demi and pain in the ass

Demiltä paloi pitkästä aikaa pinna ja sain viskoa koiria eri huoneisiin. Onneksi pääsin heti väliin, ja kiista loppui lyhyeen. Riesa on ollut viimeaikoina Demiä kohtaan hirveän nöyrä, eikä Demin ole tarvinnnut kuin vilkaista pahasti niin Riepu luikkii takavasemmalle. Kumma juttu siis. Ollaan taaskin Turussa, ja veikkaisin että matkustaminen ja kolme muuta koiraa streessa tms. kuitenkin sen verran että välit kiristyy. Demi oli tilanteessa muutenkin kierroksilla, ehkä se päätti vain huvikseen pölläyttää kakaraa kun vieressä oli...

Päätin että Deekulla on jotain patoutunutta energiaa, ja pitkästä aikaa tokoiltiin. Ei osannut enää kääntyä eikä seistä, jesjes. Sahattiin siinä sitten pientä aurattua pätkää edestakaisin varmaan parikymmentä kertaa kun mummulla oli niin kivvaa. Maahanmeno hieno, seisomisessa meni istumaan. En jaksanut välittää, istukoot. Luoksetulo muuten tosi kiva, mutta perusasento oli "vähän" vino... En välittänyt tästäkään, vaan biletin samalla tavalla kun kympin luoksaristakin. Ei se kuitenkaan ikinä kisaa, pääasia että on hauskaa. Alan selvästi pehmetä.

Joku vanha ja miljoonaan otteeseen nähty kuva, © Saara

 Riesan kanssa ei pehmoiltu, ja kakarastahan on tullut niin hieno että melkein itkettää. Se jaksaa nykyään hirveän pitkiä seuruukaavioita (marraskuussa meni vaan muutamia askelia..), alon kaavioiden pitäisi olla ihan piece of cake. Yritän tehdä myös niitä lyhyitä pätkiä ettei koko homma ala maistumaan puulta. Palkkamattomuus ei ole ongelma, se palkkaa itse itsensä iskemällä hampaansa mun lapaseen.. Valitettavasti se ei välitä onko kädessä lapasta vai ei.

Jäävät tosi hyvät, alussa vähän sekoili maahanmenon kanssa mutta tajusi pian kuunnellakkin. Yhteen otteeseen mulla meni käskytkin sekaisin, ja sanoin seisomiskäskyn maahanmenon äänenpainoilla. Riesaa ei pikkujutut hetkauttaneet, jes.

Luoksari olisi hirveän hieno, jos koira viitsisi odottaa sitä luoksetulokäskyä.. Pitää ilmeisesti käydä palkkailemassa ihan pelkästä istumisesta, ja ehdottomasti saada joku liikkuroimaan ettei reagoi jo liikkurin käskyyn. Kivahan se on kun intoa löytyy...

Paikkamakuussa vähän käämäsin, tein liian pitkää (3min) ja koira nousi, mur. Maa on tietysti kylmä, joten en yhtään ihmettele. Palataan silti varmuuden vuoksi pari askelta taaksepäin, lyhennän matkaa. Silloin Riesalla on ehkä korkeampi kynnys nousta ylös vaikka kuinka paleltaisi.