I guess it's up to me

Suuria oivalluksia. Vähän liiankin suuria, niin suuria että niiden olisi ehkä pitänyt olla itsestäänselvyyksiä..

Eilen pääsin kuitenkin purkamaan jotain patoutumia välistävetoja kohtaan, ja nehän meni hyvin! Ratana oli meille viikko sitten suuria ongelmia tuottanut Vuorelan rata, sattuneesta syystä keskityttiin välistävetoihin.. Aloitettiin pelkällä takaakierrolla, Sanna palkkasi ja itse sain keskittyä pelkästään ohjaamiseen. Muutamaan otteeseen Riesa taisi kiertää koko esteen, mutta sitten pikkupikku päässä taisi tapahtua jonkinlaista aivotoimintaa, ja homma lähti rullaamaan. Sain otettua etäisyyttä jne.

Sen jälkeen koitettiinkin ottaa toinen hyppy (4) mukaan, Sanna taas heittämässä narupalloa. Sehän lähti kuin lähtikin sujumaan! Jossain välissä mulla itellä naksahti ja tajusin että ei hemmetti, välistäveto on välistäveto. Aina. Mä voin aivan hyvin ohjata noi perusohjaukset niin kuin ohjaan Demiä. Totesinkin siinä yhdessä vaiheessa että Riesa on Demi. No eihän se kyllä ole, mutta aivan samalla tavalla mä voin sen kanssa tehdä! Mulle on jotenkin itselle jäänyt päähän se, että Riesaa täytyy viedä ja tukea. Mutta eihän sitä pidä, koska Riesa on aivan tajuttoman hieno aksakettu! Saatiin tuo koko 3-5 kuvio onnistumaan ja hitsi vie kun fiilis nousi ihan kattoon. Viime maanantaina turhauduin ihan totaalisesti koko touhuun, joten tosi hienoa että saatiin se nyt onnistumaan.

Tehtiin vielä pikaisesti 6-8 kohtaa kun sekin tuotti viimeksi vähän ongelmia. Nyt ei mitään ongelmaa, jes. Alan ehkä itsekkin taas uskomaan omaan osaamistasoon.

Toisena pätkänä oli tälläinen kuvio. Päästiin siis oikein kunnolla tekemään välistävetoja tai mitä nyt haluttiinkaan. Otettiin kertaalleen jokainen välistä ja kertaalleen jokainen takaa, hieno pieni! Ja ehkä ihan vähän hieno minä, hoin kokoajan itselleni "Riesa on Demi", ja kyllähän se tulosta tuottaa. Mun pitää ehkä kirjoittaa tuo mun treenivaatteisiin..

Lopussa tehtiin vielä keppejä. Joku on treenannut mun koiralla salaa.. "Helpompi" puoli kepeistä sujuu ilman käsiapuja!  Toki se tarvitsee vielä paljon tukea, eikä ne missään nimessä ole edes puoliksi valmiit, mutta hurja edistysaskel kuitenkin.
Toinen puoli ei sitten suju yhtä hyvin, mikä mua tässä opetustavassa ehkä eniten risookin. Mutta minkäs teet kun resurssit on mitkä on, nyt vaan treeniä.