Riesa on päässyt tämän viikon aikana misseilemään jopa kahdesti.
Keskiviikkona suunnattiin Hyvinkään mätsäriin. Sää oli mitä kaamein, mutta lähdettiin silti urheasti hakemaan kokemusta. Tajusin, ettei mulla ole ipanalle mitään kunnon nlyremmiä, ja Riesa sai sitten esiintyä ylipitkällä noutajaremmillä.
Ipana seisoi tosi hienosti, mutta liikkuminen meni vähän kontaktikävelyksi. Mutta tottakai koira tarjoaa katsekontaktia, kun sitä ollaan treenattu. Seisominen sujui hyvin, kun tunki namia nassuun. Meinasi kylläkin välillä tarjota istumista ja maahanmenoa. Ihan kiva silti, ja lopputulos PUN4.
Viikonlopuksi painuttiin Turkuun, ja Lauantaina käytiin hakemassa taas vähän kokemusta Turun mätsäristä. Ipana käyttäytyi oikein mallikkaasti, lopputulos PUN-.
Riesan kanssa on niin kiva kierrellä koiratapahtumissa, kun se käyttäytyy niin hyvin. Se ei juuri välitä toisista koirista, ja jos jotain yllättävää tapahtuu, se palutuu heti. Hieno homma, toivottavasti se käyttäytyy aikuisenakin kisatilanteissa yhtä mukavasti.
30. toukokuuta 2010
20. toukokuuta 2010
Treenejä
Viikonloppu oli varsin täynnä toimintaa, perjantaina painuttiin Turkuun, ja lauantaina erään tutun mökille.
Riesa pääsi tutustumaan veteen, ja sille vedettiin myös pieni verijälki. Vesi oli Riesasta varsin jännä elementti, eikä uimaan vielä uskallettu. Neiti kävi kyllä kahlailemassa.
Verijälki oli pituudeltaan ehkä jotain 20-30m. Ihan hyvin likka näytti tajuavan idean, vaikka ensi kerralla pitääkin tehdä jälki hieman helpompaan maastoon. Mejä ihan mukava laji, ja ehkä likka tulee myöskin sitä treenailemaan tulevaisuudessa.
Sunnuntaina oli sitten vuorossa ipanan ensimmäinen mätsäri. En oikein tiennyt mitä odottaa, mutta ipana käyttäytyi moitteettomasti. Toiset koirat jätettiin rauhaan, ja remmissä kulki ihan hyvin.
Kehässä likka esiintyi mukavasti, vaikka selkeästi sille ei ihan auennut ympyrän juoksemisen ihanuus. Tuomari kehui kuitenkin likan esiintymistä, sekä meidän yhteistyötä muutenkin. Lopputuloksena SIN3, ja erittäin väsynyt pikkukettu. Mätsärit on ihan hyvää käsittelytreeniä ipanalle, ja niissä varmaan käydään muutama kerta jatkossakin.
Demin kanssa oltiin maanantaina treeneissä. Keli oli hieman kehno, joten otettiin vain keppeille hakua ja putkikulmia. Kepit meni aivan tajuttoman hienosti, suoralla oli kolme hyppyä, jonka jälkeen tikkurivistö. Pystyin tekemään takaaleikkauksen keskimmäisen hypyn takana, ja lähettämään koiran kepeille vaikka olinkin jäljessä. Takaaleikkaukset viimeisen hypyn jälkeen, sekä ennen keppejä onnistuivat myös hyvin. Samoin persjätöt keppien jälkeen. Hieno Deeku.
Putkikulmat olivat välillä vähän kinkkisiäkin, mutta eivät ne Demille tuottaneet hankaluuksia. Kummallista, mä kun olen aina ajatellut, että putkien hakeminen on meidän heikko kohta.. Jos siis koiran estevarmuuteen voisi jo tässä viiden vuoden jälkeen ruveta luottamaan.
Mitään muuta erikoista me ei olla tehtykkään, molempien kanssa ollaan reenailtu vähän sitä sun tätä. Riesa alkaa kohta jo olla ihan pätevä otus. Mulla olis itellä vaan kamala into opettaa sille kaikkea uutta, mutta kovin montaa juttua ei viitsisi pitää työn alla, ettei jää sitten liikkeet puolitiehen.
Riesa pääsi tutustumaan veteen, ja sille vedettiin myös pieni verijälki. Vesi oli Riesasta varsin jännä elementti, eikä uimaan vielä uskallettu. Neiti kävi kyllä kahlailemassa.
Verijälki oli pituudeltaan ehkä jotain 20-30m. Ihan hyvin likka näytti tajuavan idean, vaikka ensi kerralla pitääkin tehdä jälki hieman helpompaan maastoon. Mejä ihan mukava laji, ja ehkä likka tulee myöskin sitä treenailemaan tulevaisuudessa.
Sunnuntaina oli sitten vuorossa ipanan ensimmäinen mätsäri. En oikein tiennyt mitä odottaa, mutta ipana käyttäytyi moitteettomasti. Toiset koirat jätettiin rauhaan, ja remmissä kulki ihan hyvin.
Kehässä likka esiintyi mukavasti, vaikka selkeästi sille ei ihan auennut ympyrän juoksemisen ihanuus. Tuomari kehui kuitenkin likan esiintymistä, sekä meidän yhteistyötä muutenkin. Lopputuloksena SIN3, ja erittäin väsynyt pikkukettu. Mätsärit on ihan hyvää käsittelytreeniä ipanalle, ja niissä varmaan käydään muutama kerta jatkossakin.
Demin kanssa oltiin maanantaina treeneissä. Keli oli hieman kehno, joten otettiin vain keppeille hakua ja putkikulmia. Kepit meni aivan tajuttoman hienosti, suoralla oli kolme hyppyä, jonka jälkeen tikkurivistö. Pystyin tekemään takaaleikkauksen keskimmäisen hypyn takana, ja lähettämään koiran kepeille vaikka olinkin jäljessä. Takaaleikkaukset viimeisen hypyn jälkeen, sekä ennen keppejä onnistuivat myös hyvin. Samoin persjätöt keppien jälkeen. Hieno Deeku.
Putkikulmat olivat välillä vähän kinkkisiäkin, mutta eivät ne Demille tuottaneet hankaluuksia. Kummallista, mä kun olen aina ajatellut, että putkien hakeminen on meidän heikko kohta.. Jos siis koiran estevarmuuteen voisi jo tässä viiden vuoden jälkeen ruveta luottamaan.
Mitään muuta erikoista me ei olla tehtykkään, molempien kanssa ollaan reenailtu vähän sitä sun tätä. Riesa alkaa kohta jo olla ihan pätevä otus. Mulla olis itellä vaan kamala into opettaa sille kaikkea uutta, mutta kovin montaa juttua ei viitsisi pitää työn alla, ettei jää sitten liikkeet puolitiehen.
13. toukokuuta 2010
Vantaalla
Lähdettiin ipanan känssä käväisemään Vantaalla, käytiin morjenstamassa Saaraa ja Celmaa.
Junassa matkustaminen sujui Riesalta tosi hienosti, pääasiassa vain istui tai makoili jaloissa. Edes vieressä oleileva koira ei neitiä häirinnyt. Ehdin jo varautua kaikkialle sinkoilevaan pikkukettuun.. Bussissa sama meno jatkui, vaikka vähän rauhaton se jo alkoi olemaan.
Celmaan se suhtautui ihan rauhallisesti, vaikka vähän liikaa kävi mun makuun härkkimässä.. Ihan hyvin ne tuli kuitenkin juttuun, vaikka toki kokoero oli aika valtava. Välillä ne veti rallia kentällä, suurimman osan ajasta Riesa kuitenkin lymysi penkin alla ja härkki sieltä Celmaa.
Laitettiin jossain välissä Celma kiinni, ja keskityttiin kuvaamaan Riesaa. Pikkukettu pysyi hienosti lähellä, ja tuli kutsusta. Väsymys alkoi kylläkin jo paistaa, eikä esimerkiksi lelun kanssa riehuminen ihan tavalliseen tapaan innostanut.Välillä meinasi lähteä viereisellä kentällä olevien futaajien, tai ohikulkevien ihmisten luokse, mutta tuli aina käskystä takaisin.
Kotimatka sujui rauhallisissa merkeissä, ipana oli niin väsynyt että torkkui vaan sylissä. Kanssamatkustajien hurmaaminen onnistui silti, ja moni tulikin kyselemään kakaran rotua, ja sitä onko Riesa matkustellut paljonkin junalla. :D
Nyt pikkuapina nukkuu sikeästi, ja varmasti lataa akkuja pari tuntia normaalia kauemmin. Oli myös mulle melkoisen raskas reissu, 8kg kantaminen alkaa pidemmän päälle tuntumaankin jossain.. Pääasiassa Riesa sai kuitenkin kävellä omilla jaloillaan, mutta välillä se piti kuitenkin napata syliin hieman lepäilemään.
Junassa matkustaminen sujui Riesalta tosi hienosti, pääasiassa vain istui tai makoili jaloissa. Edes vieressä oleileva koira ei neitiä häirinnyt. Ehdin jo varautua kaikkialle sinkoilevaan pikkukettuun.. Bussissa sama meno jatkui, vaikka vähän rauhaton se jo alkoi olemaan.
Laitettiin jossain välissä Celma kiinni, ja keskityttiin kuvaamaan Riesaa. Pikkukettu pysyi hienosti lähellä, ja tuli kutsusta. Väsymys alkoi kylläkin jo paistaa, eikä esimerkiksi lelun kanssa riehuminen ihan tavalliseen tapaan innostanut.Välillä meinasi lähteä viereisellä kentällä olevien futaajien, tai ohikulkevien ihmisten luokse, mutta tuli aina käskystä takaisin.
Kotimatka sujui rauhallisissa merkeissä, ipana oli niin väsynyt että torkkui vaan sylissä. Kanssamatkustajien hurmaaminen onnistui silti, ja moni tulikin kyselemään kakaran rotua, ja sitä onko Riesa matkustellut paljonkin junalla. :D
Nyt pikkuapina nukkuu sikeästi, ja varmasti lataa akkuja pari tuntia normaalia kauemmin. Oli myös mulle melkoisen raskas reissu, 8kg kantaminen alkaa pidemmän päälle tuntumaankin jossain.. Pääasiassa Riesa sai kuitenkin kävellä omilla jaloillaan, mutta välillä se piti kuitenkin napata syliin hieman lepäilemään.
Riesa reenaa
Mä olen ehdollistanut likan myös viime päivinä naksuttimeen, ja nopeasti Riesa tajusi idean. Maahanmenon treenaminen on ihan hyvällä mallilla, olen lähinnä houkutellut Riesaa oikeaan asentoon. Nyt likka kuitenkin tajusi itse tarjota maahanmenoa. Valitettavasti likka rupesi tarjoamaan maahanmenoa lonkalleen, joten houkuttelutreeni jatkuu. Hieno edistysaskel kuitenkin, ehkäpä sillä jotain tuolla korvien välissä on.
12. toukokuuta 2010
Hieno pikkukettu
Meillä oli tänään varsin mielenkiintoinen aamu, joka sisälsi mm. tavaroiden varastelua pöydältä ja sängyssa pomppimista. Itse oleilen tällä hetkellä kuumeessa, ja olin aivan valmis lähettämään tuon elikon kuuta kiertävälle radalle. Päivän kuluessa se kuitenkin tsemppasi, ja oli tajuttoman hieno pikkuapina.
Damin kanssa tehtiin taas pienen tauon jälkeen vähän treeniä. En tiedä mikä siinä nyt oli, mutta homma lähti sujumaan. Ennenhän meillä oli ongelmia sen kanssa, että Riesa ei millään olisi halunnut vaihtaa aarrettansa pois. Nyt Dami löysi tiensä hienosti käteen asti.
Perusasennon opetteleminen on hyvällä mallilla, mua vaan itseä kamalasti hämää Riesan pieni koko. En jotenkin osaa ollenkaan hahmottaa sitä, onko se enää oikeassa paikassa kun se kasvaa. En yhtään muista kuinka paljon mä olen meidän treeneistä kirjoittanut, mutta alussa tosiaan palkkasin sen vain suorassa seisomisesta oikeassa paikassa. Nykyään ipana osaa jo itse istahtaa, kunhan se ohjataan kutakuinkin oikeaan paikkaan. Mä haluan sille nyt ehdottomasti alusta asti teknisesti puhtaan perusasennon, joten nyt ei kiirehditä..
Maahanmenon suhteen mä olen ollut hieman saamaton.. Käsiavulla se kyllä suorastaan heittäytyy maahan, ja on jopa suorassa. Käskyn liittäminen on kokoajan vaiheessa.. Mutta eiköhän me reipastuta, kun tässä on tälläinen parin päivän lomakin edessä. Myös lätkämatsien erätauot ovat osoittautuneet varsin hyviksi treeniajoiksi...
Riesa täyttää tänään 18 vko, ja ei ole kasvanut yhtään! Painoa samat 8kg. Mä alan pikkuhiljaa epäillä meidän vaa'an sekä mun kännykän laskimen luotettavuutta. Säkää on tällä hetkellä 36-37, kun viime viikolla oli n. 36, että eipä sille senttejäkään ole oikein tullut, toki mun mittailujen tulokset ei aina ole ihan luotettavia..
Aina näiden mittailujen lomassa mä toivon että siitä jäisi medi. Mutta valitettavasti se taitaa olla aika epätodennäköistä. Jos siitä jäisi medi, niin ties mitä siitä vielä tulisi... Okeiokei, takaisin todellisuuten.
Demin kanssa jäi maanantain treenit väliin, mun kuumeen takia.
Satunnaisesti ollaan jääviä otettu, ja yllätykseksi, nehän sujuvat! Huomasin että tämä oleellinen ero syntyy mun käskytyksellä. Meillähän on seisomiskäskynä stop, en tiedä onko se vähän turhan samankaltainen kuin maahanmeno, joka on tek... Kuitenkin, seisomisessa olen sanonut koiralle stoop, ja ilmeisesti tämä loi tarvittavan eron käskyjen välille, ja homma sujuu. Ehkä me syyskuussa jo korkkaamme kisauramme nuorten SM'issä... Tai sitten ei.
Loppuun vielä oikein soma yhteiskuva likoista, molemmat niin nätteinä siinä.....
Damin kanssa tehtiin taas pienen tauon jälkeen vähän treeniä. En tiedä mikä siinä nyt oli, mutta homma lähti sujumaan. Ennenhän meillä oli ongelmia sen kanssa, että Riesa ei millään olisi halunnut vaihtaa aarrettansa pois. Nyt Dami löysi tiensä hienosti käteen asti.
Perusasennon opetteleminen on hyvällä mallilla, mua vaan itseä kamalasti hämää Riesan pieni koko. En jotenkin osaa ollenkaan hahmottaa sitä, onko se enää oikeassa paikassa kun se kasvaa. En yhtään muista kuinka paljon mä olen meidän treeneistä kirjoittanut, mutta alussa tosiaan palkkasin sen vain suorassa seisomisesta oikeassa paikassa. Nykyään ipana osaa jo itse istahtaa, kunhan se ohjataan kutakuinkin oikeaan paikkaan. Mä haluan sille nyt ehdottomasti alusta asti teknisesti puhtaan perusasennon, joten nyt ei kiirehditä..
Maahanmenon suhteen mä olen ollut hieman saamaton.. Käsiavulla se kyllä suorastaan heittäytyy maahan, ja on jopa suorassa. Käskyn liittäminen on kokoajan vaiheessa.. Mutta eiköhän me reipastuta, kun tässä on tälläinen parin päivän lomakin edessä. Myös lätkämatsien erätauot ovat osoittautuneet varsin hyviksi treeniajoiksi...
Riesa täyttää tänään 18 vko, ja ei ole kasvanut yhtään! Painoa samat 8kg. Mä alan pikkuhiljaa epäillä meidän vaa'an sekä mun kännykän laskimen luotettavuutta. Säkää on tällä hetkellä 36-37, kun viime viikolla oli n. 36, että eipä sille senttejäkään ole oikein tullut, toki mun mittailujen tulokset ei aina ole ihan luotettavia..
Aina näiden mittailujen lomassa mä toivon että siitä jäisi medi. Mutta valitettavasti se taitaa olla aika epätodennäköistä. Jos siitä jäisi medi, niin ties mitä siitä vielä tulisi... Okeiokei, takaisin todellisuuten.
Demin kanssa jäi maanantain treenit väliin, mun kuumeen takia.
Satunnaisesti ollaan jääviä otettu, ja yllätykseksi, nehän sujuvat! Huomasin että tämä oleellinen ero syntyy mun käskytyksellä. Meillähän on seisomiskäskynä stop, en tiedä onko se vähän turhan samankaltainen kuin maahanmeno, joka on tek... Kuitenkin, seisomisessa olen sanonut koiralle stoop, ja ilmeisesti tämä loi tarvittavan eron käskyjen välille, ja homma sujuu. Ehkä me syyskuussa jo korkkaamme kisauramme nuorten SM'issä... Tai sitten ei.
5. toukokuuta 2010
Riesa 17vko, Demin treenit
Korvat asettuivat hetkeksi itsestään, mutta nyt on taas toinen korva pystyssä.. Katsellaan josko se siitä itsekseen asettuisi, vai pitääkö siihen taas iskeä teipit. Ne eivät millään meinaa pysyä pikkulikan vauhdissa, joten katsellaan mitä niiden kanssa tehdään.
Demin kanssa korkattiin maanantaina ulkotreenit. Kesä treenataan 1-2lk ryhmässä. Kolmosille oli vain valmennusryhmä, johon en viitsinyt ilmoittautua kun kyytien kanssa olisi tullut kamala säätäminen Meidän on muutenkin tarkoitus treenata vähän kevyemmin, joten mikäpä tässä.
Treeneissä oli kaksi simppeliä radanpätkää, jotka sujuivat molemmat ihan hyvin. Nurmialusta oli pitkästä aikaa vähän omituinen mulle ja koiralle, jonka takia alku oli hieman hakemista. Ihan kivasti rupesi rullaamaan, puomin kontaktit oli tosi kivat. Miksei ne kisoissa toimi... No eiköhän se tästä.
Riesaa en ottanut mukaan, koska en jaksanu raahata häkkiä. Tunnin se varmaan menisi puussakin kiinni, mutta treenien jälkeen mun pitäisi kouluttaa tunti, enkä usko että pikkulikan kärsivällisyys riittäisi ihan vielä siihen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)