuorelta koiralta ihan odotettavaakin. Se kyllä tykkää lelusta, mutta ei jotenkin pysy kasassa.
- Vaihtelevuutta treeneihin. Riesa seuraa tosi kivasti sen pari askelta, jonka jälkeen se hakee istumista ja jää luonnollisesti jälkeen. Ai miten niin ollaan treenattu eteisessä jossa mahtuu ottamaan just ne pari askelta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti